Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Valitus harmaalokkien ampumisluvasta

Harmaalokkikanta on poikkeuslupa-alueella voimakkaassa laskussa, joten lupa ampua lokkeja tulee kumota lainvastaisena. Lintujen kalastukselle aiheuttamat vahingot tulee torjua pyydyksiä sekä karkotusmenetelmiä kehittämällä.

Kuva: Eija Laakkonen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

6.4.2021

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Viite: Suomen riistakeskuksen päätös 3.3.2021 2021-3-000-12536-7 (liite 1)

Asia: ML 41 B §:N MUKAINEN POIKKEUSLUPA

Vaatimus: Lupa ampua harmaalokkeja kumotaan lainvastaisena.

Perusteina esitämme seuraavan:

1. Harmaalokki on luokiteltu uhanalaiseksi viimeisessä Suomen uhanalaisten lajien luettelossa (Hyvärinen ym. 2019). Metsästyslain 41 § mukaan annettu poikkeuslupa ampua lokkeja on lainvastainen, koska ei ole selvitetty lajin kannan suuruutta ja tilaa alueella.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvostonasetuksen (452/2013) 2 §:n mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyjä poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä:

1) poikkeusluvan kohteena olevan riistaeläinlajin kanta tai kannan tila haetulla poikkeuslupa-alueella, maakunnassa sekä koko valtakunnassa.

Riistakeskus on käyttänyt selvityksessään Euroopan 2. lintuatlasta (EBBA 2), joka ei ole ajantasainen eikä tarkkuudeltaan riittävä harmaalokin kannan selvittämiseksi Siikajoen Tauvon alueella. EBBA 2:n aineistot ovat vuodesta 2006 alkaen eli osittain 15 vuotta vanhoja. Harmaalokkikanta on tuon jälkeen vähentynyt voimakkaasti, mikä tulee huomioida kannan nykytilaa arvioitaessa. Harmaalokkikannan arvioimiseksi pyysimme lausunnon Metsähallitukselta, jolla on käytössään ajantasaisimmat saaristolintulaskenta-aineistot Perämeren rannikkoalueelta (liite 2).

Riistakeskuksen arvion mukaan 100 km:n säteellä pesivä harmaalokkikanta on vähintään 250 paria. Saaristolintulaskenta-aineistossa Hailuodon ja Oulunsalon tiedot ovat vuodelta 2006 ja Raahen uusimmat laskennat vuodelta 2015. Lumijoen ja Siikajoen merialueella ei pesi harmaalokkeja. Raahessa harmaalokkikanta on vähentynyt vuodesta 2006 vuoteen 2015 hieman yli 3 % vuodessa. Tällä vähenemisnopeudella Raahen, Oulunsalon ja Hailuodon yhteiskanta olisi nykyään noin 250 paria.

Käytössämme on lisäksi tuoreempaa laskenta-aineistoa Haukiputaan saaristosta tärkeimmiltä harmaalokin pesimäsaarilta Kintasletolta ja Kaasamatalalta. Näillä saarilla harmaalokkikanta on vähentynyt viime vuosina jopa 23,5 % vuosivauhdilla vuoden 2014 180 parista vuoden 2020 36 pariin (lokkirengastaja Esa Aallon laskennat). Raahen seudun uusin laskentatulos on vuodelta 2015, siis ennen kannan nopeaa vähenemistä. Jos harmaalokkien kanta olisi tämän jälkeen kehittynyt samalla tavalla Raahessa, Oulunsalossa ja Hailuodossa kuin Oulussa, arvio nykyisestä kannasta Raahessa, Oulunsalossa ja Hailuodossa olisi yhteensä noin 50 paria.

Tämän arvion perusteella Siikajoen Tauvon poikkeusluvan vaikutusalueen harmaalokkikanta on 50–250 paria eikä ”vähintään 250” paria, kuten Riistakeskus EBBA 2:n vanhentuneeseen aineistoon viitaten väittää. Joka tapauksessa Riistakeskus ei ole käyttänyt ajantasaisinta käytettävissä olevaa aineistoa kannanarviota tehdessään. Todellista kannanarviota varten tulisi luonnollisesti tehdä vesilintulaskennat tärkeimmillä tunnetuilla harmaalokkien pesimäpaikoilla. Hyvin nopeasta harmaalokkien kannan vähenemisestä johtuen ei luotettavaa arviota voi pelkästään vanhoja aineistoja tarkastelemalla saadakaan.

2. Kalastusalueen lähistöllä ei pesi kumpaakaan lajia.

Tauvon alueella, johon lupa on myönnetty, ei pesi kumpaakaan lokkilajia lähellä. Lähimmät pesimäpaikat ovat Tauvon kalasatamasta pohjoisessa Siikajoen Rautakalliolla 13,5 km koilliseen ja Hailuodossa Isomatalan alueella, n. 17 km koilliseen. Toisaalta Tauvon kalasatamasta etelään, Raahen Pöllän Ulkokallan karilla, n. 7 km lounaaseen ja kauempana Raahen-Pyhäjoen edustan saaristossa, Pyhäjoen Hanhikiven niemestä Raahen Mikonkarin korkeudelle, 12–34 km lounaaseen Tauvon kalasatamasta pesii jonkin verran harmaalokkeja.

Kaikilla alueilla harmaalokin kanta on nopeassa laskussa.

Metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvostonasetuksen (452/2013) 2 §:n mukaan Suomen riistakeskuksen on metsästyslain 41 b §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyjä poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä arvioidessaan selvitettävä:

3) tarvittaessa viranomaisten, julkisia hallintotehtäviä hoitavien organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tiedot, jotka liittyvät poikkeusluvan hakuperusteeseen.

Tätä ei ole tehty. Sekä Metsähallituksella että ELY-keskuksella on tieto harmaalokin merkittävästä vähentymisestä lähialueiden merkittävimmissä kolonioissa.

3. Huomioiden lajien lisääntymispotentiaalin, keskiarvona n. 0.6. lentoon lähtevää poikasta pesivää paria ja vuotta kohden (Cramp. ym 1983), harmaalokilta ammuttaisiin lähikolonioiden lähes koko lähiseudun pesimäyhdyskuntien vuosituotantoluokka tämän luvan perusteella. Harmaalokkien poikastuotto Oulun alueella on sitä paitsi viime vuosina romahtanut pesivien parimäärien laskun ohella. Tuoretta laskentatietoa harmaalokin poikastuotosta on vain Haukiputaan saaristosta. Vuonna 2020 Kintasleton ja Kaasamatalan 36 paria tuottivat vain 5 lentopoikasta, siis vain 0,14 poikasta paria kohti. Poikastuoton romahtaminen näkyy myös Oulussa havaittujen nuorten harmaalokkien parvien pienenemisenä (rengastaja Esa Aallon aineisto):

vuosi, suurin syksyinen nuorten harmaalokkien parvi Oulussa

2011 1500 yks.

2012 2000 yks

2013 1400 yks.

2014 1900 yks

2015 1500 yks.

2016 40 yks. (muutos jätteiden käsittelyssä)

2017 80 yks.

2018 65 yks.

2019 33 yks.

2020 11 yks.

Arvio Raahessa, Oulunsalossa ja Hailuodossa pesivien harmaalokkien yhteenlasketusta poikastuotosta on 7-150 poikasta riippuen siitä, onko pesimäkanta arvion 50–250 paria ala- vai yläpäässä ja onko Raahen-Hailuodon seudun poikastuotto lähempänä Haukiputaalla todettua poikastuottoa vai perinteistä ennen kaatopaikkojen sulkemista todettua poikastuottoa (Cramp. ym 1983). Varovaisuusperiaate sekä jätehuollon samankaltainen kehitys huomioiden voidaan olettaa, että harmaalokkien poikastuotto tuskin merkittävästi poikkeaa Raahen, Hailuodon ja Oulunsalon alueella siitä, mitä Haukiputaalla on havaittu. Poikkeusluvan vaikutusalueella tuskin varttuu vuosittain enempää kuin muutamia kymmeniä lentoon lähteneitä harmaalokin poikasia. On varsin todennäköistä, että poikkeuslupa 60 nuoruuspukuisen harmaalokin ampumiseen mahdollistaa enemmän kuin koko alueella pesivien harmaalokkien poikastuoton ampumisen. On huomattava, että tämän lisäksi harmaalokkeja saa ampua vapaasti 1.8. alkaen.

Vastaavalla intensiteetillä pyyntiä jatkettaessa vuotuinen saalismäärä ylittäisi moninkertaisesti koko lähialueen poikastuoton. Tällöin suotuisan suojelun taso ei toteudu. Harmaalokkien väheneminen näkyy myös Riistakeskuksen myöntämän luvan perusteluissa esitetyssä saalistilastossa. Lintukannan vähetessä myös ammuttujen lintujen määrä luonnollisesti vähenee. Toisaalta vuosittain koko poikastuoton ja sen lisäksi lähialueelta saapuvien kiertelevien lintujen jatkuva tappaminen nopeuttaa entisestään uhanalaisen lajin kannan vähenemistä koko rannikkoalueella. Tämä vaikuttaa väistämättä suotuisan suojelun tason toteutumiseen.

4. Hakijan ilmoittama haitta 5000€ vuodessa on tarkemmin erittelemättä. Kyseinen 5000 euron haitta on mainittu syntyvän pesimärauhoituskaudella 1.5.–31.7. siten, että lokit nokkivat 10 % pyydyksessä olevista kaloista aiheuttaen ampumisesta huolimatta 2500–3000 euron vahingon. Tämä 10 % (2500–3000€) vahingoittuneita ja hylättyjä kaloja tarkoittaa myyntiin tulevana kalamääränä 25 000 – 30 000 euron arvosta siian myyntiä. Määrä on niin iso, että tarkempien lukujen on löydyttävä kalastajan tilastoista verotusta varten, kalastajien kaupallisen kalastuksen luokkien määrittelyä varten ja saalistilastointia varten. Myyntimäärien täytyy olla tiedossa ja kirjanpidossa useamman vuoden ajalta. Vahingon määrän arvioimiseksi olisi välttämätöntä tietää poikkeuslupakaudella myydyn ison siian tarkka kilomäärä ja myynnin tarkka euromäärä. Näiden kirjanpidosta löytyvien tietojen avulla pystyttäisiin todentamaan mahdollisen tulonmenetyksen tapahtuneen.

5. Rysäkalastukselle aiheuttavat vahinkoa erityisesti hylkeet ja jonkin verran myös merimetsot ja koskelot uidessaan rysän sisälle tai vahingoittamalla rysän suulla rysään uivia kaloja. Näitä vahinkoja voi olla vaikea erottaa lokkien kaloihin aiheuttamista jäljistä. Hakijan pitäisi pystyä jollain tavalla osoittamaan, että 10 % vahingoittuneita siikoja on nimenomaan harmaalokkien syytä.

Muun tyydyttävän ratkaisun käyttö

Rysä- ja verkkokalastus on viime aikoina merkittävästi vaikeutunut kalaa syövien alkuperäislajistoomme kuuluvien eläinten runsastumisen vuoksi. Osa kalastajista on pystynyt ratkaisemaan ongelman pyydyksiä kehittämällä ja karkotusmenetelmiä kokeilemalla. Rysät voidaan ankkuroida syvälle ja kattaa verkoilla, jolloin lokit eivät pääse vahingoittamaan kaloja. Samat keinot toimivat muidenkin kalaa syövien lintujen kuin harmaalokin torjumiseksi. Verkoilla kattamista on kokeiltu, mutta sitä ei ilmeisesti ole Tauvon vesillä saatu vielä täysin toimimaan. Ammattikalastukseen on saatavilla paljon hankerahoitusta. Tuntuisi järkevältä hakea rahoitusta päällysverkkojen kehittämiseksi ja muiden soveliaiden keinojen löytämiseksi tämänkin ongelman ratkaisemiseksi myös ison siian pyynnissä. Varsinkin, jos ongelma ei ole ratkennut lokkeja ampumalla, ei ampumista tule enää jatkaa. Harmaalokkikannan vähetessä on sitä paitsi ampuminen jossain vaiheessa lopetettava joka tapauksessa, jolloin muut keinot jäävät ainoaksi mahdolliseksi torjuntatavaksi.

KHO:n päätökset vastaavissa asioissa

Korkein hallinto-oikeus on katsonut päätöksessään Vuosikirjapäätös » KHO:2016:148. (liite 3), että ”poikkeusluvan myöntäminen viljelmille aiheutuvan vakavan vahingon estämiseksi ei voinut perustua hakemuksessa tältä osin esitettyyn yksilöimättömään ja

yleiselle tasolle jääneeseen mainintaan.” Vastaavasti nyt valituksenalaisessa päätöksessä pitäisi tarkemmin pystyä yksilöimään aiheutuneen vahingon syntyminen.

Toisessa KHO:n päätöksessä (Diaarinumero 4227/1/16, liite 4) lupa rauhoittamattomien lintujen tappamiseen on kumottu, koska pyydettävien lintujen määrä oli kohtuuttoman suuri suhteessa lähialueella pesivään kantaan. Nyt valituksen alaisessa päätöksessä poikkeusluvan alainen pyynti kohdistettaisiin nuoriin lokkeihin, joiden esiintymiseen suhteutettuna luvassa mahdollistettu pyyntimäärä on selvästi ylimitoitettu.

Valitusajan alkaminen

Päätöksen päivämäärä on 3.3.2021 ja päätös on saatettu tiedoksi sähköpostilla.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri

Esko Saari, puheenjohtaja

Kirsi Eskelinen, sihteeri