Lausunto OX2 Finland Oy:n Rahkola-Hautakankaan tuu­li­voi­ma­puis­ton ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

2.9.2021

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö

Asia: Lausunto OX2 Finland Oy:n Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

 

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Hautakangas Wind Oy suunnittelee Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuistoa Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien alueelle, kuntarajan molemmille puolille. Hankealue rajautuu etelässä Puutionsaaren tuulivoimapuistoon. Hankealueelle suunnitellaan enintään noin 40 uuden tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enimmillään noin 250-300 metriä. Hankealueen koko on noin 4000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto sijoittuu yksityisten maanomistajien ja Metsähallituksen hallinnoimille maille.

Tarkasteltavana on kaksi toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Maksimitoteutusvaihtoehtoina tarkastellaan YVA-ohjelmavaiheessa 40 voimalan kokonaisuutta. Pienempänä vaihtoehtona tarkastellaan 25 voimalan kokonaisuutta.

Sähkönsiirto toteutetaan yhdessä Puutionsaaren tuulivoimapuiston kanssa ja siitä on meneillään oma erillinen YVA-menettelynsä. Hankkeen sähkönsiirto toteutetaan yhdessä Puutionsaaren tuulivoimapuiston kanssa. Rahkola-Hautakankaan alueelta sähkö siirretään ensin 400 kV voimajohdolla Puutionsaaren sähköasemalle ja sieltä yhteisellä 400 kV voimajohdolla Uusnivalan sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisten 400 kV voimajohtojen rinnalle Puutionsaaresta Uusnivalaan.

 

Yhteisvaikutus muiden tuulivoimahankkeiden kanssa

Pohjois-Pohjanmaalle rakennetaan tuulivoimaa kiivaalla tahdilla. Hankkeiden yhteivaikutukset on syytä selvittää erityisen huolellisesti, etenkin kun maakunnallisen tuulirakentamisen kokonaisuuden päivittäminen (TUULI-hanke) ei ole vielä valmis. Rahkola-Hautakankaan hanke on käytännössä yksi suuri hanke Puutionsaaren hankkeen kanssa, joten niiden vaikutukset tulee ottaa huomioon yhteenlaskettuina. Yhdessä nämä asumattoman alueen hankkeet vähentävät merkittävästi alueen erämaisuutta ja pirstovat paikallisesti laajan kokonaisuuden. Vaikka alueen luonto onkin vahvasti ihmisvaikutteista ja sikäli sopivaa tuulivoimarakantamiseen, on se myös suurpetojen ja muiden rauhallisia elinalueita ja suuria reviirejä vaativien lajien, kuten suurten petolintujen potentiaalista elinaluetta. Hankkeiden yhteisvaikutukset näihin lajeihin ja niiden esiintymispotentiaaliin tulee selvittää erityisen tarkasti.

 

Suurpetoreviirit

Suurpetoreviireihin liittyen ei OAS-suunnitelmassa mainita mitään selvityksiä olevan tehty tai suunnitteilla. Suden osalta on tiedossa, että ainakin osa hankealueesta kuuluu niin sanottuun Nivalan susilauman reviiriin (Luonnonvarakeskus 2021). Kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Arvioitavista ympäristövaikutuksista puuttuu selvitys kaavan vaikutuksista suurpetoihin, sekä suunnitelmat seurannasta jatkossa. Yhteisvaikutus Puutionsaaren kaavan kanssa tekee vielä suuramman riskin susien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämiselle. Näitä kaavoja tulisi tarkastella yhtenä isona alueena, kun vaikutusta susireviiriin tarkastellaan.

Susi on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettu laji, joten kaavaa laadittaessa tulisi ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaisesti, ettei luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momenttiin perustuvaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa rikota kaavan toteuttamisessa.

KHO on 16.12.2019 tekemässään päätöksessä todennut kaupunginvaltuuston hyväksymän tuulivoimaosayleiskaavan lainvastaiseksi, koska siinä ei selvitetty edellä mainittuja seikkoja riittävän hyvin.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1576147951912.html

Ote päätöksestä:

Osayleiskaavaa varten ei ollut laadittu sellaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen sovitettavissa asianmukaisesti yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea. Osayleiskaava ei siten perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.

Kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa (1375/2007) tarkoitetulla tavalla lainvastainen.

Rahkolan-Hautakankaan hankealue on vuonna 2021 ollut ainakin yhden susireviirin aluetta. Sudet liikkuvat laajalla alueella, ja vaihtavat usein pesäpaikkaansa vuosittain. Hankealueella on syrjäisiä, erämaisia piirteitä, ja näin ollen se on potentiaalista susien levähdys- ja lisääntymisaluetta. Rakentamisen aiheuttama häiriö sekä tuulivoimaloiden aiheuttama pysyvä häiriö tulee ottaa huomioon arvioitaessa, miten levähdys- ja lisääntymispaikat saadaan säilymään niitä heikentämättä. Yhteisvaikutus Puutionsaaren hankkeen kanssa on tältä osin arvioitava erityisen tarkkaan. Myös sähkönsiirron sekä tieverkoston suunnittelussa tulee suurpetoreviirit ottaa huomioon.

