Vetoomus Oulujoen puolesta
Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2022-2027 on tavoitteena saada vedet hyvään tilaan. Oulujoki ei ole parhaassa mahdollisessa saavutettavassa tilassa. Se tulee määritellä tyydyttävään tilaan, jotta voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet vaelluskalojen luonnonkierron mahdollistamiseksi.
Oulun kaupunki
Muhoksen kunta
Utajärven kunta
Vaalan kunta
VETOOMUS OULUJOEN PUOLESTA
14.5. päättyy lausuntoaika Oulujoen-Iijoen vesienhoitoaluetta koskevaan vesienhoitosuunnitelmaehdotukseen vuosille 2022–2027.
Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet hyvään tilaan ja estää vesien tilan heikkeneminen.
Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka panee toimeen kansallinen lainsäädäntö. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa säädetään tavoitteista, jotka tulee ottaa huomioon eri lakien mukaisessa päätöksenteossa. Vesilaissa ja ympäristönsuojelulaissa edellytetään, että vesienhoitosuunnitelma on otettava lupaharkinnassa huomioon.
EU-tuomioistuin on linjannut, että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia.
Oulujoki kokonaisuudessaan on suunnitelmaehdotuksessa luokiteltu hyvään saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan, josta seuraa, ettei siihen kohdisteta suunnitelmakaudelle 2022-2027, eikä käytännössä sen jälkeenkään, mitään merkittäviä parannustoimenpiteitä.
Nykyisellä vesienhoitokaudella Oulujoen alaosan luokitus on ollut tyydyttävä. Ehdotuksessa ei kerrota perusteita sille, miksi vesistön tila olisi muuttunut viime kauden aikana hyväksi.
Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen toimenpideohjelman osassa 2, kappaleessa 3.4.4 Oulujoki ja sen sivujoet, s. 91, todetaan seuraavaa.
Oulujoen pääuoman ekologisen tilan parantaminen säännöstelykäytäntöä kehittämällä ei ole mahdollista vähäistä enempää aiheuttamatta haittaa vesivoiman tuotannolle.
Myöskään virtavesien elinympäristöjen palauttaminen padotuille alueille siinä määrin, että sillä olisi vähäistä suurempaa vaikutusta ekologiseen tilaan ei ole mahdollista aiheuttamatta merkittävää haittaa voimataloudelle.
Pääosa Oulujoen vesistöalueen alaosalla sijaitsevista morfologialtaan merkittävästi muutetuista suuremmista virtavesistä on jo kunnostettu.
On olemassa paljonkin toimenpiteitä, joilla on suuri vaikutus kalojen ja vesieliöiden elinympäristön palauttamiselle, mutta vesivoiman tuotannolle aiheutettu haitta, lähinnä veden osoittaminen ympäristövirtaamiin, jää vähäiseksi. Esim. vaellusyhteyksiä luomalla voidaan palauttaa vaelluskalat yläpuolisten vesialueiden lisääntymis- ja elinalueille.
Kalan kulun edistämistoimia on esitetty 20 kohteeseen, mutta ei Oulujoelle. Suunnitelmaehdotuksen mukaan Oulujoen käyttötarkoitus olisi edelleen vesivoiman tuotanto.
Kuitenkin jo v. 2011 hyväksyttiin OUMO-hankkeena suunnitelma, jonka tavoitteena oli ”kalojen esteetön kulku meren ja Oulujärven välillä”. Vuonna 2012 Pohjois-Suomen AVIn myönsi luvat kolmen voimalaitoksen kalatielle, Monttaan, Utaseen ja Nuojuaan.
Suunnitelmat teetettiin myös kolmelle muulle: Jylhämän, Pällin ja Pyhäkosken voimalaitoksiin. Hankkeen toteuttajina olivatMuhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat, jotka allekirjoittivat Fortumin kanssa sopimuksen hankkeiden toteutuksesta kesäkuussa 2012. Hankkeita ei ole toteutettu, mutta suunnitelmista ei koskaan myöskään luovuttu.
On erittäin tärkeää, että jokivarren kunnat ottavat ehdotukseen kantaa ja toteavat, että Oulujoki ei ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, vaan sen luokituksen on oltava tyydyttävä, ja vesienhoitosuunnitelmissa on oltava toimenpiteet, jotka edistävät vaelluskalan luonnonkiertoa ja virkistyskäyttöä vesistössä.
Vasta käynnistynyt Oulujoen vesistövisiotyö on lukuisten osapuolten yhteinen ponnistus joen kehittämiseksi. Prosessi on hyödytön, mikäli ehdotettu suunnitelma tulee voimaan.
Yhteistyöterveisin 27.4.2021
Muhoksen virkistyskalastajat ry.
Pelastetaan vaelluskalat ry.
Villi lohi ry.
Oulujokilaakson luonto ry.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.
Virta-seura ry.