Vaalan Haarasuonkankaan tuu­li­voi­ma­hank­keen val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

25.9.2023

Vaalan kunta
kirjaamo(at)vaala.fi

Viite: Lausuntopyyntö

Asia: Lausunto Vaalan Haarasuonkankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan valmisteluaineistosta ja ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Haarasuonkankaan tuulipuisto Ky (omistajatahot Pohjan Voima Oy ja Taaleri Energia Oy) suunnittelee Vaalaan Otermajärven etelä- ja itäpuolelle enintään 39 voimalan (VE1) tuulivoimahanketta. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 megawattia ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Voimalat on ryhmitelty kahteen osa-alueeseen, joista läntisellä osalla Otermajärven eteläpuolella on yhteensä 10 voimalayksikköä. Arviointimenettelyssä on ollut tarkasteltavana myös vaihtoehto 2 (VE2), jossa voimaloita on 29 ja jotka sijoittuvat kokonaisuudessaan hankealueen itäosaan. Yhtäaikaisesti käynnissä olevan osayleiskaavoituksen kaavaluonnos on laadittu 39 voimalan vaihtoehdon pohjalle (VE1).

Hanke kuvataan koostuvan voimaloiden lisäksi sisäisestä tieverkostosta, maakaapeleista sekä sähköasemasta. Sähkön siirtämiseksi valtakunnan verkkoon on selvityksissä ollut kolme vaihtoehtoa (SVEA – SVEC) alavaihtoehtoineen. Läntinen linja SVEA on noin 34 kilometrin pituinen 110 tai 400 kV:n voimajohtoreitti Fingridin Vaalan Nuojuankankaan sähköasemalle, SVEB hankealueelta noin 28 kilometriä pohjoisen suuntaan vievä 110 tai 400 kV:n voimajohtoreitti. Sen loppuosa sijoittuu Viinikanaron itäpuolitse. SVEC puolestaan on vajaat 20 kilometriä pitkä etelään hankealueelta suuntautuva 110 tai 400 kV:n siirtolinja kohti Fingridin suunnittelemalle uudelle sähköasemalle, joka sijaitsee Paltamon kunnan puolella. Tuulivoima-alueen sisäinen sähkönsiirto kerrotaan hoidettavan maakaapelein, mutta sillä tarkoitetaan voimaloiden ja sähköaseman välistä siirtoliikennettä. Itse hankealueella on myös ilmajohdosta koostuva siirtolinja, jota myös kutsutaan sisäiseksi sähkönsiirroksi. Arviointiselostuksessa asia on esitetty epäselvästi ja puutteellisesti, vaikkakin esimerkiksi kuvasta 3.6 voi päätellä, että uudet vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit sijoittuvat myös hankealueen sisälle.

Arvioinnin tuloksena pohjoinen SVEB on karsiutunut pois. Kaavaluonnoksessa sähkönsiirrolle esitetään vaihtoehdot SVEA ja SVEC. Kaavaselostuksessa vaihtoehdot kuvataan toisin kuin arviointiselostuksessa. Noin puolet läntisen linjan pituudesta sijaitsee hankealueella: ”Sähkönsiirtoreitin suunnittelualueen sisäinen pituus on noin 17 kilometriä ja ulkoinen noin 16 kilometriä.” Eteläisen SVEC ”sähkönsiirtoreitin suunnittelualueen sisäinen pituus on noin 7 kilometriä ja ulkoinen noin 12.5 kilometriä.” Kaavakartasta voi myös havaita, että ns. sisäinen sähkönsiirto tarkoittaa myös ilmajohtoa sähkön siirtämiseksi valtakunnan verkkoon. Itäinen lähtöpiste Puolangan rajalla jää nimeämättä, mutta ehkä kyse on vain hankealueen sähköasemasta, jonne voimaloiden tuotto ohjataan. Toisaalta Puolangan kunnan puolella on Vaarinkankaan tuulivoimahanke, joka rajoittuu Haarasuonkankaaseen. Arviointiselostuksessa ei kuitenkaan kerrota, että Haarasuonkankaan kautta vedettävä reitti olisi samalla Vaarinkankaan hankkeen ulkoinen sähkönsiirtolinja.

Ns. sisäinen ilmajohtolinjasto vaikuttaa olleen sokea piste myös vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi sen pystytyksen vaikutuksia kasvillisuuteen tai linnustoon ei ole selvitetty. Vaikutuksista linnustoon ei ole mainintaakaan ja luontotyyppiselvityksessä todetaan vain, että pylväiden pystytyksestä voi aiheutua hydrologisia seurauksia ainakin läntisellä lohkolla, koska reitti sivuaa suunnittelualueen länsiosassa Kivisuota joko pohjoisempaa tai eteläisempää kautta. Sen sijaan kasvillisuuskartoitus on laadittu ja sen tulokset esitetään vain hankealueen rajauksen ulkopuoliselta osalta. Sitä puolestaan ei kaavoitus koske. Otermajärven etelärannan lähellä sijaitseva Kivisuo mainitaan hyväksi lintusuoksi ja luonnontila kohtaiseksi – hyväksi, varsinkin keskiosiltaan edustavaksi. Tosiasia on, että suoluonnon tila Kivisuolla heikentyy hankkeen seurauksena. Se ei ole kestävää tuulivoimatuotannon rakentamista.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole tuulivoiman rakentamista varten varausta kyseisellä hankealueella. Sitä ei ole myöskään Vaalan tuulivoimayleiskaavassa vuodelle 2030. Tekeillä olevassa energia- ja ilmastovaihekaavan luonnoksessa ovat varaukset tv-1 400 ja 401, joista tv-1 401 koskee läntistä palstaa. Varaukset on merkitty vaihemaakuntakaavan luonnokseen Tuuli-hankkeen selvitysten perusteella, jotka kuitenkin vaikuttavat hyvinkin yleisluonteisilta katsauksilta.

Kaavaselostuksen aikataulu, jonka mukaan osayleiskaava hyväksyttäisiin syksyllä 2023 ei ole realistinen. Se on myös harhaanjohtava toteamus, sillä energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan pitää ensin saada lainvoima, ennen kuin hankkeen osayleiskaava voidaan hyväksyä. Oikea aikataulu ja järjestys on tärkeää selkeästi kertoa. Kyseistä kaavapäätöstä ei pidäkään kiirehtiä. Seudun tuulivoimarakentamisen eteneminen yksittäisinä hankkeina ei ole kestävää. Jos esimerkiksi varaus Haarasuonkankaalle puuttuu Vaalan tuulivoimayleiskaavastakin, joka ei ole vanha asiakirja, vireille laitettujen hankkeiden muodostaman maankäytöllisen kokonaisuuden vaikutusten arviointi on tekemättä. Olennaista tietoa Haaransuonkankaan ja sen viereisten Turkkiselän ja Takiankankaan toteuttamiskelpoisuudesta kerrotaan kaavaselostuksessa kappaleessa 9.19.2 (sivu 292): ”Yksistään Haarasuonkankaan hankkeen osuus vaikutuksista on hyvin vähäinen. Turkkiselän ja Takiankankaan hankkeet yksinäänkään eivät ole kotkaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi toteuttamiskelpoisia nykyisessä laajuudessaan. Kaikkien kolmen hankkeen toteuttaminen kotkan kannalta kestävästi tulisi toteuttaa yhteistyössä kaikkien hanketoimijoiden, hanketta valvovien viranomaisten ja lajin suojelusta vastaavan Metsähallituksen kesken.” Maakotkaa koskevan selvityksen sisällöstä ei ole mitään tietoa, koska se on rajattu vain viranomaiskäyttöön. Niinpä sen riittävyyttä ei voi arvioida. Ehdotus aikalisästä ja hankkeiden kehittämisestä yhteistyössä on kannatettava ehdotus. Tuulivoimarakentaminen on vasta alkutekijöissään, hankkeita on paljon vireillä, mutta valmiiksi rakennettuja vasta vähän. Vielä on aikaa parempaan suunnitteluun ja kestävämpään toteutukseen.

