Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Iin Ollinkorven tuu­li­voi­ma­hank­keen osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta ja siihen liittyvästä ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Hankesuunnitelma on parantunut uuden kolmosvaihtoehdon myötä. Joitakin voimaloita on syytä vielä karsia itäosan suo- ja vesistökokonaisuuden luontoarvojen turvaamiseksi.

Oulun ja Iin rajoilla sijaitseva Muhosuo on kaavan luo-merkinnän suojaama luonnontilainen suo. Kuva: Merja Ylönen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Kauppurienkatu 33
90100 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

12.3.2021

Iin kunta
kirjaamo(at)ii.fi

Viite: Lausuntopyyntö 26.1.2021

Asia: Lausunto Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeessa vaikutusten arviointi on laadittu enintään 63 voimalan kokonaisuudesta. Voimaloiden yksikköteho on 5-9 MW ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Voimalat voivat olla myös haruksellisia, mutta harukseton voimalamalli on ensisijainen. Hankkeesta vastaava on Ilmatar Ii Oy. Hankkeessa sovelletaan YVA-lain 252/2017 mahdollistamaa yhteismenettelyä ja kaavoitus etenee samanaikaisesti lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa.

Vaihtoehdot

Maankäyttö- ja rakennuslain osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman palautteen seurauksena hankkeeseen on lisätty kolmas toteuttamisvaihtoehto. Vaihtoehdossa VE1 Ollinkorven alueelle rakennetaan enintään 63 voimalan tuulivoimalapuisto. VE2 koostuu 15 voimalasta, jotka sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimarakentamiseen varatuille alueille tv-312 Vuornokangas-Aaltokangas ja tv-313 Pohjois-Ii. Voimaloiden määrä on 42 uudessa vaihtoehdossa VE3. Sekä VE1 että VE3 sijoittuvat pääosin vaihemaakuntakaavan varausten ulkopuolelle.

Sähkönsiirron liittymisvaihtoehdoista Tuomelaan ja Simojoelle on luovuttu. Sähkönsiirron vaihtoehdossa SVE1 liittyminen tapahtuu hankealueen koillispuolella Fingridin uudella Hervan asemalla (SVE1a) ja etelänpuolella Isokankaan asemalla (SVE1b). Vaihtoehdossa SVE2 siirto ohjattaisiin Hervan asemalle. VE1:ssä on kaavaselostuksen kuvassa 10 neljä alueen sisäistä sähköasemaa ja VE3:ssa kuvassa 11 kolme. Molemmissa vaihtoehdoissa VE1 ja VE3 hankealueen itäosaan Hankosuolle on merkitty sähköasema (SVE1b).

Vaikutusten arvioinneista

Arviointisuunnitelmavaiheessa kävi selväksi, ettei VE1 ole toteuttamiskelpoinen. Syitä olivat merkittävä poikkeaminen maakuntakaavasta ja muuttolintuihin kohdistuvat vaikutukset sekä asukkaiden palaute. Kaavaluonnos pohjautuu vaihtoehtoon VE3.

Voimalapaikkoja on erityisesti karsittu hankealueen itäosasta, jossa on merkittävä luonnontilaisten soiden ja pienten järvien luontoarvokokonaisuus. Sikäli uusi vaihtoehto VE3 on myös luonnonsuojelupiirin mielestä huomattava parannus VE1:een verrattuna. Muutokset vähentävät negatiivisia vaikutuksia varsinkin suoluonnolle ja sen pesimälinnustolle. Kuitenkin siinäkin voimalat on edelleen sijoitettu vaihemaakuntakaavan varausten ulkopuolelle, alueelle, jolle on jätetty lentokäytävä muuttolinnuston suojelemiseksi.

Vaihtoehto VE3 muodostaa 7 kilometrin itä-länsisuuntaisen esteen muuttoreitillä, kun se VE1:ssä on 12 kilometriä. Linnustoa ja varsinkin muuttoa käsittelevä asiantuntija-arvio on varovainen ja loppupäätelmänä todetaan ympäripyöreästi, että VE3:n estevaikutus muuttoreitillä on huomattavasti vähäisempi kuin VE1:n. Mutta onko se riittävästi vähäisempi, sitä olisi pitänyt ruotia ottaen huomioon maakuntakaavan kaavamääräykset sekä tärkeälle muuttoreitille sijoittuvien voimalaryppäiden yhteisvaikutukset. Seurantatieto estevaikutuksista muuttoreiteillä on osoittanut merkittäviä muutoksia lentoreiteissä. ”Seurantojen perusteella on selvinnyt, että etenkin petolinnuilla aiemmin yhtenäisempi rannikon suuntainen muuton tiivistymisvyöhyke on jakautunut kahdeksi erilliseksi päämuuttokäytäväksi Simon ja Iin välille rakentuneiden tuulivoimaloiden molemmin puolin. Sama ilmiö on havaittavissa sekä petolintujen kevätmuutossa että syysmuutossa. Lisäksi Yli-Olhavan ja Ollinkorven hankkeiden yhteydessä tehty, aiempaa syvemmälle sisämaahan painottunut muutonseuranta on osoittanut, että piekanojen muutto on sangen voimakasta myös aiemmin esitetyn petolintumuuton tiivistymisalueen itäpuolellakin. Simon ja Iin alueen jo rakentuneiden tuulivoimahankkeiden linnustoseurannoissa on lisäksi havaittu, että vaikka linnut pyrkivätkin kiertämään muuttoreiteille sijoittuvat tuulivoimapuistot kokonaan, laajempien tuulivoimapuistojen (esim. rakennettu Myllykangas) kohdalla linnut lentävät tuulivoimapuistojen läpi pitkän kiertomatkan sijasta.” Linnut siis reagoivat, mutta esteen havaitsemiseen ja törmäysriskin välttämiseen vaikuttavat suuresti säätila ja valaistusolosuhteet. Yhteisvaikutukset huomioon ottaen aikamoinen esterata on rannikolle ja sen läheisyyteen muodostumassa.

