Muistutus Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Vaikka hanketta on sovitettu paremmin maakuntakaavaan sopivaksi, ongelmaksi jää edelleen, että liian suuri määrä korkeita tuulivoimaloita on tungettu kahden lähekkäin olevan asutun joenvarren väliin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
13.11.2020
Iin kunta
kirjaamo(at)ii.fi
Viite: Kuulutus 5.10.2020
Asia: Muistutus Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Iin Yli-Olhavan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksessa esitetään uusi toteuttamisvaihtoehto VE3, joka sisältää 50 voimalapaikkaa. Voimaloiden ominaisuudet eivät ole muuttuneet, niiden yksikköteho on 5-10 MW, napakorkeus 200 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 300 metriä. Hyryn kylän lähimpien neljän voimalan mittoja on kuitenkin hivenen pienennetty. Voimalat voivat olla myös haruksellisia. Hankkeesta vastaava on Megatuuli Oy.
Kaavaluonnoksessa jatkosuunnitteluun oli valittu 68 voimalan vaihtoehto VE1. Yleisesti ottaen vaikutusten arvioinnin 48 voimalapaikan vaihtoehtoa VE2 pidettiin kuitenkin toteuttamiskelpoisempana. Kaavaluonnoksesta saatu palaute on otettu sikäli hyvin huomioon, että erillinen kuuden voimalan kokonaisuus Tuuliaavan-Iso-Heposuon suojelualueen pohjoispuolelta sekä useita voimalapaikkoja keskimmäisen osa-alueen lounaisosasta on karsittu linnustolle ja suoluonnolle haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi. Yhteysviranomaisen lausunnossa vaaditut minimivähennykset koskivat voimalapaikkoja 1-6 ja 9-16.
Ehdotuksen hankesuunnitelma VE3 vastaa pääosin maakuntakaavassa tuulivoiman kehittämiseen osoitettuja varauksia tv-1 308 Hyry ja tv-1 311 Kaihuanvaara. Tosin varausalue tv-1 308 (Hyry) on maakuntakaavassa edelleen etelän-lounaan puolelta suppeampi. Rajauksella on perustellusti suojattu arvokasta maankohoamisrannikon soiden primäärisukkessiovyöhykettä sekä riittävän leveän lentokäytävän jäämistä rannikon ja Yli-Olhavan tuulivoima-alueiden väliin.
Kaavaehdotuksessa sähkönsiirtoa selvitetään vaihtoehtojen SVE E ja SVE F pohjalta. Sähkö siirretään suoraan Pyhänselkä-Keminmaa 400 + 110 kV -linjaan uudella 110 kV:n ilmajohdolla Hervan sähköaseman kautta (SVE E). Vaihtoehdossa SVE F kytkennän sijoituspaikaksi selvitetään Tuomelan aluetta. Sinne tuulivoimapuiston sähköasemat liitettäisiin 400 kV:n ilmajohdoilla lukuun ottamatta läntistä osa-aluetta, josta sähkö johdettaisiin maakaapelilla luonnoksessa esitetyn keskimmäisen osa-alueen sähköasemalle SA3. Luontoselvityksen mukaan Tuomelan sähköasema kuitenkin sijoittuisi ainakin osittain lahopuustoiselle lehtomaiselle kankaalle. Tiestöineen ja linjoineen asema vähentäisi metsän pinta-alaa ja muuttaisi sen pienilmastoa.
Hanke on palautteen ansiosta suunnittelun kuluessa kohtuullistunut, mikä on erityisen tärkeää ottaen huomioon seudulle sijoittuvat lukuisat tuulivoimalakokonaisuudet, sekä jo toteutuneet että vireillä olevat. Voimalat ja niiden välinen tiestö sekä sähkönsiirtokapasiteetti vääjäämättä kuitenkin pirstoo entisestään luontoalueita. Vaikka rakentaminen pääosin sijoittuukin talousmetsiin ja ojitetuille turvemaille, hankealueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu edelleen myös luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia luontokohteita.
Kaavakartalla määrätään, että tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan karttaan merkityn tv-1 -alueen sisäpuolelle. Lisäksi sijoittumista ja rakentamista ohjeistetaan kaavamääräyksin. Kaavan yleismääräyksen mukaan on esimerkiksi tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä nykyisten perusparannettavien teiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä muinaisjäännökset. Kaavassa määrätään muun muassa myös, että. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus (luo-2: muu arvokas luontokohde, suoluonto / linnusto).
Luontoarvojen ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen on liian epämääräinen ilmaus. Hankkeen toteutukselta pitää vaatia haittojen välttämistä, suoluonnon kohdalla se tarkoittaa vesitalouden häiriöiden estämistä. Kaavaselostuksessa sivulla 119 todetaan, että ”osa suunnitelluista rakenteista sijoittuu metsälakikohteiden, luonnontilaisen kaltaisten suoalueiden, uhanalaisten luontotyyppien tai suojelullisista syistä huomioon otettavien lajien läheisyyteen, mutta niissäkin tapauksissa suorat vaikutukset luontokohteisiin voidaan välttää huomioimalla vähintäänkin nykyisen laajuiset suojaetäisyydet.” Mistä suojaetäisyyksistä on kyse ja miten ne toteutetaan voimalapaikkojen raivaamisen, tiestön levennysten ja uusien rakentamisten ja kaapelikaivuiden yhteydessä, jää epäselväksi.
Kaavaehdotuksessa on useita osittain kosteikon puolelle ulottuvia voimalapaikkojen rajauksia. Luo-merkintöjä on puolestaan piirretty kosteikon luonnontilaisimpaan osaan. Seudulla ojitukset tyypillisesti reunustavat soita ja siksi laidoilla suokasvillisuus voi olla kuivatuksen takia muuttunutta. Lisähäiriöt tulee estää ja mieluummin mahdollistaa vesitalouden ennallistaminen. Tuulivoiman hyödyntämisen ja toisaalta rikkaan suoluonnon keskittymäalueella suoluonnon vaaliminen on merkittävä tuulivoimarakentamisen haittojen ehkäisykeino. Samalla huolehditaan virkistys- ja maisema-arvojen säilymisestä. Voimalapaikkojen rajauksia on korjattava siirtämällä ne selvästi kosteikoiden ulkopuolelle.
Vaikka hanketta on sovitettu paremmin maakuntakaavaan sopivaksi, ongelmaksi jää edelleen, että liian suuri määrä korkeita tuulivoimaloita on tungettu kahden lähekkäin olevan asutun joenvarren väliin. Havainnekuvista ja muusta aineistosta selviää, että voimaloista tulee maisemaa hallitsevia ainakin Hyryn kylän alueella sekä Olhavanjokivarressa ja etenkin itäinen alue näkyy haitallisesti myös Oijärvelle. Ongelman vähentämiseksi luonnonsuojelupiiri esittää, että hankkeen voimaloiden enimmäiskorkeudeksi määrätään enintään 250 metriä. Hyryn alueen voimaloilla 37, 40, 43 ja 70 sekä asuttua Olhavanjokea lähimmillä voimaloilla enimmäiskorkeuden tulisi olla enintään 200 metriä.
Lisäksi Iso Hirviaavan ja Vuosijärven välillä tulee turvata metsähanhien käyttämä ruokailureitti itäosan soilta Vuosijärvelle. Hanhien pesintäaikana tätä tapahtuu säännöllisesti päivittäin. Helpoimmin reitti voidaan turvata poistamalla tai siirtämällä voimala U68b. Edelläkuvatuilla järjestelyillä Yli-Olhavan tuulipuiston haitallisimpia maisemavaikutuksia voidaan lievittää merkittävästi.
Luonnonsuojelupiiri pyytää saada ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen tiedoksi päätöksen kaavaehdotuksesta perusteluineen ja valitusosoituksineen (MRL 65 §).
Esko Saari, puheenjohtaja
Heli Kinnunen, sihteeri