Rahkola-Hautakangas tuu­li­voi­ma­puis­ton osay­leis­kaa­voi­tuk­sen val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(a)sll.fi

9.10.2023

Oulaisten kaupunki
kaupunki(a)oulainen.fi

Haapaveden kaupunki
haapaveden.kaupunki(a)haapavesi.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen valmisteluaineistosta

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Hautakangas Wind Oy suunnittelee noin 40 voimalan Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston rakentamista Haapaveden (Rahkola) ja Oulaisten (Hautakangas) kaupunkien alueelle, kuntarajan molemmille puolille. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu kolmea toteuttamisvaihtoehtoa, joista VE1 koostuu 40 voimalasta, joista enintään 13 sijoittuu Haapavedelle ja 27 Oulaisiin. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 megawattia ja kokonaiskorkeus 300 metriä. VE2:ssa voimaloita on yhteensä 25, 11 Haapaveden puolella ja 14 Oulaisissa. Oulaisiin suunniteltavien voimaloiden kokonaiskorkeus on 250 metriä molemmissa vaihtoehdoissa. Lisäksi on muodostettu kolmas vaihtoehto VE3, joka on sama kuin VE1, mutta myös Oulaisiin sijoitettavien voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä. Hankealue on noin 4000 hehtaaria. Kaavaluonnoksia on laadittu kaksi molemmista osa-alueista. Oulaisten osa-alueen kaavaluonnoksissa (VE1) osoitetaan varaus enintään 27 (VE1) tai 14 (VE2) voimalan ja Haapaveden kaavassa 13 (VE1) tai 11 (VE2) voimalan rakentamiseksi. Kaikissa kaavaluonnoksissa voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä.

Hankkeen sähkönsiirto suunnitellaan yhdessä VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n Puutionsaaren tuulivoimapuiston kanssa, johon Rahkola-Hautakankaan hanke rajautuu. Sähkö siirretään Rahkola-Hautakankaalta 400 kilovoltin voimajohdolla Puutionsaaren sähköasemalle ja sieltä edelleen Uusnivalan sähköasemalle. Siirtoreitti sijoittuu nykyisten 400 kV:n voimajohtojen rinnalle Puutionsaaresta Uusnivalaan.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa on varaus tv-1 363, johon hanke sijoittuu vain osittain. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa varaus on rajattu uudelleen. Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston suunnitellut voimalat sijoittuvat energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle tv-1 388. Hautakankaan tuulivoimahankkeen kaavaselostuksessa todetaan kappaleessa 8.3.1 (Kaavan suhde vaihemaakuntakaavaluonnokseen), että osayleiskaavaluonnos on energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksen mukainen. Rahkolan osa-alueen kaavaselostuksessa puolestaan todetaan, että kaava on pääosin vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukainen. Suppeampi 14 ja 11 voimalan kokonaisuus (VE2) toteuttaa energia- ja ilmastovaihekaavaluonnoksen varausta, kun taas laajempi 27 ja 13 voimalan kokonaisuus on sen vastainen.

Rahkola-Hautakankaan hankealue rajautuu lännessä Iso Honkaneva-Pieni Honkanevan (jatkossa Honkanevat) suojelualueeseen, joka on merkitty maakuntakaavaan SL-varauksella. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä.

Honkanevat kuuluvat myös Natura-suojelualueverkostoon. Kuten voimassa olevassa vaihemaakuntakaavassa myös energia- ja ilmastovaihekaavan luonnoksessa on Honkanevojen suojelualueen ja tuulivoimavarauksen tv-1 388 välissä puskurivyöhyke, joka on 500 metriä, kun kyse on luontodirektiivin mukaisesta Natura-suojelualueesta. Vaihtoehdon VE1 mukaisessa suunnitelmassa puskurivyöhykettä ei ole otettu huomioon, vaan voimaloita on sijoitettu 250 metrin päähän suojelualueen rajasta. Sen sijaan VE2:ssa voimalapaikat ovat vähintään 800 metrin etäisyydellä suojelualueen rajasta. Täten VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen, ellei vähintään voimaloita nro 05, 07, 08, ja 10 poisteta suunnitelmasta.

Lisäksi hankkeen kestävyyttä parantaisi voimaloiden 03 ja 12 karsiminen. Voimala nro 03 sijoittuu Honkanevojen pohjoispuolelle. Esimerkiksi kurkien syysmuutto kulkee alueen halki ja törmäysriskin kasvattamista Honkanevoilla tulee varovaisuusperiaatetta noudattaen välttää. Suositeltavaa on karsia myös voimalat nro 01 ja 02 suunnitelmasta Honkanevojen pohjoispuolelta. Voimala nro 12 sijoittuu puolestaan Honkanevojen eteläpuolelle. Sen rakentaminen vaatisi uuden tien ja ylityksen rakentamisen Honkanevojen läpi virtaavan Mato-ojan yli. Natura-selvityksessä todetaan, että rakentaminen aiheuttaa Mato-ojaan kuormitusta ja sitä kautta saattaa ohjautua myös pilaavia aineita eteenpäin suojelualueen puolelle. Toisin kuin väitetään kuormitus ei edes ole tilapäistä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi pohjan liettyminen muuttaa sen ekologista tilaa. Pikkujoet ja purot ovat Natura-tietolomakkeessa mainittuja suojeluperusteita.