 

Vaikutukset suoluontoon ja linnustoon

Välittömästi hankealueen länsipuolelle sijoittuu Iso Honkaneva –Pieni Honkanevan Natura-alue. Hankealue tulisi rajata siitä kauemmaksi ja voimalat sijoittaa riittävän suurelle etäisyydelle. Näin ennaltaehkäistään ja vähennetään haitallisia vaikutuksia linnustolle ja suoluonnolle ylipäätään. Myös hankealueen sisällä olevat, pienet luonnontilaiset suot on rajattava luontokohteina rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutukset kurkien syysmuuttoreittiin tulee myös selvittää ja huomioida, etenkin kun hanke tulee jo valmiiksi muuttoreitillä olevan Puutionsaaren hankkeen jatkoksi.

Metsäkanalinnut, erityisesti metsot, ovat tutkitusti herkimmin tuulivoimaloihin törmääviä lintuja. (Lähde 1.) Lapojen sijaa ne törmäävät pylväisiin. Kanalinnuilla näkökyky suoraan eteenpäin on heikko. Kun tuulivoimalan tyvi erottuu valkoisena tummaa metsää vasten, lintu voi nähdä tämän aukkona metsässä. Olisi tärkeää kehittää menetelmiä, joiden avulla linnut huomaisivat voimalat helpommin. Esimerkiksi valkoisesta poikkeava väritys voisi toimia. Asiaa on syytä tutkia ja kehittää voimaloita turvallisemmaksi myös kanalintuja ajatellen.

 

Maa-ainesten otto

YVA-selvityksissä tulisi ottaa huomioon maa-ainesten ottotarve. Perustetaanko teiden ja voimaloiden rakentamiseen tarvittava maa-ainesten ottopaikka hankealueelle ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Hankitaanko maa-ainekset hankealueen ulkopuolelta? Tuulivoimapuiston vaatimasta maa-ainesten ottoluvasta ei suunnitelmissa mainita. Maa-aineslain mukaisen luvanhan se tarvitsee, koska kyse ei ole kotitarvekäytöstä. Maa-ainesten ottoon voi liittyä pinta- ja pohjavesikuormitusta ja pölyn leviämistä.

 

Tieverkosto

Tuulivoimahankkeissa pyritään hyödyntämään olemassa olevaa tieverkostoa. Uusia, leveitä ja raskaan kaluston kantavia teitä väistämättä rakennetaan. Onko tieverkoston vaikutus arvioitu erikseen? Vaikutusten arviointi tulee ulottua koskemaan myös tieverkostoa. Puutteena suunnitelmassa on se, että rakennettavaa tiestöä ei ole merkitty suunnitelmiin.

 

Maakuntakaavan ohjausvaikutus

Hankealue sijoittuu osittain Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimavarausalueiden ulkopuolelle. On ongelmallista, että tuulivoimaa rakennetaan runsaasti varausten ulkopuolelle ja kaavan ohjausvaikutus menetetään. Kokonaisarvio maakunnan tuulivoimarakentamisen tilanteesta ja sen vaikutuksista puuttuu. Olisi syytä odottaa TUULI-hankkeen tulokset ennen kuin uusia tuulivoimapuistojen paikkoja suunnitellaan muualle kuin jo maakuntakaavassa varatuille alueille.

 

Erämaisuus

Tuulivoimahankkeissa on vakiintunut käytäntö, että ne sijoitetaan ihmisasutuksesta erilleen. Tuulivoimarakentamisen koko ajan lisääntyessä tulisi mielestämme käydä keskustelua, ovatko erämaiset alueet myöskään soveliaita näille hankkeille. Luonnon pirstoutuminen on luontokatoa kiihdyttävä tekijä, ja suurpedot sekä monet petolinnut tarvitsevat reviireikseen asumattomia alueita. Teollinen rakentaminen erämaisille alueille on suuressa mittakaavassa kyseenalaistettava. Jonkinlainen kompromissi ihmisasutuksen läheisyyden suhteen olisi saavutettava. Mitä kauemmas asutuksesta rakennetaan, sitä suurempi on siirtolinjojen rakentamisen tarve ja niiden alta muutetaan vastaavasti enemmän luontoa.

 

Luontoselvitysten julkisuus

Hankkeeseen jo tehtyjä selvityksiä (esim. luontoselvitykset) ei ole nähtävillä, ja niin ollen niiden laatua ja riittävyyttä on mahdoton arvioida. YVA-selostusvaiheessa ne tulevat julki liian myöhään. Myöskään vielä tekeillä tai tulossa olevia selvityksiä ei ole selkeästi listattu. Lausuntojen pohjaksi olisi ensiarvoista saada kaikki olemassa oleva selvitystieto. Mikäli esimerkiksi kesän 2021 selvitykset eivät ole valmiina, olisi mielestämme tullut odottaa YVA-ohjelman kuulemisvaiheen kanssa, kunnes ne ovat julkaisukelpoiset ja hankkeesta lausujien olisi niitä mahdollista arvioida.

Jatkossa otamme mielellämme vastaan lausuntopyynnöt myös hankkeen tulevista vaiheista.

 

Esko Saari, puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen, sihteeri

 

Lähteet:

1. https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/8563/tiedosto/Linnut_VK2018_148-155_Tuulivoima_artikkelit_8563.pdf