Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Puuraaka-aineen hankinnan vaikutukset met­sä­luon­non­va­raan arvioitava

Vähemmän hakkuita ylipäänsä ja eritoten avohakkuita, pehmopaperisellun sijaan lisää pitkäkestoisia tuotteita puusta, lisää hiilinielua, monimuotisuutta ja hyvinvointia metsistä

Puupelto piti ylittää päästäkseen metsään. Kuva: Merja Ylönen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

17.6.2019

Puuraaka-aineen hankinnan vaikutukset metsäluonnonvaraan arvioitava

Kemin ns. biotuotetehdashanke, oikeammin sellutehdashanke laskee puuraaka-aineen hankintansa Pohjois-Suomen metsien varaan. Raaka-aineen hankinnan vaikutuksia ei kuitenkaan selvitetä, vaan keskitytään arvioimaan vain tehtaan päästöjä lähialueelleen. Niistähän ympäristöluvassakin aikanaan säädetään. SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri korostaa lausunnossaan Kemin biotuotetehtaan arviointiohjelmasta tarvetta arvioida sellutehtaan puuhuollon vaikutuksia metsien monimuotoisuuteen ja hiilinieluihin sillä alueella, josta puu tehtaalle hankitaan.

Investoinnin valmistelun esiselvitysvaiheessa on tutkittu puun saatavuutta riittävästi ja kestävästi koko uuden tehtaan elinkaaren ajan. Kestävyydellä tarkoitetaan puuntuotannollista kestävyyttä. Kemin uusi tehdas lisäisi puun käyttöä nykyisestä 4.5 miljoonaa kiintokuutiota. Laskelmissa vedotaan valtakunnalliseen lähivuosien suurimpaan kestävään hakkuumahdollisuuteen, 84 miljoonaan kuutiometriin runkopuuta vuodessa ja oletukseen puuston kiihtyvästä kasvusta lisähakkuista huolimatta.

Puuntuotannollista näkökulmaa korostamalla on aiheutettu metsälajiston uhanalaistuminen. Kaavailtu hakkuiden kasvattaminen entisestään pienentää myös metsien hiilinielua. Hakkuita lisäämällä etäännytään ekologisesta kestävyydestä yhä kauemmas.

Kilpailu puuraaka-aineresurssista haittaa asiallista samanlaisten hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Suomen metsäluonnonvaraan. Yhteisvaikutuksissakin pitäydytään vain tehdasalueen välittömässä läheisyydessä. Jos kaikki esillä olleet hankkeet toteutuvat, Pohjois-Suomen lisähakkuut nousevat ainakin 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi Kuopion vastaava hanke toimii alueella, jossa puunkäyttö on jo kestävyyden rajoilla. Sekin siten toteutuessaan tullee kilpailemaan samoista raaka-ainevaroista.

Vaikutukset hiilinieluihin ja monimuotoisuuteen on ulkoistettu muiden vastuulle. Maankäyttösektorille syntyy kompensoinnin tarve, jos hiilinielun pieneneminen lisää sen laskennallisia päästöjä. Biotuotetehtaan kaltaiset hankkeet ovat keskeisessä asemassa myös pyrittäessä metsäluonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Korjaustoimet ovat tehdashankkeen vaikutusta ja kuluerää. Kompensoinnin tarpeesta ja mahdollisuudesta on myös oltava tietoinen ennen kuin sellaista aiheuttaa. Odotukset metsien virkistyskäytön parantamiseksi vielä lisäävät painetta rajata metsien puuntuotannollista käyttöä sekä rajoittamalla hakkuita että muuttamalla metsänkäsittelytapoja.

Toivottava vaihtoehto olisi uusien innovatiivisten ja pitkäkestoisten biotuotteiden kehittäminen vähemmästä puuraaka-aineesta.

Lisätiedot: aluepäällikkö Merja Ylönen, 041 3191816