Lausunto Uposenmäen tuu­li­voi­ma­hank­keen YVA-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(a)sll.fi

6.10.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(a)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/2273/2023

Asia: Lausunto Uposenmäen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta

Tuulivoimahankkeessa selvitetään enintään 21 voimalan kokonaisuuden rakentamista Pyhäjärven Uposenmäelle. Hankkeesta vastaa Infinenergies Finland Oy. Voimaloiden enimmäiskorkeus on 320 metriä ja yksikköteho 6-10 megawattia. Vaihtoehdossa 2 (VE2) alueelle kaavaillaan sijoitettavaksi 15 voimalaa. Hankealueen pohjoisreuna sivuaa Kärsämäen kunnan rajaa.

Hankkeen ulkoinen sähkönsiirto suunnitellaan toteutettavan 110 kV:n ilmajohtoa pitkin. Sähkönsiirtoa varten tarkastellaan neljää vaihtoehtoa SVEA-SVED:

– SVEA:ssa 110 kilovoltin linja sijoitetaan hankealueen lounaisnurkasta lännen suuntaan ja vireillä olevan Halmemäen siirtolinjan kanssa samaan johtokäytävään. Suunnitellun uuden 400 kV:n voimajohdon pylväitä hyödynnetään Hautakankaalta Haapajärven pysäysperän sähköasemalle.

– SVEB:ssä siirtolinja 110 kV lähtee hankealueen koillisnurkalta etelään ja sijoittuu Halmemäen ja Hautakankaan tuulivoimahankkeiden suunnitellun sähkönsiirtolinjan kanssa samaan johtokäytävään ja liittyy lopuksi suunniteltuun Hautakankaan-Haapajärven Pysäysperän 400 kilovoltin voimajohtoon.

– SVEC:ssä 110 kV:n siirtolinja vedetään hankealueen kaakkoisnurkasta etelään Halmemäen ja Hautakankaan hankkeiden suunnitellun sähkönsiirtolinjan kanssa samaan johtokäytävään ja sen jälkeen kuten edellä on liittyminen suunniteltuun Hautakankaan-Haapajärven Pysäysperän 400 kV voimajohtoon.

– SVED:ssä uusi ja muista hankkeista riippumaton 110 kilovoltin siirtolinja sijoittuu hankealueen lounaisnurkasta lähtien länteen päin. Se suunnitellaan kulkemaan uuden suunnitteilla olevan 400 kV voimajohdon (Hautakangas-Haapajärven Pysäysperän sähköasema) kanssa samaa reittiä omissa pylväissään.

Kuten ohjelman kuvasta 8 käy ilmi, samalle seudulle on kehittymässä tuulivoimarakentamisen keskittymä. Toteutuneita hankkeita on vielä vähän ja useimmat hankkeet ovat vireillä, joten iso maankäytön muutos on vasta tulossa. Kappaleessa 5.1.5 lähimmiksi tuulivoimahankkeiksi mainitaan Kärsämäen Halmemäen ja Riitamaan sekä Pyhäjärven puolella sijaitsevat Hautakankaan ja Nurmesnevan hankkeet.

Voimaloiden ja teiden ohella maastoa pirstovat ja sen elinkelpoisuutta vähentävät voimajohtolinjat. Uposenmäen hankkeessa vaihtoehtojen kirjo on näennäinen. Uusi tarvittava siirtolinja sijoittuu pääosin naapurihankkeiden siirtolinjojen viereen leventäen voimajohtoreitin aukkoa. Sähkönsiirron yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan ole tunnistettu. Hankkeiden yhteisvaikutuksina todetaan tarkasteltavan linnusto- ja maisemavaikutuksia sekä sosiaalisia vaikutuksia. Ylipäänsä ulkoisen sähkönsiirron vaikutusten arvioinnista ei ohjelmassa paljon kerrota. Hautakankaan tuulivoimahankkeessa on meneillään erillinen sähkönsiirtoselvitys, jossa voimalinja sijoittuu tuulivoima-alueen eteläreunasta Pikku-Kulhun alueen sähköasemalta Haapajärven Pysäysperän sähköasemalle ja sitä kautta kantaverkkoon. Suunniteltu siirtolinja sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään 43-45 kilometrin matkalla Pyhäjärven ja Haapajärven kaupungeissa ja pieneltä osin myös Kärsämäen kunnassa. Onko Uposenmäen hankkeessa tarkoitus odottaa sen tuloksia? Hankevastaavahan on sama.

Hautakankaan ja nyt myös Uposenmäen tuulivoima-alueen ja Haapajärven Pysäysperän välinen sähkönsiirtolinja on suunniteltu rakennettavan Nurmesjärven eteläpuolelta itä-länsisuuntaisena. Etäisyyttä kansainvälisestikin arvokkaan lintuveden ja uuden/uusien 400 + 110 kilovoltin linjojen välillä on noin 400 metriä. Linjan eteläpuolelle on suunniteltu pystytettävän Kokkopetäikön tuulivoimala-alue, josta yhden vaihtoehdon mukaan maakaapelilla siirrettäisiin tuotettu sähkö uuteen ilmajohtoon.

Sähkönsiirron yhteisvaikutusten selvittäminen on olennainen osa tuulivoimarakentamisen vaikutusten arviointia ja on tehtävä huolellisesti siksikin, ettei sitä tehdä kaavoituksessa. Erityisesti on arvioitava vaikutuksia Nurmesjärven ekologiseen eheyteen ja siihen sisältyviä uhkia ja varovaisuusperiaatteen huomioon ottamisen merkitystä hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen. Tulosten pitää olla osa tuulivoimahankkeen arviointiselostusta ja kokonaisharkintaa. Nurmesjärven, Parkkimajärven, Kuonajärven ja lähialueiden ojittamatta säilyneiden soiden välillä on linnuston pesimäaikaista liikettä ja muuttoaikoina kohteet ovat tärkeitä levähdyspaikkoja.

Ohjelmassa kerrotaan, että ”hankealueen halki kulkee luoteis-kaakkoissuuntaisesti Haudanjoki, joka on osittain perattua, mutta useita kuvioita joen vaikutuspiirissä on luontoarvoiltaan edustavia. Puron varrella sijaitsevat kuviot ovat luontotyypiltään pienialaisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä.” Puro ei ohjelman kartoista kovin hyvin erotu, mutta sen verran voi havaita, että vaihtoehdossa 1 on ainakin neljä puron ylitystä, joista yksi on olemassa oleva tie ja ainakin kolme uusia teitä. Kuvan neljä mukaan voimala nro 10 sijoittuu aivan puron varteen ja nro 16 lyhyen pistotien päähän puron vastarannalle, nro 14 on uuden tien päässä puron toisella puolella ja nro 15 sijoittaminen niinikään vaatii uuden tien tekoa puron yli. Tuulivoimahankkeen tiet ovat järeitä ja vanha tiekin vaatii levennystä ja vahvistusta. VE2:ssa on yksi uusi puron ylitys vähemmän. Puron tilasta ja lajistosta ei ohjelmassa ole mitään tietoa eikä ole tietoa, miten niitä on selvitetty. Todennäköisesti puroluontoa ei ole voimalapaikkojen suunnittelussa noteerattu niin, että se olisi jätetty arvokkaana luontokohteena häiriöttä. Myöskään tien rakentamistekniikkaa puron ylittämiseksi ei käsitellä, joten ei voi arvioida, miten haittoja aiotaan välttää jos mitenkään.

Pyhäjärven ja naapurikuntien tuulivoimahankkeissa on viimeistään lausunnoissa todettu alueiden olevan metsäpeuran elinympäristöä. Hankealueelta on metsäpeuroista paikkatietoaineistoa, jonka mukaan alueella liikkuu erityisesti syys- ja kevätvaellusten aikaan metsäpeuroja. Ekologisen yhteyden tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa metsäpeuran vaellukset luonnon ydinalueelta toiselle. Onko hankealue ja miten osa ekologista verkostoa, sitäkin on selostuksessa arvioitava. Selvitysvelvoite vaikutuksista metsäpeuran elintilaan ja vaellusyhteyksiin koskee myös sähkönsiirtoreittejä.

Valmisteilla olevassa energia- ja ilmastovaihekaavan luonnoksessa ei ole varausta Uposenmäen hankkeelle. Kyse on kuitenkin seudullisen kokoluokan tuulivoimarakentamisesta. Ohjelmassa sitä ei ongelmaksi koeta, koska kilpailevaakaan maankäyttöä ei ole alueelle kaavaluonnoksessa sijoitettu. Jos vaihemaakuntakaavalla yritetään sijainninohjaukseen ja kokonaisuuden edes jonkinlaiseen hallintaan ja ennakoivuuteen, arviointiselostuksessa ja osayleiskaavoituksessa on selvitettävä, mitä varauksen puuttuminen vaihekaavasta hankkeelle merkitsee. Runsauttahan vaihekaavassakin on tarjolla, joten ensisijaista on noudattaa vaihemaakuntakaavan ohjausta.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs. toiminnanjohtaja