Mielipide Mustasuon tuulivoimahankkeen osayleiskaavan OAS:sta
Suunnitelma on massiivinen. Se on kuitenkin niin räikeästi ristiriidassa energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan kanssa, että aika näyttää, mihin suuntaan hanke kehittyy. Oulun osa-alueella ekologisen yhteyden eheyden vaaliminen on yksi keskeisistä vaatimuksista.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
8.2.2024
Oulun kaupunki
Yhdyskuntalautakunta
kirjaamo(at)ouka.fi
Viite: Ouka/9774/10.02.02/2022
Asia: Mielipide Mustasuon tuulivoimahankkeen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Tuulialfa Oy suunnittelee rakentavansa Oulun ja Utajärven alueille yhtenäisen enintään 104 yksikköteholtaan 6-10 megawatin tuulivoimalan kokonaisuuden. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Vaihtoehdossa VE2 voimaloita on 90, mutta Mustasuon osa-alueella vähennystä on vain yhden voimalapaikan verran. Vaihtoehdossa VE1 57 voimalaa sijoittuu Oulun Ylikiimingin itäosaan (Mustasuo) ja Utajärven puolelle 47 tuulivoimalaa sekä aurinkovoimala (Tynnyrikorpi). VE1:n hankealueen laajuus on 110 neliökilometriä, josta Oulun aluetta on 65 neliökilometriä.
Sähkönsiirto suunnitellaan yhteisesti Pudasjärven Aittovaaran hankkeen kanssa. Siitä on meneillään erillinen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on kaksi vaihtoehtoa, voimaloiden tuottaman sähkön liittäminen valtakunnan verkkoon 400 + 110 kilovoltin voimajohdolla joko välillä Aittovaara-Vuotto tai Aittovaara-Pyhänselkä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan sisäistä verkkoa, joka koostuu sekä maakaapeleista että 110 tai 400 kilovoltin ilmajohdosta, jonka pituus enimmillään on noin 19 kilometriä. Jälkimmäisellä sähkö siirretään hankealueelta uudelle Aittovaara-Vuotto-Pyhänselkä -sähkönsiirtolinjalle.
Molemmat hankevaihtoehdot ovat selvästi ylimitoitettuja eivätkä noudata rajauksellaan lainkaan vaihemaakuntakaavojen sijainninohjausta. Voimassa olevissa vaihemaakuntakaavoissa eikä Oulun yleiskaavassa ole suunnittelualueella tuulivoiman hyödyntämistä koskevaa varausta. Nähtävillä olleessa energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa on varaus tv-3 545 Kaskensuo L, joka hankkeena on nimetty Mustasuoksi. Kuten kuvasta 7-2 on havaittavissa hankkeen rajaus poikkeaa huomattavasti vaihekaavaluonnoksen rajauksesta. Koska vaihekaavaehdotus on jo parhaillaan viranomaislausuntokierroksella, hankkeen kaavoituksessa on otettava huomioon siinä esitettävä rajaus. Kaskensuo L (tv-1 545) eli Mustasuo on rajaukseltaan entisestään supistunut. Perustelut esitetään vaihekaavaehdotuksen liitteen 2 kohdekuvauksessa. Ne liittyvät muun muassa luonnon monimuotoisuuden vaalimisen huomioon ottamiseen.
Lisäksi on huomattava, että vaihekaavan luonnoksessakaan varaukset Mustasuo ja Tynnyrikorpi, joita kehitetään ja edistetään rinnakkain sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa että osayleiskaavoituksessa, eivät muodostaneet yhtenäistä laajaa 110 neliökilometrin tuulivoimaloiden kenttää. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Oulun puoleinen läntinen Kaskensuo eli Mustasuo kattaa 16 neliökilometriä ja itäinen Utajärven puoleinen Kaskensuo eli Tynnyrikorpi 10 neliökilometriä.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa VE1:n alustavaa suunnitelmaa kuvataan hyödyntämisen optimoimiseksi. Hankealue on syrjäseutua, josta on suunnitelmaan rajattu mahdollisimman iso alue rajoitusten puitteissa eli suojellut kohteet on jätetty rakentamissuunnitelman ulkopuolelle. Alustavan hankesuunnitelman kartta (arviointiohjelman liite 1) havainnollistaa maastoa hyvin. Ihmisen vaikutus näkyy voimakkaasti ojitusalueille perustettujen talousmetsien rakenteessa, kun taas suoluontoa on merkittävästi säästynytkin ojituksilta.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei viitata maakuntakaavoituksen ja hankkeen väliseen ristiriitaan. Ero on kuitenkin niin räikeä, että maakuntakaavan mukaisuus on arvioitava. Arviointiselostuksessa siihen sopii työvälineeksi lisävaihtoehto 3 (VE3), joka vastaa rajaukseltaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotusta. Osayleiskaavoituksessa on siten varauduttava hankkeen merkittävään karsimiseen.
Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kohdekuvauksessa (liite 2) perustellaan varauksen tv-1 545 (Kaskensuo L) rajauksen muutosta seuraavasti: ”Aluetta on pienennetty luoteisosasta kasvattamalla etäisyyttä maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja jokivarsiasutukseen ja rajaamalla aluetta idässä kauemmaksi Natura-alueesta ja ekologisesta vyöhykkeestä. Ekologinen yhteys Haapajärvi-Litokaira yhdistää toisiinsa maakunnan merkittävimpiin Natura-alueisiin kuuluvat Veneneva-Pelson, Rokuan ja Litokairan. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava, ettei ekologista yhteyttä heikennetä, todetaan varauksen kuvauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ekologista yhteyttä mainita.
Vaihemaakuntakaavan ehdotuksen teemakartasta (liite 1: tuulivoima ja sähkönsiirto) havaitsee, että ekologinen yhteys kulkee rajausten tv-1 544 ja tv-1 545 välistä, kun taas arviointiohjelman kuvasta 15-1 yhteys sijoittuu Mustasuon osa-alueelle Varessuon – Vuorisuon kohdalle. Alustavan hankesuunnitelman liitekarttaan 1 ekologista yhteyttä ei ole merkitty. Ekologisen yhteyden tärkeys mainitaan ohjelman kappaleessa 15. Sen merkitys on paitsi lajien välisten kulkuyhteyksien turvaamisessa myös ylipäänsä luonnon ekologisen toimivuuden huomioon ottamisessa. Kyseinen hanke toteutuessaan ilman muuta pirstoo ja muokkaa voimakkaasti seudun pääosin suoluonnoltaan säilynyttä elintilaa. Vaikutuksia ekologisen yhteyden eheyteen ja toimivuuteen on selvitettävä osana ympäristöarviointia, mutta sen huomioon ottaminen koskee myös kaavoitusta. Jos hanke etenee jossain muodossa, sen osayleiskaavakartasta on löydyttävä merkintä ekologisesta yhteydestä.
Mustasuon-Tynnyrikorven yhteishanke esitettyine vaihtoehtoineen edustaa kestämätöntä tuulivoimarakentamista. Syrjäisyys on virheellinen lähtökohta tuulivoiman sijoittamisessa. Päinvastoin sitä tulee sijoittaa lähelle käyttökohteita ja jo rakennettuihin ympäristöihin. Luonnontilaisten soiden kirjoman alueen arvo on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä mittaamaton. Sitä ei pidä teollisen rakentamisen uhata. Tuulivoiman hyödyntäminen vaatii parempaa kokonaisharkintaa.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
vs. toiminnanjohtaja