Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Tuu­li­voi­ma­ra­ken­ta­mi­ses­ta ei saa tulla uutta luontokadon lisääjää

Kevätkokouksen 26.3.2022 kannanotossaan piiri korostaa, ettei tuulivoimarakentamisesta saa tulla uutta uhkaa luonnon monimuuotoisuudelle. Vihreä siirtymä on välttämätön, mutta tuulivoiman rakentamisen sijainninohjauksen tulisi toimia nykyistä paremmin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

26.3.2022, kevätkokouksen kannanotto

Tuulivoimarakentamisesta ei saa tulla uutta luontokadon lisääjää

Tuulivoimaa suunnitellaan ja kaavoitetaan yhä lisää Pohjois-Pohjanmaalle. Maakuntaan sijoittuu jo noin 40 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Tuulivoima on tärkeä osa uusiutuvaa energiaa ja vihreää siirtymää. Sijainninohjausta on harjoitettu jo kahdessa vaihemaakuntakaavoituksessa ja kolmas, energia- ja ilmastovaihekaava on tekeillä.

Vaihemaakuntakaavoissa on antelias määrä varauksia tuulivoiman sijoittamiseksi ja salliva on linja jatkossakin. Vastapainona kiivaalle kasvulle vaihekaavan ohjausvaikutuksen tulee olla selkeä ja sitova. Siinä on paljon parantamisen varaa. Maakuntakaavoitus on ainoa toimiva keino kokonaisuuden hahmottamiseen ja yhteisvaikutusten arvioimiseen. Kunnat määrittävät viime kädessä alueensa tuulivoimarakentamisen tasosta, joten päättäjillä on velvollisuus valvoa, että hankkeissa säilyy maankäytöllinen ennustettavuus ja hankkeet sijoittuvat suurin piirtein tuulivoimarakentamiseen varatuille alueille, myös ne alle 9 voimalan hankkeet.

Tuulivoimaloiden koko kasvaa ja sen ansiosta uusia sijoituspakkoja löytyy sisämaasta. Kehitys on oikeansuuntainen. Rannikolla kulkee tärkeä lintujen muuttoreitti eikä ole syytä enää enempää esteitä ja törmäysriskejä sille pystyttää. Rannikon läheinen matalan veden merialue tulee myös säilyttää rakentamattomana.

Teollisen mittakaavan tuulivoimarakentaminen ei ole mikään vähäinen maankäyttäjä, vaan tosiasiassa pinta-alasyöppö. Yksittäinen voimala vie noin hehtaarin verran maa-alaa, mutta hankealueella voimalapaikkoja on usein kymmeniä ja erillisiä hankkeita alkaa olla vieri vieressä. Jokaiselle voimalalle menee leveä ja hyvin kantava tie. Voimaloiden sähköntuotanto on vielä siirrettävä eteenpäin. Toistaiseksi jokaisessa hankkeessa on raivattu ja pystytetty uusi sähkölinja. Havaintojen mukaan tuulivoimarakentaminen parantuneine tiestöineen lisää myös alueen hakkuita.

Tuulivoimalla tuotetaan sähköä asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin. Kuitenkin normiksi on tullut sijoittaa voimalat asumattomille ja entuudestaan rakentamattomille alueille eikä teiden varsiakaan katsota soveltuviksi voimaloille turvallisuusriskien takia. Suunnittelussa otetaan huomioon suojelualueet, luonnontilaiset suot ja muut luontoarvokohteet. Niille ei suoraa rakentamista kohdisteta, mutta keskittymäalueilla elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen ja ekologisten yhteyksien katkeaminen ja heikkeneminen köyhdyttävät seudun luontoa. Luontokadon pysäyttämiseksi on tarpeen suojella Suomessakin 30 prosenttia pinta-alasta eikä siihen olemassaoleva suojelupinta-ala riitä. Tuulivoiman rakentamisesta ei saa tulla sille uutta estettä.

Keskeisiä kestävyyden kriteerejä

– Tuulivoiman rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa riittävän etäälle erämaisista kohteista. Erämaiset alueet edusravat Pohjois-Pohjanmaalla viimeisiä säilyneitä rippeitä täkäläisestä alkuperäisluonnosta. Erämaisuuden tärkein kriteeri on ihmistoiminnan vaikutusten poissaolo ja se koskee myös lähi- ja kaukomaisemaa.

– Tuulivoiman rakentamisella ei saa katkoa suojelualueiden eikä muiden luontoarvokohteiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Elinympäristöjen kytkeytyneisyys on turvattava sijainninohjauksella ja hyvällä suunnittelulla.

– Sähkönsiirrossa yhteisrakentaminen on keino vähentää ympäristön kuormitusta ja alentaa kuluja. Sitä on vihdoin alettava toteuttaa eri hanketoimijoista huolimatta. Sijainti lähellä käyttökohteita vähentää pitkien siirtolinjojen tarvetta.

– Tiestön vahvistamisessa ja uusien teiden rakentamisessa ei saa aiheuttaa heikennyksiä kosteikoille eikä pystyttää purojen ja jokien ylityspaikoille vaellusesteitä.

– Niin ääni- kuin näkyvän maiseman vaaliminen tapahtuu nykyhetkessä, vaikka niiden arvo olisi mitattavissa vasta tulevaisuudessa.