Tannilan tuuli- ja aurinkovoiman hanke-YVAsta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

28.6.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
kirjaamo(at)ouka.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/1326/2023

Asia: Lausunto Oulun Tannilan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Infinenergies Finland Oy suunnittelee tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä Yli-Iin Tannilan alueella. Vaihtoehdossa VE1 on 15 ja vaihtoehdossa VE2 10 tuulivoimalaa. Molemmat toteutusvaihtoehdot sisältävät myös aurinkovoimaloiden pystyttämisen osalle suunnittelualueesta. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 200 metriä ja lapojen pyyhkäisy ulottuu 320 metriin. Yksikköteho on 6-10 megawattia. Aurinkovoima-alue on pääosin entistä turpeennostokenttää, jonne pystytetään enimmäisteholtaan 140 megawatin ja enintään 26 lohkosta koostuva aurinkovoimala.

Sähkönsiirrolle on kolme vaihtoehtoa, joista kaksi (SVE1 ja SVE2 ) koskee 110 + 400 kilovoltin ilmajohtoyhteyttä ja kolmas SVE3 maakaapeliyhteyttä länteen Iin Hervan suunnitellulle sähköasemalle. Maakaapeliratkaisu toteutuu vain, jos siirtotarve koskee vain kyseistä hanketta. Muissa vaihtoehdoissa sähkönsiirto valtakunnan verkkoon olisi yhteinen viereisen Kynkäänsuon tuuli- ja aurinkovoimahankkeen kanssa. Uuden siirtoreitin pituus on kaikissa vaihtoehdoissa vajaat 20 kilometriä. SVE1 kiertää Säippäsuon eteläpuolelta ja SVE2 on linjattu suon pohjoispuolelta.

Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa on Tannilan hankealueen kohdalla varaus tv-3 511 ja pienen välimatkan päässä idän puolella Kynkäänlatvasuon nimellä varaus tv-3 512. Molemmat on kaavoituksen taustaksi laadituissa maakuntaliiton Tuuli-hankkeen kohdekuvauksissa sijoitettu luokkaan ehkä eli kohteet on tunnistettu potentiaalisiksi tuulivoima-alueiksi. Ehdollisten kaavavarausten rajaukset poikkeavat käsittelyssä olevista hankerajoista. Mahdollisesti toteutuva vaihtoehto siirtää tuuli- ja aurinkovoimarakentamisen yhtenäiseksi ja maakuntakaavaluonnoksen varauksia selvästi laajemmaksi kokonaisuudeksi. Alueen keskeisiä maankäyttömuotoja ovat tähän asti olleet metsätalous ojitetuilla turvemailla ja soiden kuivatus turpeenkaivuuta varten. Lisäksi seudulla on useita soidensuojelualueita ja lintuvesiä sekä Litokairan suoerämaa, jotka nykyisin ovat myös osa Natura-suojeluohjelmaa.

Varsinkin aurinkovoimaloiden sijoittaminen käytöstä poistuneille turpeennostoalueille on uusi jälkikäyttömuoto. Tannilan hankealueella aurinkovoimala pystytetään entiselle Viitasuon turpeenottoalueelle, joka on turpeennoston loputtua ollut ilmeisesti viljelykäytössä. Sen nykytilaa ei ole ohjelmassa tarkemmin kuvattu eikä kasvillisuusselvitys ole ollut vielä käytettävissä. Kuivatusta on turpeennoston ajan pidetty yllä ja sitä on oletettavasti jatkettu toiminnan loputtuakin. Ohjelman mukaan aurinkopaneelit asennetaan maahan telineiden varaan joko ruuvi- tai lyöntipaalulla alueen maaperän ominaisuuksista riippuen. Arviointiselostuksessa on tarpeen selventää rakentamisen ja toiminnanaikaiset vaikutukset voimaloiden alustana olevaan maaperään sekä mahdolliseen kuivatuksen ylläpitoon ja sen vesistövaikutuksiin. Alueen kasvipeitteisyys ja kasvillisuuden kehittyminen aurinkovoimaloiden katveessa pohjoisissa olosuhteissa kiinnostaa myös, varsinkin kun kyse on turvesuona hyödynnetystä maastosta, jossa jäljellä on varmastikin jonkin verran turvetta.

Vaihemaakuntakaavoituksen taustaselvityksessä evästetään Tannilan ja Kynkäänlatvasuon hankkeiden jatkosuunnittelua paitsi kiinnittämään erityistä huomiota vaikutuksiin maisemaan ja luonnonympäristöön ja poroelinkeinolle myös Litokairan suoerämaa-alueelle kohdistuviin maisemavaikutuksiin. Suunnittelussa olevien voimaloiden lavat ulottuvat jo 320 metriin. Ne näkyvät yhä kauemmas, mutta vielä kauemmas näkyvät voimaloiden lentoestevalot.

Pääsääntöisesti maisemavaikutuksia arvioidaan ihmisen kokemana arkiympäristön näkymänä sekä vaikutuksina kulttuuriympäristöihin. Erämaista maisemaakin voi hyvällä syyllä pitää kulttuurimaisemana ja usein sillä on taloudellistakin merkitystä. Lähin suojelualue on Viitaojanlatvasuo, jonne on matkaa 2,5 kilometriä. Tannilan hankealueelta vajaan 10 kilometrin päässä on Litokaira, Suomen ja Euroopan laajin napapiirin eteläpuolinen erämaa. Ohjelmassa kerrotaan selvitettävän erityisesti yhteisvaikutuksia Kynkäänsuon hankkeen kanssa. Litokairaa tai muitakaan suojelualueita ei ohjelmassa nimeltä mainita, mutta erämaisuus ja eheä luonnonmaisema ovat maiseman arvokkaita ja muutoksille herkkiä ominaispiirteitä, joihin kuuluu myös pimeys.

Toistaiseksi sekä Tannilan että Kynkäänsuon hankealueet ovat potentiaalisesti soveltuvia tuulivoimarakentamiseen. Tannilan hankealueella itsessään ei mitä ilmeisimmin ole luontoarvoja rakentamisen esteenä. Jos haittojen ehkäisemiseksi erämaisiin kohteisiin ainoa keino on karsia hankkeita, silloin vaihemaakuntakaavan ohjausvaikutuksen on oltava toimiva. Sen aikaansaamiseksi yhteisvaikutusten arvioinnin onnistuminen on avainasemassa.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, vs. toiminnanjohtaja