Lausunto Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmasta
Montrealin luontosopimuksen mukainen 30 prosentin suojelupinta-ala maakuntien alueelle on noin 2 miljoonaa hehtaaria. Metsähallituksen tulee olla suunnannäyttäjänä sopimuksen täytäntöönpanossa ja luontokadon pysäyttämisessä. Muun muassa vanhat metsät ja Luonnonmetsätyöryhmän inventoimat luonnonmetsät tulee rajata hakkuiden ulkopuolelle. Metsäluonnon monimuotoisuutta lisäävät myös ekologisten käytävien ja suojavyöhykkeiden leventäminen.
Lausunto Metsähallituksen Kainuun ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmasta 2023 – 2028
Lausuntopyynnön diaarinumero: MH 3443/2022
Lausunnonantajat
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
LAUSUNTO
Vanhojen metsien rajaaminen hakkuiden ulkopuolelle
Suomi on EU:n biodiversiteettistrategian myötä kansallisesti sitoutunut suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät. Määritelmää sitoumuksen tarkoittamalle vanhalle metsälle ei ole kuitenkaan vielä olemassa. Metsien ikärakenteen kehitys – taulukon mukaan yli 140-vuotiaiden metsien määrä suunnittelualueella on vähentynyt 60 % edellisten viiden vuoden aikana, mutta saamamme tiedon mukaan tämä johtuu suurelta osin arviointimenetelmän muutoksesta. Vanhojen metsien hakkuita on kuitenkin tehty merkittäviä määriä. Niistä tulee luopua välittömästi sillä vanhaan metsään erikoistuneita uhanalaisia lajeja auttaa vain vanhan metsän suojelu hakkuilta. Jokainen vanhan metsän hakkuu lisää luontokatoa.
Luonnonvarasuunnitelmaan tulee lisätä kirjaus vanhimpien metsien rajaamisesta hakkuiden ulkopuolelle. Suomen luontopaneelin esitystä mukaillen ikäraja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa voisi olla se, että metsämaan kaikki yli 120-vuotiaat havupuuvaltaiset ja yli 100-vuotiaat lehtipuuvaltaiset metsät jätetään käsittelyn ulkopuolelle. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaan itäosissa vastaavat ikärajat metsämaalla olisivat 140 vuotta ja 100 vuotta. Luonnonmetsätyöryhmän inventoimat luonnonmetsät tulee rajata hakkuiden ulkopuolelle vähintään työryhmän esittämien rajausten mukaisina.
Montrealin luontosopimukseen (YK:n luontokokous joulukuu 2022) vastaaminen
Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maapinta-ala on yhteensä noin 7 miljoonaa hehtaaria. Montrealin luontosopimuksen (Kunming-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys) mukainen 30 prosentin suojelupinta-ala näiden maakuntien alueelle on noin 2 miljoonaa hehtaaria. Suunnittelualueen maapinta-alasta noin 50 prosenttia on normaalissa metsätalouskäytössä, noin 20 prosenttia käytön ulkopuolella olevaa metsätalousmaata (pääosin kitu- ja joutomaata) sekä 25 prosenttia varsinaisia luonnonsuojelualueita. Luonnonvarasuunnitelmassa tulee avata, miten Montrealin luontosopimukseen varaudutaan. Erityisesti tulee tarkentaa mistä käytön ulkopuolella oleva metsämaa koostuu ja arvioida sen riittävyyttä Montrealin luontosopimuksen suojelun tavoitteisiin (kun tavoitetasona on 2 miljoonan hehtaarin suojelu maakuntien alueella).
Montrealin luontosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä toimia luonnon paremmasta huomioimisesta metsätalouden aktiviteeteissa ja Metsähallituksen rooliin kuuluu toimia suunnannäyttäjänä. Yksi mahdollisuus tähän olisi ekologisten käytävien ja suojavyöhykkeiden leventäminen. Tämä merkitsisi luonnonvarasuunnitelmassa kasvavana käytön ulkopuolella olevan metsämaan määränä.
Suojelualueverkon kattavuus ja ekologiset yhteydet
EU:n biodiversiteettistrategian myötä olemme kansallisesti sitoutuneet suojelemaan tiukasti 10 % maapinta-alasta. Mielestämme tämä tulee luontopaneelin esitystä mukaillen kohdentaa siten, että 10 % metsämaasta sisällytetään luonnonsuojelualueisiin niin suunnittelualueen itä- kuin länsiosissa siten, että 10 % suojeluosuutta tavoitellaan kaikissa metsäluontotyypeissä.
