Lausunto Utajärven Tornikankaan tuu­li­voi­ma­hank­keen yva-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

23.12.2022

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen yva-ohjelmasta

Hankkeen kuvaus
OX2 Finland Oy suunnittelee Utajärven kunnan Tornikankaan alueelle tuulivoimapuistoa. Hankealue sijaitsee noin 15 kilometriä Utajärven keskustan itäpuolella. Tornikankaan tuulipuistohankkeen tavoitteena on selvittää mahdollisuutta rakentaa 24–44 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 330 metriä. Tuulivoimaloiden yksikköteho on arviolta 6–10 MW ja koko tuulivoimapuiston kokonaisteho maksimissaan 440 MW. Hankealueen pinta-ala on noin 6675 ha.
Vaihtoehdot
Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE1: Tornikankaan alueelle rakennetaan enintään 44 tuulivoimalaa.
Vaihtoehto VE2: Tornikankaan alueelle rakennetaan enintään 24 tuulivoimalaa.
Alustavan suunnitelman mukaan tuulipuistohanke liitetään hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvaan Pahkavaara-Pyhänselkä 400 kV:n voimajohtoon ja tarkemmin Ponteman sähköasemalle.

Huomioita yva-ohjelmasta
Tornikankaan hanke on ongelmallinen. Alueelle on nyt käsittelyssä olevassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa kaksi varausta, joita kohdekuvauksissa pidetään ehkä-alueina. Vaihtoehdoista VE1 ylittää selvästi vaihekaavan varausalueen. VE2 kattaa molemmat varausrajaukset. Läntisin osa hankkeesta sijoittuu kartan mukaan voimallisesti ojitetulle ja luontoarvoiltaan vähäisemmälle alueelle, mutta itäosasta tulee tehdä karsintaa voimalapaikkojen osalta. Yhtenä hankevaihtona tulee selvittää voimaloiden rakentamista vain alueen länsiosaan. Itäosan voimalat sijoittuisivat suojelualueiden välille ja ojittamattomien soiden laidoille, ja ovat näin uhka niiden luontoarvoille.

Mikäli tämän kokoluokan hankkeet eivät noudata valmisteilla olevan maakuntakaavan sevitysten aluerajauksia, menetetään kaavan ohjausvaikutus. Se, että hanke sijoittuu ehkä-alueelle ja toisessa toteutusvaihtoehdossa sillekin vain osittain, herättää kysymyksen, voiko hanke olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Hankealue sijoittuu Kemilän lauman susireviirille. Vaikutusten arvioinnissa ei riitä, että kysellään, onko näkynyt jälkiä. Tarkempi susireviiriselvitys on tarpeen. Vaihemaakuntakaavan materiaalin Tuuli-hankkeen selvityksissä todetaan myös, että alueella on ekologisia yhteyksiä ja hiljaisia alueita. Vaikutusten arvioinnissa pitää perusteellisesti syventyä ekologisten vaikutusten arviointiin. Mikä merkitys aluekokonaisuudella on sen ekologisen potentiaalin ylläpidossa? Vaikutukset esimerkiksi susiin edellyttävät tällaisella alueella sen selvittämistä, miten elinkelpoisena niille alue säilyisi, jos sinne rakennettaisiin kymmeniä voimaloita tiestöineen. Sama koskee luonollisesti monia muita lajeja sekä luontotyyppejä. Monet tavalliset, aiemmin yleiset lajit ovat ihmistoiminnan, kuten tehometsätalouden myötä jo valmiiksi taantuneet, ja massiivinen voimalapaikkojen, tiestön sekä siirtolinjojen rakentaminen kaventaa niiden elintilaa entisestään.

Huomionarvoista on sekin, että alueen lähellä ei ole sähkönsiirtoreitistöä valmiina, eli siirtolinjojen vaatima metsän raivauksen ja maaston muokkauksen tarve tulee olemaan suuri.

Alueelle suunnitellaan tuulivoimahankkeita kovin ahtaasti ja ahneesti. Ponteman alue on lähellä suoraan pohjoispuolella ja länsipuolella on iso hanke välittömästi kiinni kyseisessä suunnitelmassa. Näistä kolmesta erityisesti tämä Tornikankaan hanke vaikuttaa uhalta luonnon monimuotoisuudelle.

Utajärvelle on ylipätään suunnitteilla paljon tuulivoimaa, joten se tulee olemaan merkittävä tekijä kunnan maankäytössä. Tornikangas yhdessä läheisten Sarvikankaan, Ponteman ja Maaselän hankkeiden kanssa muodostaa käytännössä yhden suuren kokonaisuuden. Näistä kymmenen – viidentoista kilometrin etäisyydellä ovat lisäksi Korteperänsuon, Haarasuonkankaan, Rantasuon, Pahkavaaran ja Hietaselän hankkeet. Voimaloiden yhteismäärä voinee nousta 150-200 myllyn tasolle.

Selostusluonnoksen mukaan lähialueella sijaitsevat myös erämaiset Säippäsuo-Kivisuon ja Sarvisuo-Jerusaleminsuon soidensuojelualueet, jotka ovat myös suojeltu arvokkaina Natura- ja Finibakohteina. Pilkkasuo on myös maakuntakaavan merkinnän mukaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä suoalue (SL-1). Lisäksi täytyy ottaa huomioon Ponteman hankkeen itäosaan rajautuva Iso Joutensuo, jonka Metsähallitus on omalla päätöksellään suojellut kotkareviirin suojelemiseksi.

Tuuli-hankkeessa esiin tuotiin huoli viimeisten erämaisten, hiljaisten ja luonnonrauha-alueiden säilymisestä. Näitä viimeisiä jäänteitä maakunnan alkuperäisestä luonnosta on jäljellä enää hyvin vähän, joten nämä vaikutukset tulisi arvioida huolellisesti jokaisen tuulivoimahankkeen yhteydessä. Utajärvellä näitä hankkeita on vireillä arvokkaimpien erämaisten suojelualueiden vieressä. Tämän takia Tornikankaan ja muidenkin hankkeiden YVAssa tulisi merkitä ja huomioida hankkeen etäisyys erämaisista kohteista ja arvoida huolellisesti mahdolliset vaikutukset suojelualueiden luontoarvoihin.

Tuulivoimasta ei saa tulla uutta luontokadon lisääjää. Tuulivoimayhtiöiden olisi syytä kompensoida aiheuttamaansa haittaa käyttämällä osa voitosta rakentamisen myötä menetettäviä alueita vastaavien elinympäristöjen ennallistamiseen.

Esko Saari Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja sihteeri