Itäisen osan poikki Otermajärveen virtaava Tervajoki on uomaltaan luonnontilainen. Se on saanut arvoluokakseen 2, erityisen tärkeä kohde. Kaavaluonnoksessa se on erotettu luo-merkinnällä. Vesistö on myös tärkeä osa ekologista verkostoa ja potentiaalinen saukon ja liito-oravan elinympäristö. Kohteen herkkyys todetaan suureksi ja hankkeen vaikutukset kohtalaisiksi. Vaikutuksia arvioidaan aiheutuvan eritoten uusista joen ylittävistä huoltoteistä ja reunametsien raivauksista. Millaisin rakentein joen ylitys toteutetaan, ei selostuksista käy ilmi. Niissä kerrotaan tavanomaiset tiedot voimalan perustuksista ja teiden ja sähkönsiirtolinjojen leveyksistä ja raivaustarpeista. Kaavassakaan ei joen ylityksistä mitenkään ohjeisteta. Ellei niitä varten tarvita mitään lupiakaan, toteutus jää yksinomaan hankevastaavan mielivaltaisesti ratkaistavaksi. Kun isompi vaihde tuulivoimarakentamisessa on vasta käynnistymässä, monipuolisempi ohjeistus toteutuksen avuksi olisi tärkeä keino haittojen ennalta ehkäisemiseksi.

Tervajoen ylitykset ovat kuitenkin toteutustapoja isompi ongelma. Tervajoki rantametsineen on monimuotoisuuskeskittymä talousmetsien hallitsemassa ympäristössä. Virtaveteen rakentamisesta koituu kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, joka ei ole ohimenevä haitta. Kuormitus aiheuttaa pohjan liettymistä ja se puolestaan elinympäristön ekologisen tilan muutoksen. Luonnon köyhtymisen ohella menetys kohdistuu sekä paikalliseen virkistyskäyttöön että luontomatkailun mahdollisuuksiin. Maakuntakaavassa viime mainitut käyttömuodot on noteerattu ja merkitty Tervajoki melonta- ja vesiretkeilyreitiksi. Kaavamerkinnän painoarvo on jäänyt arvioinnissa vähäiseksi (ks esimerkiksi kappale 9.13.4 Vaikutukset matkailun operatiiviseen toimintaan). Selvää kuitenkin on, että useamman huoltotien rakentaminen joen poikki tuhoaa reitin virkistyskäytön. Se on maakuntakaavan vastaista. Lisäksi sen olisi oltava kunnan intressien vastaista ja johtaa muutoksiin tuulivoimahankkeen suunnitelmassa eikä paikallisten virkistyskäytön ja luontomatkailun mahdollisuuksien kaventumiseen.

Kaavaluonnos ei ole ehdotetussa muodossa toteuttamiskelpoinen eikä sitä tule viedä ehdotusvaiheeseen ilman merkittäviä muutoksia. Luonnontilan heikennykset todetaan, mutta ne kautta linjan arvioidaan vähäisiksi. Ottaen huomioon vireillä olevien hankkeiden suuren määrän luonnon köyhtyminen on kuitenkin ilmiselvää. Yksittäistä hanketta saa yleensä jonkin verran korjattua prosessin kuluessa. Haarasuonkankaan läntisestä osasta on vähintään karsittava voimalapaikat 30, 31, 32 ja 36. Siten haitalliset vaikutukset suoluonnolle siltä osin vähenisivät. Ratkaisu olisi samalla paremmin vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukainen ja ottaisi huomioon myös maakuntakaavan merkinnän luonnon monikäyttöalueesta. Sähkönsiirron ilmajohdon rakentamisen haitat jäisivät edelleen jäljelle, jos sähkönsiirron vaihtoehdoksi valittaisiin SVEA.

Itäisen osan voimaloiden ja niiden välisten teiden ja kaapeleiden määrä ja sijoittelu tulee suunnitella uudelleen siltä pohjalta, ettei Tervajokeen rakenneta ylityksiä, vaan sen tila rantametsineen ja virkistyskäyttö säilyvät ennallaan. Suunnitelman uudelleen arviointi on hyvin mahdollista, koska Haarasuonkankaan tuulivoimahankkeen kaavoituksella ei ole kiire. Ensin tehdään päätös energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavasta ja mielellään myös varmistetaan sen lainvoimaisuus. Lisäksi on selvästikin tarpeen arvioida vähintään Vaalan itäosiin kaavailtujen tuulivoimaa koskevien varausten yhteisvaikutukset huolellisesti ja sen pohjalta päättää toteuttamiskelpoisesta kokonaisuudesta.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, vs. toiminnanjohtaja