Siikalatvan Honkakankaalle suunnitellaan tuuli- ja aurinkovoimaa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

12.1.2024

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/2155/2023

Asia: Lausunto Honkakankaan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ja sen sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Infinergies Finland Oy:n tuuli- ja aurinkovoimahankkeessa suunnitellaan enintään 34 tuulivoimalan (VE2) ja aurinkoenergian tuotantokentän rakentamista 3700 hehtaarin laajuiselle alueelle Siikalatvan Honkakankaalle Uljuan tekoaltaan pohjois-koillispuolelle. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 6-13 megawattia ja kokonaiskorkeus 350 metriä. Vaihtoehdossa 1 (VE1) tuulivoimaloiden kokonaismäärä on 27 ja hankealueen koko 3000 hehtaaria. Aurinkovoimaloiden osuus hankealueesta on noin 180 hehtaaria, joka on ollut aiemmin peltoa tai turpeennostoaluetta.

Sähkösiirrolle on hankealueelta eteenpäin viisi vaihtoehtoa SVEA – SVEE, joista kolmessa ensimmäisessä on kyse ilmajohdosta ja kahdessa jälkimmäisessä siirrosta maakaapelia pitkin. Kaikissa vaihtoehdoissa yhtymäkohta on Fingridin nykyisen Pysäysperä-Nuojuankangas 110 kilovoltin voimajohtolinjan kohdalla, jonka jälkeen linja kulkee sen vieressä suunnitellulle Siikalatvan sähköasemalle. Ulkoinen sähkönsiirto sijoittuu länsipuolelle hankealuetta ja pääosin sen ulkopuolelle.

Honkakankaan hankealueelle ei ole tuulivoimavarausta voimassa olevissa vaihemaakuntakaavoissa. Energia- ja ilmastovaihekaavaluonnoksessa on varaus tv-3 537 eli alue on ehkä soveltuva tuulivoimarakentamiseen. Se poikkeaa kuitenkin merkittävästi hankkeen molempien vaihtoehtojen rajauksesta. Vaihekaavassa on otettu huomioon ainakin hankealueen itäpuolella sijaitseva Hirvirimmen suojelualue. Maakuntakaavoituksessa suojelualueiden ympärille jätetään suojavyöhyke, josta arviointiohjelmassa ei ole mainintaa. Hankealue rajautuukin aivan kiinni suojelualueeseen. Muutoinkaan voimaloiden sijoittelussa ei ole luonnontilaansa säilyttänyttä suoluontoa noteerattu, vaan alustavasti voimaloita on merkitty aivan soiden rajoille. Esimerkiksi alueen keskellä sijaitsevan luonnontilaisen Pyöriäsuon laidoilla on varauksia voimaloille. Samaten Jousinevan keskiosan reunalle lähelle yksityistä suojelualuetta on sijoitettu voimala.

Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa on todennäköisesti otettu huomioon myös Venenevan-Pelson Natura-alueen läheisyys. Se tarkoittaa, että VE2:n 7 voimalaa ovat alueella, jolle ei ole tuulivoimavarausta kaavassa. Noin 6 voimalapaikkaa Pyöriäsuon eteläpuolella ovat myös vaihekaavaluonnoksen varauksen ulkopuolella. Vaihekaavan rajaukseen on lisäksi vaikuttanut eteläpuolen pohjavesialue Selänkangas-Teerikangas.

Selostuksessa on arvioitava alustavan suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta ja pohdittava vaihekaavaluonnoksen sisällön vaikutusta hankkeen osayleiskaavoitukseen. Siinä ilmeistä on tarve varautua voimaloiden karsimiseen.

Pohjois-Pohjanmaan liiton TUULI-hankkeen Viherrakenne- ja ekosysteemipalveluselvityksessä todetaan, että Veneneva-Pelson luonnonpuisto on erittäin edustava, laaja ja yhtenäinen aapasuokokonaisuus, jonka linnustollinen arvo on suuri. Se on myös yksi maakunnan luonnonrauha-alueista. TUULI-hankkeen hankekortissa nro 131 mainitaan myös luonnonrauhan huomioon ottaminen, mutta ohjelmassa se on sivuutettu. On myös huomattava, että kortin arviot perustuvat esiselvitykseen, jossa voimaloiden määrä on 18.

Venenevan-Pelson suojelualue on Viherrakenne- ja ekosysteemipalveluselvityksen mukaan myös luonnon virkistyskäytön kannalta merkittävimpiä Pohjois-Pohjanmaan hiljaisia ja yhtenäisiä luonnonalueita. Voimaloiden koko suurenee kaiken aikaa. Kyseisessä hankkeessa kokonaiskorkeus on jo 350 metriä. Sellaiset voimalat näkyvät yhä kauemmas. Venenevan-Pelson Natura-suojelualueelle on pari kilometriä hankkeen VE2:n rajauksesta ja molemmissa vaihtoehdoissa on 0 kilometriä Hirvirimmen suojelualueelle, joka niinikään kuuluu Venenevan-Pelson kokonaisuuteen, vaikkakaan ei sisälly Natura-ohjelmaan. Maisemavaikutusten arvioinnissa Venenevan suojelualuetta ei ole mainittu. Kun sen kohdalla korostetaan myös virkistyskäyttöä, ei ole syytä laistaa maisemavaikutusten arviointia kyseiseen kohteeseen.

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä kerrotaan kartoitetun arvokkaat luontotyypit ja luontokohteet sekä merkittävä lajisto eli uhanalaiset, rauhoitetut, erityisesti suojeltavat ja direktiivilajit. Mitään tarkempaa tietoa ei jaeta esimerkiksi selvitysten ajankohdista tai menetelmistä. Tältä osin ohjelma ei täytä sille asetettuja vaatimuksia: ohjelmassa tulee olla 6) tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista. Puutetta ei pidä hyväksyä, jotta siitä ei kehity tavanomainen laiminlyönti lukemattomissa Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimahankkeissa. Päinvastoin juuri mittava hankemäärä ja tuulivoimatuotannon rakentaminen edellyttävät laadukasta ja monipuolista luontovaikutusten selvittämistä.

Siikalatvallakin, muun muassa Uljuan tekoaltaan ympäristössä on vireillä Honkakankaan ohella useita muitakin tuulivoimahankkeita. Niistä lähimpiä ovat Uljuan, Leuvannevan-Kurunnevan ja Taikkonevan sekä Kivinevan hankkeet. Näistä Uljuan suunnittelualue sijaitsee 4 kilometrin päässä etelässä ja voimaloita sinne kaavaillaan enintään 75 yksikön verran. Leuvannevan-Kurunnevan ja Taikkonevan ja Kivinevan hankealueet muodostavat käytännössä ison yhtenäisen kokonaisuuden tekoaltaan länsipuolelle. Sen itäiselle reunalle, Taikkonevalle etäisyyttä Honkakankaalta on 6 kilometriä. Yhteensä hankkeissa on vireillä enimmillään noin 270 tuulivoimalaa. Lisäksi Uljuan hankealueen pohjoisosalle on tekeillä esiselvitys laajennuksesta.

Hankkeiden yhteisvaikutuksista ilmoitetaan tarkasteltavan erityisesti sosiaalisia sekä linnusto- ja maisemavaikutuksia. Suunnitelma on liian suppea. Tällaisella keskittymäalueella pitää selvittää hankkeen maastoja pirstovia ja häirintää lisääviä ekologisia vaikutuksia elinympäristön tilaan ylipäänsä, siis ottaen huomioon alueelle tyypilliset luontotyypit ja lajiston. Myös vaikutukset susien reviireihin ja metsäpeuran liikkumiseen vaativat useiden hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Massamittainen tuulivoimarakentaminen aiheuttaa ilmiselvästi luontokatoa ja sitä täytyy alkaa huolellisesti kartoittaa mun muassa siksi, että voidaan arvioida tarvetta ja vastuuta ekologiseen kompensaatioon.

Aurinkovoimalat ovat entisten turpeennostokenttien uusi käyttömuoto, mutta ei automaattisesti paras jälkikäyttömuoto. Joissain tapauksissa voi ennallistaminen esimerkiksi olla mahdollista ja ensisijaistakin luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämiseksi. Ohjelmassa ei kyseisen hankealueen vanhojen turvekenttien tilasta ole tietoa. Siinä mainitaan vain, että alueella on niihin liittyviä vesienhallintajärjestelmiä. Epäselväksi jää niiden tarve jatkossa. Ohjelman mukaan

aurinkovoiman tuotantoalueelta saattaa kertyä hulevesiä, joilla voi olla pintavesivaikutuksia. Aurinkopaneeliryppäitä kiertävät aidat ja huoltotiet, joten ilmeistä on kuivatuksen jatkaminen. Turpeennoston ajan vesistövaikutuksia on säädelty ympäristöluvalla ja tarkkailulla. Aurinkovoimatuotannon yleistyessä vanhoilla turvesoilla vesiensuojeluun liittyvä epäselvyys pitää selostuksessa käsitellä.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja