Rahkola-Hautakankaan tuu­li­voi­ma­puis­ton YVA-se­los­tuk­ses­ta lausuttua

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(a)sll.fi

9.10.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(a)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/1937/2021

Asia: Lausunto Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Hautakangas Wind Oy suunnittelee noin 40 voimalan Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston rakentamista Haapaveden (Rahkola) ja Oulaisten (Hautakangas) kaupunkien alueelle, kuntarajan molemmille puolille. Tarkasteltavia toteuttamisvaihtoehtoja on 3, joista VE1 koostuu 40 voimalasta, joista enintään 13 sijoittuu Haapavedelle ja 27 Oulaisiin. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 megawattia ja kokonaiskorkeus 300 metriä Haapaveden puolella ja 250 metriä Oulaisten osa-alueella. VE2:ssa voimaloita on yhteensä 25, 11 Haapaveden puolella ja 14 Oulaisissa. Lisäksi on muodostettu kolmas vaihtoehto VE3, joka on sama kuin VE1, mutta myös Oulaisiin sijoitettavien voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä. Hankealue on noin 4000 hehtaaria.

Hankkeen sähkönsiirto suunnitellaan yhdessä VSB Uusiutuva Energia Suomi Oy:n Puutionsaaren tuulivoimapuiston kanssa, johon Rahkola-Hautakankaan hanke rajautuu. Sähkö siirretään Rahkola-Hautakankaalta 400 kilovoltin voimajohdolla Puutionsaaren sähköasemalle ja sieltä edelleen Uusnivalan sähköasemalle. Puutionsaaren sähkönsiirrosta on ollut meneillään erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Siirtoreitti sijoittuu nykyisten 400 kV:n voimajohtojen rinnalle Puutionsaaresta Uusnivalaan.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa on varaus tv-1 363, johon hanke sijoittuu vain osittain. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa varaus on rajattu uudelleen. Arviointiselostuksessa väitetään, että nyt ”Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuisto on TUULI-hankkeen sijainninohjausmallin mukainen. Rahkola-Hautakankaan tuulivoimapuiston suunnitellut voimalat sijoittuvat energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle tv-1 (388).” Väite on väärä. Rahkola-Hautakankaan hankkeen vaihtoehdot VE1 ja VE3 eivät ole energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaisia, vaan sen vastaisia. Kuten voimassa olevassa vaihemaakuntakaavassa myös energia- ja ilmastovaihekaavan luonnoksessa on Iso-Honkanevan – Pieni-Honkanevan (Honkanevat jatkossa) Natura-suojelualueen ja tuulivoimavarauksen tv-1 388 välissä puskurivyöhyke, joka on 500 metriä, kun kyse on luontodirektiivin mukaisesta Natura-suojelualueesta. Vaihtoehdoissa 1 ja 3 puskurivyöhykettä ei ole otettu huomioon, vaan voimaloita on sijoitettu 250 metrin päähän suojelualueen rajasta. Sen sijaan VE2:ssa voimalapaikat ovat vähintään 800 metrin etäisyydellä suojelualueen rajasta. Täten VE1 ja VE3 eivät ole toteuttamiskelpoisia, ellei vähintään voimaloita nro 05, 07, 08, ja 10 poisteta suunnitelmasta. Lisäksi hankkeen kestävyyttä parantaisi voimaloiden 03 ja 12 karsiminen. Voimala nro 03 sijoittuu Honkanevojen pohjoispuolelle. Esimerkiksi kurkien syysmuutto kulkee alueen halki ja törmäysriskin kasvattamista Honkanevoilla tulee varovaisuusperiaatetta noudattaen välttää. Suositeltavaa on karsia myös voimalat nro 01 ja 02 suunnitelmasta Honkanevojen pohjoispuolelta. Honkanevat on muutoinkin mainittu linnustollisesti merkittäväksi. Seudun luonto on karusti muuttunut ihmisen toiminnan seurauksena, mikä korostaa suojelualueen merkitystä luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa. Voimala nro 12 sijoittuu puolestaan Honkanevojen eteläpuolelle. Sen rakentaminen vaatisi uuden tien ja ylityksen rakentamisen Honkanevojen läpi virtaavan Mato-ojan yli. Natura-selvityksessä todetaan, että rakentaminen aiheuttaa Mato-ojaan kuormitusta ja sitä kautta saattaa ohjautua myös pilaavia aineita eteenpäin suojelualueen puolelle. Toisin kuin väitetään kuormitus ei edes ole tilapäistä vaikutuksiltaan. Esimerkiksi pohjan liettyminen muuttaa sen ekologista tilaa. Pikkujoet ja purot ovat Natura-tietolomakkeessa mainittuja suojeluperusteita. Natura-arviossa ei puskurivyöhykkeestä ole mainintaa ja vaikutukset arvioidaan kaiken kaikkiaan kohtalaisiksi. Lopuksi kuitenkin todetaan varovaisena suosituksena, että hanke-vaihtoehto VE2 on alueen suojelutavoitteiden ja eheyden kannalta parempi kuin hankevaihtoehdot VE1 ja VE3. Oikeampi arvio on, että ilman mainittuja muutoksia hanke on merkittävästi haitallinen Natura-suojelualueen luontoarvoille. Tuulivoimarakentamisessa ei tule sallia sen tilan heikentämistä. Muutoinkaan ei ole hyväksyttävää, että suurin piirtein ainoa merkittävä luonnonsuojelua koskeva vaade leimattaisiin vähäarvoiseksi ja tuulivoimahankkeessa sivuutettavaksi.

Rahkola-Hautamäen ympärillä 50 kilometrin säteen sisäpuolella on toiminnassa 300 voimalaa, lähinnä lännen puolella. Rakentaminen jatkuu sisämaahan päin ja Rahkola-Hautakankaan hankkeesta 20 kilometrin säteellä pääosin idän ja kaakon puolella onkin vireillä taulukon 22-1 mukaan 175 voimalan rakentaminen. Selostuksessa on uusi iso metsiä pirstova maankäytön muutos noteerattu ja todetaan sen kerrannaisvaikutus hanke hankkeelta. Tuulivoimaloiden sijoituspaikoiksi kartoitetaan metsätalousalueita, mutta ne ovat myös ennestään rakentamattomia ja ainakin noin kahden kilometrin etäisyydellä asutuksesta ja maankäytön historiasta johtuen lajiston ylläpidossa nykyisin merkityksellisiä. ”Tuulivoimarakentamisen aiheuttamat yhteisvaikutukset tavalliselle metsäluonnolle arvioidaan useiden hankkeiden toteutuessa merkittävyydeltään jo kohtalaisiksi”, todetaan selostuksessa. Ehdotus muutoksista talousmetsien käsittelytapoihin on mielenkiintoinen. Nythän tuulivoimarakentaminen vain lisää hakkuita muun muassa kattavamman ja kantavamman tieverkoston ”ansiosta”. Maanomistaja, kunta ja tuulivoimayrittäjä ottavat kukin ensisijaisesti oman taloudellisen hyötynsä irti. Mikä menettely saisi aikaan vihreän siirtymän energiantuotantohankkeista aiheutuvan elinympäristökadon pysäyttämisen? Uudessa luonnonsuojelulaissa on mahdollisuus vapaaehtoiseen kompensaatioon. Sen merkitys ja toteutustavat jäävät nähtäviksi, mutta vapaaehtoisuus ei todennäköisesti millään tavoin riitä korvaamaan tuulivoimarakentamisesta kertyvää luontokatoa, ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla, jonne sijoittuu lähitulevaisuudessa jo 50 prosenttia Suomen tuulivoimatuotannosta.

Kyseisessä hankkeessa luontokadon pahentamisen estämiseksi on vähintään karsittava voimaloita Honkanevojen läheisyydestä ja mieluiten toteuttaa VE2, jota arviointiohjelmasta annetuissa palautteissa moni kannatti. Toiseksi hankkeessa on mahdollisuus jotenkin vähentää metsien pirstoutumista entisestään huolehtimalla ekologisen yhteyden eheydestä. Yhteys kulkee hankealueen läpi. Kappaleessa 14.4.4 lähinnä selitetään voimaloiden väliin jääviä leveyksiä, mutta siitä puuttuu laadullinen arviointi ja tiestön huomioon ottaminen. Ekologisen yhteyden eheyden ja toimivuuden varmistamiseksi luontoselvityksen pitää sisältää kuvaus yhteysreitistä ja arviointiselostuksessa tieto siitä, miten reitti on otettu huomioon voimalapaikkojen ja tiestön sijoittelussa, niin, että yhteyden toimivuus turvataan. Sitä tarvittaisiin kaavoitusta varten. Nähtävillä olevissa kaavakartoissa eikä kaavaselostuksissa ole merkintääkään eikä sanaakaan ekologisesta yhteydestä, joka kuitenkin on osa vaihemaakuntakaavan maankäytön ohjausta.

Esko Saari
puheenjohta

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja