Pyhännän Pilpankankaan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Kolmenkymmenen kilometrin säteellä Pilpankaasta on vireillä suunnitelmia 600 tuulivoimalan verran. Yksittäisen hankkeen vaikutusten selvittäminen ei enää riitä. Moinen keskittymä vaatii paneutumista yhteisvaikutuksiin monipuolisesti. Miten sen saisi onnistumaan, kun maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ja toimijat vastaavat vain omasta hankkeestaan?
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
30.6.2023
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö POPELY/660/2023
Asia: Lausunto Pyhännän Pilpankankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Myrsky Oy suunnittelee enintään 30 yksikköteholtaan 6-10 megawatin tuulivoimalan rakentamista Pyhännälle Ison Lamujärven eteläpuolelle (VE1). Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Vaihtoehdossa VE2 voimaloita on 27. Vaihtoehtona on myös hankkeen toteuttamatta jättäminen.
Sähkönsiirrolle esitetään neljä vaihtoehtoista reittiä. Niistä vaihtoehtojen SVE1 ja SVE2 suunta on hankealueesta etelään Kiuruveden puolelle uuden suunnitteilla olevan 400 kilovoltin linjan varteen perustettavalle sähköasemalle. Siirtoreittien pituus on vajaat 10 kilometriä. Vaihtoehdossa SVE3 liityntä olisi idempänä ja uuden linjan pituus noin 17 kilometriä. Vaihtoehto SVE4:n toteuttaminen tarkoittaisi pisintä uutta linjaa kiertäen Hällämönharjun-Valkeiskankaan pohjoispuolelta ennen liittymistä samaisen uuden 400 kV:n sähköasemalle.
Pilpankankaan hankealueella on energia- ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa varaus tv-1 395. Konnunsuo on toinen Pyhännän alueelle sijoittuva uusi luokituksen kyllä saanut varaus tv-1 394. Ohjelman kuva 27 havainnollistaa hyvin tuulivoimarakentamisen 50 kilometrin säteelle Pilpakankaasta sijoittuvia tuotannossa tai vireillä olevia tuulivoimahankkeita. Ohjelman lukumääriä käyttäen jo toiminnassa olevia on 122 yksikköä. Aivan lähimaastossa on vireillä 192 yksikön kokonaisuus ja alle 30 kilometrin säteellä on suunnitteilla 600 tuulivoimalan rakentaminen. Niistä noin 100 on esiselvitysvaiheessa. Vaihemaakuntakaavan luonnos ei ihan näin massiivista ratkaisua tarjoa, vaikka niukka ei ole varausten määrä siinäkään. Niinikään ympäristövaikutusten arviointivaiheessa oleva Lapinsalon tuulivoimahanke sijoittuu Kiuruveden puolelle, mutta etäisyyttä Pilpankankaan ja sen välillä on 0 kilometriä. Konnunsuon hankealue on kilometrin päässä ja Hautakangas ja Halmemäki muutaman kilometrin etäisyydellä.
Seudulle on toteutumassa melkoinen tuulivoimatuotannon keskittymä, jos kaikki hankkeet realisoituvat, joka tarkoittaa isoa maankäytön muutosta. Yksittäiseen hankkeeseen keskittyminen ei anna oikeaa kuvaa tuulivoimarakentamisen vaikutuksista. Ohjelman mukaan yhteisvaikutuksia tarkastellaan luontovaikutusten osalta erityisesti linnuston kannalta. Se ei ole riittävää. Suunnitelmat ovat sen verran mittavia ja suhteellisen suppealle alueelle sijoittuvia, ettei kokonaisuus enää vaikuta kestävältä eikä luontokatoa voi estää. Yhteisvaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen onkin arvioitava huolellisesti ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen.
Sitä vaativat muun muassa sellaiset lajit kuin maakotka, susi ja metsäpeura reviireineen ja elinpiireineen. Rakentamisen ja liikenteen kasvun seurauksena esimerkiksi maakotkan reviiri saattaa hiljentyä. Toinen vielä ikävämpi skenaario on joko emojen tai poikasten kuoleminen törmäyksen seurauksena joko voimaloiden lapoihin tai sähkönsiirtolinjoihin. Maakotkareviiri on kuitenkin vakiintunut. Sitä on käsitelty myös 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Kuohunevan turpeenottohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kyseinen hanke kaatui suon ja viereisen Kärsämäenjärvien luontoarvoihin. Kuohuneva rajautuu Pilpankankaan hankealueeseen sen pohjoispuolella. Nähtävillä olevaan aineistoon ei sisälly erillisselvityksiä, joten luontoselvitysten rajauksia ei ole tiedossa. Kuohuneva ja Kärsämäenjärvet ovat välitöntä lähialuetta ja siten vaikutusaluetta ja merkityksellisiä alueen monimuotoisuuden säilymiseksi.
Ohjelmassa korostetaan hankkeen sijoittumista harvaan asutulle alueelle. Sitä perustellaan vaikutuksilla ihmisten viihtyvyyteen. Kääntöpuolena ovat kasvavat heikennykset luonnonympäristöihin, populaatioiden taantumista ja ihmisen ja petoeläinten välisten konfliktien lisääntymistä.
Pilpankankaan kohdekortissa 118 huomautetaan myös aluetta sivuavasta ekologisesta yhteydestä. YVA-ohjelmassa siitä ei ole mainintaa. Maakuntakaavoituksen tausta-aineistoon kuuluvan Tuuli-hankkeen viherrakenne- ja ekosysteemiselvityksessä todetaan, että yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota ekologisten yhteyksien säilymiseen. Se tarkoittaa, että ekologisen yhteyden riittävä leveys ja toimivuus on turvattava. Selostuksessa on siitä esitettävä arvio. Ekologisen yhteyden toimivuus on tärkeä muun muassa metsäpeuralle, jonka elinalue ja vaellukset ulottuvat seudulle.
Esko Saari, puheenjohtaja
Merja Ylönen, vs. toiminnanjohtaja