Vesiteemavuosina 2020-2021 Pohjois-Pohjanmaan omia painotuksia ovat vaellusesteet, turvemaiden maankäyttö ja puroluonto
Perämeren rannikon tila heikkenee, mutta muutoin vesistökartoilla on entistä enemmän sinistä. Paineet eivät kuitenkaan tilakartalla erotu. Kehityssuuntaa olisikin hyvä myös merkinnöin osoittaa. Kartta havainnollistaa helpoimmin kokonaiskuvaa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Syyskokous, Liminganlahden luontokeskus 23.11.2019
Vesiteemavuosina 2020-2021 Pohjois-Pohjanmaan omia painotuksia ovat vaellusesteet, turvemaiden maankäyttö ja puroluonto
Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja niiden ekologinen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä, niin säädettiin vesienhoitolailla vuonna 2004. Tavoite oli komea ja sitova. Jatkokausia on tarvittu, mutta kuluneena aikana vesistöjen tila ei ole kuitenkaan saanut enää huonontua. Nyt on kolmas ja toistaiseksi viimeinen kuusivuotinen vesienhoitokausi valmisteilla.
Vuoden 2027 takaraja on lähellä. Pääosa vesistöistä on saatu luokiteltua hyvään tilaan. Luokan rajat ovat kuitenkin väljät. Miten hyvä tila oikeasti on vai onko paine heikompaan suuntaan vahva, ei vesistöjen tilakartoilta selviä. Sitovuus on joillekin tullut yllätyksenä, mutta vesistöjen ja niiden käyttäjien etu on pyrkiä aidosti hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen ja pysyvästi.
Huonompaan suuntaan on kehittynyt Perämeren rannikon tila. Rannikkovesien jo aiemmin tyydyttäväksi määritelty alue on vain laajentunut. Kuormitusta tulee eritoten jokia pitkin ja myös putkien päistä. Perämeri ei ole kaatopaikka, vaan ainutlaatuinen murtovesiallas omine erityispiirteineen. Ilmastonmuutoksen haasteetkin lisäävät tarvetta valuma-alueen kunnostuksiin ja pistekuormituksen vähentämiseen.
Vesiekosysteemien suojelua vauhdittavat myös luonnonsuojeluliiton vesivuodet 2020-2021. Pohjois-Pohjanmaalla kampanjoidaan eritoten vaellusesteiden poistamiseksi virtavesistä. Hyvänä tukena siinä on EU-komission vuosien 2016-2021 vesienhoitokauden aineistosta Suomelle antama palaute kaikkien vesivoimalaitosten lupien tarkastelusta, jotta vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet toteutuisivat, erityisesti ekologisen virtaaman, kalateiden ja muiden haittoja lieventävien toimenpiteiden osalta.
Iijoen alaosa on määritelty voimakkaasti muutetuksi, mutta sitäkin koskee sama tavoite vähintään hyvästä tilasta. Nyt se on vain tyydyttävä. Vaellusesteiden poistaminen on ratkaiseva tekijä. Kalaviranomainen on jättänyt hakemuksen kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi istutuksista luontaisen elinkierron tukemiseen. Lupakäsittely on vihdoin kuulutettava avatuksi. Luonnonmukainen ohitusuoma ekologisine virtauksineen on toimivin ratkaisu. Iijoella siihen on loistava mahdollisuus.
Vesienhoidon tavoitteita ei pidä sivuuttaa Oulujoellakaan, jonne ollaan seuraavaksi vesivisiota laatimassa. Oulujoen voimalaitoksilla on voimassa kalatievelvoite. Vähempi ei riitäkään vesistön ekologisen potentiaalin palauttamiseksi.
Turvemaat ovat Pohjois-Pohjanmaalla avainasemassa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että vesien ja monimuotoisuuden suojelussa. Uusia turpeenkaivuumaita ei pidä enää avata. Turpeen energiankäytön siirtymäaikana riittävät vanhat kentät. Suometsätaloudelta vaaditaan kunnostusojituksista luopumista. Jatkuva kasvatus on hyvä ratkaisu mailla, joilla metsätaloutta jatketaan. Soiden raivaaminen lannanlevitystä varten pitää lopettaa.
Edunvalvonnan ohella talkoillaan luonnonhoitotöissä. Ensi maastokaudella on luvassa muun muassa puroluonnon ennallistamista ja rantaruovikoiden niittoa ravinteiden poistamiseksi.