Lausunto Pyhännän Pyöriännevan tuu­li­voi­ma­hank­keen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
kainuu(at)sll.fi

25.3.2024

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/2203/2022

Asia: Lausunto Pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Winda Energy Oy:n Pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeessa suunnitellaan enintään 24 voimalan rakentamista. Arviointiohjelmassa voimaloiden enimmäismäärä oli 31 (VE2 26) ja kokonaiskorkeus enintään 320 metriä.

Arviointiselostuksessa tarkasteltavat vaihtoehdot ovat:

VE0: Hanketta ei toteuteta.

VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään 24 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 300 metriä ja yksikköteho noin 6–10 MW. Uusia ja kunnostettavia teitä on noin 23 kilometriä.

VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään 20 uutta tuulivoimalaa. Suunnitelmasta on karsittu voimalat nro 06, 14, 19 ja 22. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on korkeintaan 300 metriä ja yksikköteho noin 6–10 MW. Uusia ja kunnostettavia teitä on noin 20 kilometriä.

Hankealueen sähköasemalta sähkö siirretään 110 kilovoltin voimajohdolla Fingridin Vuolijoen sähköasemalle Kajaaniin. Sähkönsiirtolinjalle esitetään kaksi vaihtoehtoa, SVE1 ja SVE2, joiden linjaukset ja kokonaispituus ovat yhteneväiset. Kokonaispituudesta, 36 kilometristä uutta johtokäytävää on noin 6.7 kilometriä. Muutoin siirtolinjat sijoittuvat olemassa olevien johtokäytävien viereen. SVE2:ssa hyödynnetään Fingridin 110 kilovoltin johtoa Otanmäestä Vuolijoen sähköasemalle.

Valmisteilla olevan Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealueelle osoitettiin potentiaalinen varaus tv-3 531, joka on mainitun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa tuulivoimaloiden aluemerkinnällä tv-1 531. Ehdotus on ollut alkuvuonna 2024 viranomaislausuntokierroksella, joten hankkeen rajausta ja toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava kaavaehdotuksen mukaiseen ratkaisuun.

Hankkeena Pyöriänneva on käytännössä toiminnassa olevan Piiparinmäen 41 voimalan kokonaisuuden laajennus. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Pyöriännevan itäreuna ulottuu Piiparinmäen rajaukseen. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa rajaus on kuitenkin muuttunut. Alueet eivät muodosta isoa yhtenäistä kokonaisuutta (4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen liite 2). Eteläreuna ulottuu sekä vaihekaavan ehdotuksessa että hankkeessa Siikajokeen. Sen sijaan aluevarauksen pohjoisreuna on merkittävästi alentunut luonnoksesta ja etäisyys pohjoispuolen Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alueeseen pidentynyt. Hankkeessa molempien vaihtoehtojen lähimmistä voimaloista on selostuksen mukaan noin kilometri sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla suojellulle Natura-alueelle. Vaihemaakuntakaavoituksen valmistelussa hyödynnetyssä sijainninohjausmallissa on käytetty kilometrin suojavyöhykettä. Viranomaislausuntokierroksella olleesta energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksesta puuttuu kuitenkin vielä Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten selvitys. Tekeillä olevan selvityksen tulokset otetaan huomioon syksyllä nähtäville tulevassa ehdotuksen julkisessa kuulemisessa, mutta viitaten ehdotuksen rajaukseen välimatkan kasvattaminen Natura-suojelualueeseen edellyttää voimalapaikkojen karsimista hankealueen pohjoisreunalta.

Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus on tehty vuosien 2022 ja 2023 elo-syyskuun vaihteessa parina päivänä ja vuonna 2022 lokakuun alussa. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä kuvataan lajistoa ja etenkin suoluontotyyppejä sekä virtavesiä. Pyöriännevan hankealueella ojittamattomia avosoita ovat Ruoholamminneva, Varisneva ja Kivineva. Muita jäljellä olevia luontoarvoja on lähinnä vesistöissä ja niiden varsilla. Luontoselvitys ei sisällä vaikutusten arviointia. Se esitetään selostuksessa. Selostuksessa eikä luontoselvityksessä ole sanallisten kuvausten tukena karttaa, jossa olisi selkeästi esitettynä olennainen tieto: voimalapaikat numeroineen, tiestö, luontokohteet, vesistöt ja vesistöjen ja suovesien virtaussuunnat. Selostuksessa todetaan joitain luontokohteisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, joita voidaan kuitenkin ”lieventää suuntaamalla voimaloiden rakentamis- ja nostoalueet eri puolelle kuin missä luontokohde sijaitsee, tai sijoittamalla voimaloiden nosto- ja rakennusalueet mahdollisimman kauas luontokohteesta, jolloin vaikutukset kohteisiin ovat korkeitaan vähäisiä.”

Vaihtoehto VE2 on vaikutuksiltaan lievempi, koska voimalapaikkoja on karsittu joidenkin vaikutuksille herkempien kohteiden vierestä. Tällaisia ovat Ruoholamminnevan laidassa oleva voimala nro 6 ja Siikajoen varressa oleva voimala nro 14. Voimalapaikkojen nro 19 ja 22 VE2:sta karsimisen syy ei selostuksesta selviä, mutta todennäköisesti ne liittyvät törmäysriskin pienentämiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa lievennystoimia raivauksissa ja rakentamisessa suositellaan voimalapaikoille nro 01, 04, 05, 18, 21 ja 24, joista kolme viime mainittua sijoittuvat Siikajoen varteen. Hankkeen ekologinen kestävyys ei vaikuta olevan vahva. Konsultin suositus ei riitä, vaan haittojen estämisen pitää olla ennakolta selkeästi ja sitoutuneesti varmistettu.

Seudulle on muodostumassa mittava tuulivoiman hyödyntämisen keskittymä. Piiparinmäen-Pyöriännevan ohella selostuksen karttakuvan 188 mukaan Löytösuon, Kokkosuon ja Luolakankaan hankkeet toteutuessaan muodostavat yhtenäisen tuulivoimaloiden alueen, jossa enimmillään olisi suunnitelmien mukaan 124 voimalaa. Lisäksi luoteessa alle 20 kilometrin säteellä on vireillä Uljuan 75 voimalan, lounaassa Konnunsuon noin 30 voimalan ja pohjoisessa Honkalankankaan 8 voimalan hanke. Välimaastoihin sijoittuvat alueen merkittävimmät luonnonreservit, kuten Törmäsenrimpi-Kolkanneva, Kansanneva-Kurkineva-Muurainsuo, Itämäki-Eteläjoki, Pöntönsuo ja Rimpineva-Matilanneva.

Linnustoselvityksen mukaan Pyöriännevan hankealueella on muun muassa monipuolinen päiväpetolintulajisto. Energia- ja ilmastovaihevaihemaakuntakaavan ehdotuksen liitteessä 2 olevan kohdekuvauksen mukaan sille sijoittuu myös kaksi kotkareviiriä. Selostuksessa kotkan merkitystä vähätellään, koska sen mukaan ydinreviiri ei sijaitse hankealueella. Selvityksen johtopäätöksiä on mahdoton arvioida, koska lajia koskevia selvitystuloksia piilotellaan vetoamalla salassapitovelvollisuuteen. Tieto annetaan vain viranomaisille. Aineistossa on lyhyt kuvaus menetelmästä vaikutusten arvioimiseksi. Se on päiväpetolintujen erillistarkkailu, jonka puitteissa ”pyrittiin selvittämään tiedossa olevien petolintureviirien yksilöiden saalistusalueita ja pesimämenestystä sekä etsimään alueelta mahdollisia uusia petolintujen reviirejä ja pesäpaikkoja. Tarkkailujen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää hankealueen lähialueella sijaitsevan uhanalaisen petolinnun reviirin tilannetta ja yksilöiden liikkumista alueella.”

Kaikkien lausujien ja mielipiteen jättäjien olisi kuitenkin saatava riittävä tieto hankkeen vaikutuksista. Millainen on todellinen riski elinkelpoisen reviirin tyhjentymisestä lähitulevaisuudessa tai pitemmän ajan kuluessa. Arvioissa pitäisi myös olla otettuna yhteisvaikutukset huomioon. Maakotkaan kohdistuu tuulivoimahankkeista kova paine. Reviirejä on Pohjois-Pohjanmaalla kartoitettu muun muassa maakunnan tuulivoiman sijainninohjauksen avuksi. Reviirejä on 89 ja tuulivoimaa on rakennettu tai suunnitellaan rakennettavaksi 82 reviirille. Vaikutuksien selvittämiseksi on kehitetty menetelmä, jota on ilmeisesti myös kyseisessä hankkeessa käytetty, vaikka sitä ei selkeästi esitetä. Kotkien reviirit ovat hyvin pysyviä, vaikka joka vuosi ei pesintöjä niillä todettaisikaan. Yksittäisissä hankkeissa vaikutuksista lajiin on oltava selvillä, mutta parempi ratkaisu on laatia asiantunteva ja kattava selvitys usean lähihankkeen yhteisvaikutuksista.

Yhteisvaikutuksia on kyseisessä hankkeessa löydetty lähinnä Piiparinmäen kanssa. Lievennystoimiksi joidenkin voimalapaikkojen karsimisen ohella esitetään tekopesienrakentamista jonnekin muualle, ruokintaa ja lintututkajärjestelmää. Ilman niitä yhteisvaikutukset törmäysriskistä, reviirin kaventumisesta ja lopulta autioitumisesta ovat merkittävyydeltään suuria. Lisäksi on huomioitava se, että lapatörmäyksien riski on vain pieni osa kokonaisriskeistä. Sähkölinjat ovat vähintään yhtä iso törmäysriskiuhka. Myös häiriön lisääntyminen, tiestön rakentaminen ja metsien hakkuut ym. muodostavat merkittävän osan luonnolle/linnuille koituvasta haitasta.

Paras tapa tukea monimuotoisuutta on jättää luonnolle tilaa omaehtoiseen kehitykseen. Hyvä keino on määrittää tärkeät sensitiivisten lajien reviirit tuulivoimarakentamisen kieltoalueiksi. Maakotka on myös sateenvarjolaji. Kun sen parhaille reviireille jätetään riittävän isoja alueita ilman voimaloita, monet muutkin yhtenäisiä ja rauhallisia kolkkia asuttavat lajit hyötyvät. Pöyriännevan tuulivoima-alue sijoittuu Vuolijoki-Marttisen sekä Kiuruveden määriteltyjen susireviirien reunoille. Muitakin suurpetoja alueella elää. Seutu on myös tyypillistä metsäpeuran kesälaidunaluetta.

Runsas tuulivoimarakentaminen ihmisasutuksen välialueille vähentää eläimistön elintilaa. Kompensoimisen tarpeesta luontokadon ehkäisemiseksi ennakolta keskustellaan, mutta mitään käytännön toimenpiteitä ei vielä ole tiedossakaan, vaikka tuulivoiman hyödyntämisen aiheuttama iso maankäytön muutos on lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Selostuksen tiivistelmässä ehdotetaan seudullisen suojelualueverkoston välisten talousmetsien monimuotoisuuden säilyttämistä, jotta ”energiantuotantohankkeiden aiheuttama lajiston elinympäristökato olisi kohtuullisella tasolla.” Kompensoimisena ei voi kuitenkaan pitää luontokustannusten ulkoistamista. Seurantatutkimusta on vielä vähän ja jälkijättöistäkin se on vaikutuksiltaan. Vuonna 2023 on käynnistynyt viisivuotinen monimuotoisuudesta Windlife-seurantatutkimus, jossa esimerkkilajeja ovat susi, metsäpeura ja maakotka, jotka ovat myös kyseisessä yksittäishankkeessa keskeisiä. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2023 lopussa julkaiseman kirjallisuuskatsauksen tuloksena on jo käynyt ilmi, että monet lintu- ja nisäkäslajit väistävät tuulivoimaloita.

Maakuntakaavoituksessa kartoitetut ekologiset yhteydet on yksi työkalu tehostaa monimuotoisuuden turvaamista. Sen eheyden säilyttämiseksi yhteydet on syytä ottaa luontoselvityksissä ja vaikutusten arvioinneissa nähtyä paremmin huomioon. Ekologisesti toimivien yhteyksien havainnollistaminen on tärkeää myös hankkeen osayleiskaavoitukselle. Maakunnan itäreunan laajat ja yhtenäiset metsäalueet, Kansannevan-Kurkinevan-Muurainsuon soidensuojelualueen sekä Natura-alueet Törmäsenrimpi-Kolkannevan, Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet, Tolkansuon, Säippäsuo-Kivisuon, Olvassuon, Ohtosensuon ja Syötteen ovat osa Pyhäjärven-Syötteen ekologista yhteyttä. Yhteys vain sivuaa hankealuetta, joten sitä ei ole erityisesti noteerattu. Sähkönsiirtoreitti ylittää Kainuun puolella ekologisen yhteyden. Valtakunnallisten yhteyksien ohella merkitystä on paikallisilla ja alueellisilla vihervyöhykkeillä. Hankkeessa sellainen on Siikajokivarsi. Se on merkitty luontokohteeksi. Reittinä sen eheyttä ja luontoarvoja ei korosteta. Jokivarsi on kuitenkin niitä kohteita, joilla metsätalouden harjoittamistavoilla on suuri merkitys.

Varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi ja luonnonarvojen vaalimiseksi päätöksenteon suunnitelman edistämisestä pitää perustua vankemmalle pohjalle. Toistaiseksi Pyöriännevan hankkeen toteuttamiskelpoisuus jää auki.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry

Vesa Hyyryläinen
puheenjohtaja

Ari Jäntti
sihteeri