Luonnonvarasuunnitelmaan tulisi lisätä osio, jossa avataan miten 10 % tiukan suojelun tavoitteeseen tullaan pääsemään. Käytännössä tämän tulisi mielestämme näkyä kahdella tavalla:
1) Erityisesti maakunnan länsiosista jätetään valittuja luontoarvoiltaan kehityskelpoisia yhtenäisiä alueita hakkuiden ulkopuolelle. 2) Toteutetaan suojelualueiden kytkeytyneisyyttä parantavia riittävän leveitä luontokäytäviä, joiden runko muodostuu valtionmaista ja joihin yksityismaiden vapaaehtoista suojelua pyritään kohdentamaan. Lisäsuojelun suunnittelu on ajankohtaista myös siksi, että kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksessa ehdotetaan merkittävää lisäsuojelua valtionmaille. Suojelualueverkoston täydentämisen kannalta potentiaalisimmat 100 000 hehtaaria tulisi siksi jättää tällä suunnittelukaudella jättää hakkuiden ulkopuolelle (tai enintään ensiharvennukset voidaan tehdä), jotta luontoarvoja ei vahingoiteta ennen kuin kansallinen strategia valmistuu.
Tämän tulisi näkyä suunnitelmassa myös alentuneena käsittelypinta-alana, jotta hakkuiden intensiteetti muualla ei nouse.
Metsien ikärakenne
Vaikutelmamme retkeilyn ja luontokartoitusten yhteydessä tekemistämme havainnoista on, että metsähallitus tekee päätehakkuita myös varsin nuoriin metsiin. Samanlaista palautetta olemme saaneet myös sidosryhmiltämme. Uuden luonnonvarasuunnitelman taustamateriaalissa viitataan uusiin ohjeisiin, jotka johtavat kiertoajan pidentämiseen. Toimenpiteinä esillä ovat yläharvennukset, uudistuskypsien metsien väljennyshakkuut ja jatkettu kiertoaika. Uudistushakkuutyyppisten määrä on suunnitelmassa kuitenkin ennallaan. Loogisesti kiertoajan pidentymisen pitäisi johtaa uudistushakkuiden vuosimäärän vähenemiseen.
Uudistushakkuiden määrää tulisi laskea siksikin, että pienempi uudistushakkuiden määrä edistää monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteita.
Lisäksi suunnitelmaan tulee avata, mitä nämä uudet kiertoaikaa pidentävät ohjeet ovat ja mikä on niiden vaikutus metsiköiden uudistushakkuuikään. Ylipäätään metsikön uudistushakkuuikä on helposti ymmärrettävä käsite. Uudistushakkuuikään liittyvät tavoitteet ja seurantamittarit olisi suotavaa lisätä mukaan.
Luontoarvojen huomiointi tonttimyynnissä ja tuulivoimatuotannossa
Luonnonvarasuunnitelmaan tulee kirjata periaatteet, joilla varmistetaan, että Metsähallituksen aloittamat kaavoitushankkeet eivät aiheuta lomarakentamista aiemmin rakentamattomille järville tai luonnontilaisiin osiin isompia järviä. Tuulivoimarakentaminen ei saa hävittää viimeisiä hiljaisia erämaisia alueita eikä lisätä tätä kautta lajikatoa. Edellä mainittu liittyy myös laajoihin aurinkovoimatuotantokenttiin.
Muita huomioita
Ekologisen verkoston kytkeytyneisyyttä kuvaavaan tietoon olisi tarpeen lisätä arvio siitä, että mikä etäisyys suojelualueverkostosta on metsälajistolle riittävä.
Uusi seurantamittari monimuotoisuus/ilmasto-osioon: Soiden ennallistaminen pinta-ala.
Erävalvonnan painopistealueet: hirvenmetsästyksen sijaan ongelmakohta taitaa olla kanalintujen metsästys metsätiestöä hyödyntäen. Majavan kannanhoitoon liittyvässä pohdinnassa syytä tuoda jo tässä luonnonvarasuunnitelmassa esiin majavan positiiviset monimuotoisuusvaikutukset ja alkuperäislajin euroopanmajavan palauttaminen.
Taulukko: Metsähallituksen hallinnassa olevat maa- ja vesialueet suunnittelualueella – sisältää virheen. Käytön ulkopuolella ei ole 373 900 ha metsämaata vaan metsätalousmaata.
Allekirjoitukset
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Puheenjohtaja Esko Saari
LVS-yhteistyöryhmän varajäsen Ilmari Juutilainen
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
Puheenjohtaja Johan Heino
Sihteeri Ari Jäntti