Mielipide pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan luonnoksesta
Kaavoitusta ei tule jatkaa ainakaan 24 voimalan suunnitelman mukaisena. Tarkempaa harkintaa ylipäänsä pitää olla kunnassakin siitä, millainen kokonaisuus tuulivoimaloita on sopiva, jotta luonnon monimuotoisuudestakin pidetään hyvää huolta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
25.3.2024
Pyhännän kunta
pyhannankunta(at)pyhanta.fi
Asia: Mielipide Pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan luonnoksesta
Winda Energy Oy:n Pyhännän Pyöriännevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnos käsittää 24 voimalan kokonaisuuden. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho 6-10 megawattia. Uusia ja kunnostettavia teitä kaavaluonnoksen vaihtoehdossa on noin 23 kilometriä. Samanaikaisesti toteutettavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan toisena vaihtoehtona 20 voimalan kokonaisuutta. Siitä on karsittu voimalat nro 06, 14, 19 ja 22.
Lainvoimaisissa vaihemaakuntakaavoissa ei ole varausta Pyörännevan tuulivoimahankkeen alueella. Valmisteilla olevan Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealueelle osoitettiin potentiaalinen varaus tv-3 531, johon myös kaavoituspäätös tukeutuu. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen varaus puolestaan perustui hankkeen vireille tuloon. Mainitun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa aluemerkintä on vahvistunut tuulivoiman varaukseksi tv-1 531. Ehdotus on ollut alkuvuonna 2024 viranomaislausuntokierroksella, joten hankkeen rajausta ja toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava kaavaehdotuksen mukaiseen ratkaisuun.
Hankkeena Pyöriänneva on käytännössä toiminnassa olevan Piiparinmäen 41 voimalan kokonaisuuden laajennus. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Pyöriännevan itäreuna ulottuu Piiparinmäen rajaukseen. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa rajaus on kuitenkin muuttunut (4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen liite 2). Eteläreuna ulottuu sekä vaihekaavan ehdotuksessa että hankkeessa Siikajokeen. Sen sijaan aluevarauksen itäreuna on irronnut Piiparinmäen rajauksesta ja pohjoisreuna on merkittävästi alentunut luonnoksesta ja etäisyys pohjoispuolen Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alueeseen pidentynyt. Hankkeessa molempien vaihtoehtojen lähimmistä voimaloista on noin kilometri sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla suojellulle Natura-alueelle. Vaihemaakuntakaavoituksen valmistelussa hyödynnetyssä sijainninohjausmallissa on käytetty kilometrin suojavyöhykettä. Viranomaislausuntokierroksella olleesta energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksesta puuttuu kuitenkin vielä Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten selvitys. Tekeillä olevan selvityksen tulokset otetaan huomioon syksyllä nähtäville tulevassa ehdotuksen julkisessa kuulemisessa, mutta viitaten ehdotuksen rajaukseen välimatkan kasvattaminen Natura-suojelualueeseen edellyttää voimalapaikkojen karsimista hankealueen pohjoisreunalta. Törmäsenrimpi-Kolkannevan Natura-alueen arvioinnin mukaan suojelualueen eteläisen reunanmaaston tilaa heikentäisi sitä sivuavan huoltotien leventäminen.
Luontoselvityksen mukaan Pyöriännevan hankealueella jäljellä olevia luontoarvoja on ojittamattomilla avosoilla, Ruoholamminnevalla, Varisnevalla ja Kivinevalla ja vesistöissä ja niiden varsilla. Luonto- ja linnustoselvityksessä luontokohteet on arvotettu neljään luokkaan. Hankealueelta kartoitettuja arvokohteita on sijoitettu luokkiin 1, 3 ja 4. Arvoluokka 1 sisältää lainsäädännöllä suojatut kohteet, joita hankealueella ovat vesilain suojaamat luonnontilaiset norot. Kaavakartassa ne on merkitty varauksella luo-1. Arvoluokan kaksi erityisen tärkeitä kohteita ei hankealueelta ole löydetty. Arvoluokat 3 ja 4 tarkoittavat kohteita, joilla on uhanalaisia luontotyyppejä ja arvokasta kasvilajistoa. Arvoluokkajako vaikuttaa keinotekoiselta ja harhaanjohtavalta. Sillä on kuitenkin suuri merkitys kohteiden luonnontilan säilymiselle. Toisin kuin kaavaselostuksessa väitetään näidenkään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden välttyminen tilan heikennyksiltä ei ole varmaa.