Väistämiselle arvioidaan jäävän tilaa, mutta noudattaako päätelmä kohtuutta ja varovaisuusperiaatetta? Maakuntakaava on yleispiirteinen eivätkä nykyiset tuulivoimavaraukset välttämättä ole parhaiten sijoittuneita. Niitä on kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla runsain mitoin ja lisääkin on ehkä luvassa. Maakunta on myös jo rakennetun tuulivoiman määrässä kärjessä. Varauksien harkinta kaavoituksessa perustuu eri tavoitteiden ja tarpeiden huomioonottamiseen ja yhteensovittamiseen. Tässä tapauksessa kynnyskysymys on sijainti päämuuttoreitillä. Kompromissivaihtoehto VE3 edustaa edelleen merkittävää poikkeamaa. Sen toteuttamiskelpoisuus kaikilta osin ja vaikutus maakuntakaavan varausten painoarvoon, on jäänyt konsulttityössä köykäisesti arvioiduksi. Nykyiset kaavalliset varaukset myös jäävät voimaan. On myös otettava huomioon, että hankkeissa on tapana esittää hyvinkin pian laajennussuunnitelmia.

Vaihtoehdossa SVE1b Ollinkorven hankealueen itäosaan Hankosuolle rakennetaan sähköasema. Siitä kaakkoon rakennetaan voimajohtoreitti uuteen maastokäytävään noin 1.5 kilometrin matkalta ja edelleen etelään päin nykyisten 2 x 400 kV:n sähkölinjojen länsipuolella noin 14 kilometriä. Sähköasema sijoittuu ojittamattomien soiden ja pienten järvien alueelle, joka on vaihtoehdossa VE3 kai tarkoitus jättää ehjäksi kokonaisuudeksi. Sähköaseman sijoittaminen alueelle tiestöineen ja voimalinjoineen on tavoitteen kanssa ristiriidassa. Nykyinenkin Fingridin itäiset suoalueet halkaiseva voimalinjasto on törmäysriski pesivälle linnustolle, esimerkiksi kalasääskille, joiden ravinnonhakulennot suuntautuvat viereisille järville. Tosin kaavaluonnoksen kartassa sähköasemaa ei näytä olevankaan. Jos se on karsittu, ratkaisu on oikea.

Kaavaluonnoksessa määräyksenä esitetään, että tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Hankealueella on selvitysten mukaan hyvä kanalintukanta. Kanalintujen, varsinkin metson on havaittu seurannoissa olevan törmäysherkkä. Ilmeisesti lintujen on vaikea havaita valkoisia runkoja. Kun ongelma on tiedossa, miksi siihen ei mitenkään reagoida ja mietitä lievennystoimia, vaan toistetaan yhä uudelleen, että runkojen on oltava kokonaan vaaleita. Törmäysriskiä kasvattanee vielä mahdollinen haruksellisuus. Selvitysten ei pidä olla vain lukumääriä soidinpaikoista ja niiden menetyksistä. Tuulivoimaa rakennetaan kaikkiaan erittäin mittavia määriä. Haittojen ennalta ehkäisyn merkitys samalla kasvaa.

Kaavakartta on pelkistetty ja osin puutteellinen. Siinä luo-1 -merkintä tarkoittaa joen varren metsälain 10 §:n kohteita. Muhojoki on Perämereen laskeva luonnontilainen joki. Se tulee kaavakarttaan merkitä uomaltaan merkittävänä vesistönä. Samoin muutkin luonnontilaiset tai sen kaltaiset purot ja joet. Se on tärkeää, koska tuulivoimala-alueen rakentaminen tarkoittaa myös ympäristöä voimakkaasti pirstovaa ja muokkaavaa tiheää tieverkostoa. Selostuksen kuvan 7 mukaan huoltotiet ylittävät vesistöjä useissa kohdissa. Teiden rakentamisessa on ylipäänsä syytä huolehtia, ettei luoda vesieliöstölle vaellusesteitä. Olemassa olevia teitä kunnostettaessa vanhoja esteitä on poistettava, jos ja kun niitä tulee vastaan. Asian varmistamiseksi siitä on hyvä antaa kaavamääräys.

Vaikka hankesuunnitelmaa on ohjelmavaiheesta kohtuullistettu, joitakin voimaloita on tarpeen vielä karsia. Mainitun hankealueen itäosan soiden ja vesistöjen luontokokonaisuuden vaaliminen edellyttää vielä vähintään voimaloiden T53 ja T55 karsimista. Ravinnonhakulennot suuntautuvat osittain myös merelle. Voimaloiden sijoittumista on vielä tarkasteltava, jotta varmistetaan lentokäytävän säilyminen itä-länsisuuntaan.

Yhdistys pyytää toimittamaan lausuntopyynnön myös kaavaehdotuksesta ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, taloudenhoitaja