Natura-arviossa ei puskurivyöhykkeestä ole mainintaa ja vaikutukset arvioidaan kaiken kaikkiaan kuitenkin kohtalaisiksi. Lopuksi todetaan varovaisena suosituksena, että hankevaihtoehto VE2 on alueen suojelutavoitteiden ja eheyden kannalta parempi kuin hankevaihtoehdot VE1 ja VE3. Oikeampi arvio on, että ilman mainittuja muutoksia hanke on merkittävästi haitallinen Natura-suojelualueen luontoarvoille. Tuulivoimarakentamisessa ei tule sallia sen tilan heikentämistä. Muutoinkaan ei ole hyväksyttävää, että suurin piirtein ainoa merkittävä luonnonsuojelua koskeva vaade leimattaisiin vähäarvoiseksi ja tuulivoimahankkeessa sivuutettavaksi.

Rahkola-Hautamäen ympärillä 50 kilometrin säteen sisäpuolella on toiminnassa 300 voimalaa, lähinnä lännen puolella. Rakentaminen jatkuu sisämaahan päin ja Rahkola-Hautakankaan hankkeesta alle 20 kilometrin säteellä pääosin idän ja kaakon puolella onkin vireillä arviointiselostuksen taulukon 22-1 mukaan 175 voimalan rakentaminen. YVA-selostuksessa on uusi iso metsiä pirstova maankäytön muutos noteerattu ja todetaan sen kerrannaisvaikutus hanke hankkeelta. Tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi kartoitetaan metsätalousalueita, mutta ne ovat myös ennestään rakentamattomia ja ainakin noin kahden kilometrin etäisyydellä asutuksesta ja maankäytön historiasta johtuen lajiston ylläpidossa nykyisin merkityksellisiä. ”Tuulivoimarakentamisen aiheuttamat yhteisvaikutukset tavalliselle metsäluonnolle arvioidaan useiden hankkeiden toteutuessa merkittävyydeltään jo kohtalaisiksi”, todetaan selostuksessa. Ehdotus muutoksista talousmetsien käsittelytapoihin on mielenkiintoinen. Nythän tuulivoimarakentaminen vain lisää hakkuita muun muassa kattavamman ja kantavamman tieverkoston ”ansiosta”. Mikä menettely saisi aikaan vihreän siirtymän energiantuotantohankkeista aiheutuvan luontokadon pysäyttämisen? Uudessa luonnonsuojelulaissa on mahdollisuus vapaaehtoiseen kompensaatioon. Sen merkitys ja toteutustavat jäävät nähtäviksi, mutta vapaaehtoisuus ei todennäköisesti millään tavoin riitä korvaamaan tuulivoimarakentamisesta kertyvää luonnon köyhtymistä, ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla, jonne sijoittuu lähitulevaisuudessa jo 50 prosenttia Suomen tuulivoimatuotannosta.

Kyseisessä hankkeessa luontokadon pahentamisen estämiseksi on vähintään karsittava voimaloita Honkanevojen läheisyydestä ja mieluiten toteuttaa VE2, jota YVA-ohjelmasta annetuissa palautteissa moni kannatti. Toiseksi hankkeessa on mahdollisuus jotenkin vähentää metsien pirstoutumista entisestään huolehtimalla ekologisen yhteyden eheydestä. Yhteys kulkee hankealueen läpi. Arviointiselostus luontoselvityksineen on sikäli puutteellinen, ettei asiakirjoista saa tarpeeksi tukea kaavoitukselle. YVA-selostuksen kappaleessa 14.4.4 lähinnä selitetään voimaloiden väliin jääviä leveyksiä, mutta siitä puuttuu laadullinen arviointi ja tiestön huomioon ottaminen. Ekologisen yhteyden eheyden ja toimivuuden varmistamiseksi luontoselvityksen pitää sisältää kuvaus yhteysreitistä ja arviointiselostuksessa tieto siitä, miten reitti on otettu huomioon voimalapaikkojen ja tiestön sijoittelussa, niin, että yhteyden toimivuus turvataan. Maastokartoitus ei ole palvellut hankesuunnittelua ja kaavoitusta riittävän hyvin, mutta muutoinkaan ekologisen yhteyden merkitystä ei ole oivallettu, minkä seurauksena kaavakartoista puuttuu siitä merkintä ja kaavamääräys sen toimivuuden turvaamisesta. Ekologisesta yhteyden eheyden ja toimivuuden takaaminen on kuitenkin osa vaihemaakuntakaavan maankäytön ohjauksen noudattamista.

Koko yleiskaavaa koskevissa määräyksissä on maininta, että uusien ja perusparannettavien teiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Määräys jättää toteuttamistavat kokonaan hankevastaavan vastuulle. Mitään ympäristölupiahan ei yleensä tuulivoimahankkeissa vaadita. Kaavamääräys saisi olla selkeämpi ja velvoittavampi ja ohjata myös mahdollisiin vesistöjen ylityksiin tarvittavien rakenteiden toteuttamistapaa.

Luonnonsuojelupiiri suosittaa vakavasti kaavoituksen jatkamista suppeamman vaihtoehdon pohjalta. VE1 ei edusta kestävää tuulivoimarakentamista.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja