Mielipide Tynnyrikorven tuuli- ja aurinkovoimaosayleiskaavan OAS:sta
Aurinkovoimalle voi sopia hyvin brown field -alue, kuten tässä tapauksessa Vainionsuon entinen turpeennostokenttä. Sen sijaan syrjäseudun luonnontilaisen suoluonnon säilyminen häiriöiltä edellyttää reilua voimalapaikkojen karsimista.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
8.2.2024
Utajärven kunta / kunnanhallitus
kirjaamo(at)utajarvi.fi
Viite: Kuulutus 12.12.2023
Asia: Mielipide Tynnyrikorven tuulivoimaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Tuulialfa Oy suunnittelee rakentavansa Oulun ja Utajärven alueille Mustasuon-Tynnyrikorven yhtenäisen enintään 104 yksikköteholtaan 6-10 megawatin tuulivoimalan kokonaisuuden. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. Vaihtoehdossa VE2 voimaloita on 90. Vaihtoehdossa VE1 Utajärven puolelle sijoittuu 47 tuulivoimalaa ja aurinkovoimala (Tynnyrikorpi). VE2:ssa voimalapaikkoja on Tynnyrikorven alueella 13 vähemmän eli 34. Aurinkovoimala on tarkoitus pystyttää entiselle Vainionsuon turpeennostoalueelle vajaan 300 hehtaarin alalle, jonne myös suunnitellaan kuuden tuulivoimalan rakentamista. VE1:n hankealueen laajuus on 110 neliökilometriä, josta Utajärven osa-alue kattaa 45 neliökilometriä.
Sähkönsiirto suunnitellaan yhteisesti Pudasjärven Aittovaaran hankkeen kanssa. Siitä on meneillään erillinen ympäristövaikutusten arviointi, jossa on kaksi vaihtoehtoa, voimaloiden tuottaman sähkön liittäminen valtakunnan verkkoon 400 + 110 kilovoltin voimajohdolla joko välillä Aittovaara-Vuotto tai Aittovaara-Pyhänselkä. Lisäksi hankkeessa rakennetaan sisäistä verkkoa, joka koostuu sekä maakaapeleista että 110 tai 400 kilovoltin ilmajohdosta.
Hankevaihtoehdon VE1 muodostamisessa tavoitteena on ollut optimoida (oikeammin maksimoida) alueen hyödyntäminen tuuli- ja aurinkovoimakäyttöön tiedossa olevat rajoitukset huomioiden. Niitä ovat lähinnä suojelualueet. VE2:ssa erona verrattuna VE1:een ovat laajemmat suojavyöhykkeet Niittysuo-Siiransuon suojelualueeseen ja joihinkin linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin, Viinivaaran pohjavesialueeseen ja porotalouden rakenteisiin.
Hankealue on asumatonta syrjäseutua. Alustavan hankesuunnitelman kartta (arviointiohjelman liite 1) havainnollistaa maastoa hyvin. Ihmisen vaikutus näkyy voimakkaasti metsien rakenteessa, kun taas suoluontoa on merkittävästi säästynyt ojituksilta. Varsinkin kartan Tynnyrikorven puoli on leimallisesti luonnontilaista suota.
Molemmat hankevaihtoehdot ovat selvästi ylimitoitettuja eivätkä rajauksiltaan noudata lainkaan vaihemaakuntakaavojen sijainninohjausta. Voimassa olevissa vaihemaakuntakaavoissa Tynnyrikorven alueella ei ole varauksia tuulivoimaa varten. Sen sijaan vireillä olevassa energia- ja ilmastovaihekaavan luonnoksessa on varaus tv-3 544 Kaskensuo I, jota vastaa hankkeen Tynnyrikorven osa-alue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei vaihemaakuntakaavan luonnoksen ja hankkeen väliseen ristiriitaan mitenkään viitata. Ero on kuitenkin niin räikeä, että maakuntakaavan mukaisuus on arvioitava.
Kun energia ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotus on parhaillaan viranomaislausuntokierroksella, niin hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kuin osayleiskaavoituksessa on otettava huomioon nimenomaan kaavaehdotuksen sisältö. Siinä Kaskensuo I eli Tynnyrikorpi (tv-1 544) on rajaukseltaan entisestään supistunut. Luonnoksessakaan vaihemaakuntakaavan kartoissa varaukset tv-3 545 ja tv-3 544 eli hankkeen Mustasuo ja Tynnyrikorpi eivät muodostaneet yhtenäistä laajaa 110 neliökilometrin tuulivoimaloiden kenttää. Kaavaehdotuksessa Oulun puoleinen läntinen Kaskensuo eli Mustasuo kattaa 16 neliökilometriä ja itäinen Utajärven puoleinen Kaskensuo eli Tynnyrikorpi 10 neliökilometriä.
Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kohdekuvauksessa (liite 2) perustellaan varauksen tv-1 544 Kaskensuo I rajauksen muutoksia seuraavasti: ”Aluetta on pienennetty kauttaaltaan maakotkavaikutusten vuoksi kasvattamalla etäisyyttä ydinreviiriin. Lisäksi aluetta on rajattu kasvattamalla etäisyyttä Natura-alueisiin sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen Olvassuon maisema-alueeseen.”
Kohteen Kaskensuo L tv-1 545 kuvauksessa todetaan myös ”ekologinen yhteys Haapajärvi-Litokaira, joka yhdistää toisiinsa maakunnan merkittävimpiin Natura-alueisiin kuuluvat Veneneva-Pelson, Rokuan ja Litokairan. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava, ettei ekologista yhteyttä heikennetä.” Vaihemaakuntakaavan ehdotuksen teemakartasta (liite 1: tuulivoima ja sähkönsiirto) havaitsee, että ekologinen yhteys kulkee rajausten tv-1 544 ja tv-1 545 välistä. Mustasuo-Tynnyrikorven suunnitelmassa (arviointiohjelman kuva 15-1) yhteys jää hankealueen keskelle Mustasuon osa-alueelle Varessuon – Vuorisuon kohdalle. Sen merkitys on paitsi lajien välisten kulkuyhteyksien turvaamisessa myös ylipäänsä luonnon ekologisen toimivuuden huomioon ottamisessa. Kyseinen hanke toteutuessaan ilman muuta pirstoo ja muokkaa voimakkaasti seudun pääosin suoluonnoltaan säilynyttä elintilaa.
VE2:ssa on joitain voimalapaikkoja karsittu Hillasuon itä- ja eteläpuolelta, mikä on perusteltu ratkaisu. Se ei kuitenkaan riitä. Voimalapaikkoja on vähennettävä merkittävästi enemmän, jos hanketta aiotaan kehittää edelleen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltava vaihtoehtoa, joka pysyy vaihemaakuntakaavaehdotuksen rajauksen sisällä. Muutostarve on otettava huomioon osayleiskaavan luonnoksen laadinnassa.
Aurinkovoima
Teollisen mittaluokan aurinkovoimala sijoittuu Tynnyrisuon osa-alueen pohjoislaitaan. Entiselle Vainionsuon turpeenottoalueelle pystytetään iso joukko paneeliryhmiä kiinteälle alustalle. Voimansiirtoa varten rakennetaan ilmajohto. Lisäksi kuusi tuulivoimalaa on sijoitettu aurinkovoimala-alueelle. Paneelirivien väleissä kulkee huoltotie.
Ns brown field -alue jo valmiiksi luonnontilansa menettäneenä ja muokattuna voi soveltua hyvin aurinkovoiman hyödyntämiseen. Sellainen on Pohjois-Pohjanmaalla usein entinen turpeennostoalue. Aurinkovoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset turvesuon jälkikäyttömuotona ovat kuitenkin toistaiseksi hyvin epäselviä. Missä määrin esimerkiksi kuivatusta jatketaan ja millaisin järjestelyin.
Ohjelman mukaan paneelien telineet pystytetään paalujen varaan, jotka turvemaalla upotetaan kantavaan maakerrokseen. Vainionsuo on turpeennoston loputtua vesittynyt ja muuttunut ainakin osittain kosteikoksi. Arviointiohjelmassa todetaan, että alue jätetään nykyiseen tilaan tai nurmetetaan. Niillä on iso ero. Miten nykytilaan jättäminen on mahdollista, jos alue on muuttunut jo kosteikoksi. Jos se taas nurmetetaan, se edellyttää kuivatusjärjestelyjä ja vesiensuojelurakenteita. Kappaleessa 8 luetellut laadittavat selvitykset on kopioitu arviointiohjelmasta. Kaavoituksessa on oltava tietoinen jälkikäytön ympäristökuormituksesta ja tarvittaessa annettava yleisiä määräyksiä haittojen välttämiseksi tai vähentämiseksi.
Mustasuon-Tynnyrikorven hanke esitettyine vaihtoehtoineen edustaa kestämätöntä tuulivoimarakentamista. Syrjäisyys on virheellinen lähtökohta tuulivoiman sijoittamisessa. Päinvastoin sitä tulee sijoittaa lähelle käyttökohteita ja jo rakennettuihin ympäristöihin. Luonnontilaisten soiden kirjoman alueen arvo on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä mittaamaton. Sitä ei pidä teollisen rakentamisen uhata. Sekä tuuli- että aurinkovoiman hyödyntäminen vaativat parempaa kokonaisharkintaa, sillä niistä aiheutuva maankäytön muutos tulee olemaan iso.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
vs. toiminnanjohtaja