Tuulivoimalan sijoittumista ohjaavan kaavamerkinnän määräyksessä todetaan, että tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden ja lapojen pyörimisalueen tulee sijoittua pistekatkoviivalla osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Kaavakartan luo-1 -merkinnän kaavamääräyksessä todetaan yksiselitteisesti, että kohteen ominaispiirteiden heikentäminen on kielletty. Voimalapaikkoja ei ole osoitettu vesilain suojaamien norojen lähellekään. Luo-3 ja luo-4 -merkintöjen kaavamääräys edellyttää vain, että ”alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava luontoarvot sekä alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen.” Kaavakartassa usea voimalapaikka sijoittuu kuitenkin joko osittain luontoarvokohteelle tai aivan sen viereen. Esimerkiksi Ruoholamminnevan (luo-3) itälaidan voimalapaikka nro 6 ulottuu nevalle. Hankealueen eteläreuna noudattelee Siikajokea, joka niinikään on luontoarvokohde luo-3. Luontoselvityksen mukaan hankkeessa oleva ”jokiosuus on rantoineen jokseenkin rakentamaton ja sen luonnontilaa voi pitää siten melko hyvänä.” Virtavesi on myös ekologinen yhteys. Joen ekologinen tila on välttävä ja hyvä tavoitetila on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2027 mennessä. Voimalapaikat 18, 21 ja 24 sekä suppeammasta vaihtoehdosta puuttuva voimala nro 14 sijoittuvat aivan virtaveden rantaan.
Arviointimenettelyn vaihtoehto VE2 on vaikutuksiltaan lievempi, koska voimalapaikkoja on karsittu joidenkin vaikutuksille herkempien kohteiden vierestä. Tällaisia ovat Ruoholamminnevan laidassa oleva voimala nro 6 ja Siikajoen varressa oleva voimala nro 14. Voimalapaikkojen nro 19 ja 22 karsimisen syy saattaa liittyä törmäysriskin pienentämiseen. Arviointiselostuksessa todetaan luontokohteisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista, että niitä voidaan ”lieventää suuntaamalla voimaloiden rakentamis- ja nostoalueet eri puolelle kuin missä luontokohde sijaitsee, tai sijoittamalla voimaloiden nosto- ja rakennusalueet mahdollisimman kauas luontokohteesta, jolloin vaikutukset kohteisiin ovat korkeintaan vähäisiä.”
Arviointiselostuksessa suositellaan molempiin hankevaihtoehtoihin lievennystoimia raivauksiin ja rakentamiseen voimalapaikoilla nro 01, 04, 05, 18, 21 ja 24. Kolme viimeksi mainittua sijoittuvat Siikajoen varteen. Hankkeen ekologinen kestävyys ei vaikuta olevan vahva. Konsultin suositus ei riitä, vaan haittojen estämisen pitää olla ennakolta selkeästi ja sitoutuneesti varmistettu. Kaavoittajan tulee omalta osaltaan huolehtia, että kaavamääräyksellä estetään epävarmuus haitallisista vaikutuksista toteamalla, että luo-merkinnällä varustettujen kohteiden ominaispiirteiden heikentäminen on kielletty.
Seudulle on muodostumassa mittava tuulivoiman hyödyntämisen keskittymä. Piiparinmäen-Pyöriännevan ohella arviointiselostuksen karttakuvan 188 mukaan Löytösuon, Kokkosuon ja Luolakankaan hankkeet toteutuessaan muodostavat yhtenäisen tuulivoimaloiden alueen, jossa enimmillään olisi suunnitelmien mukaan 124 voimalaa. Lisäksi luoteessa alle 20 kilometrin säteellä on vireillä Uljuan 75 voimalan, lounaassa Konnunsuon noin 30 voimalan ja pohjoisessa Honkalankankaan 8 voimalan hanke. Välimaastoihin sijoittuvat alueen merkittävimmät luonnonreservit, kuten Törmäsenrimpi-Kolkanneva, Kansanneva-Kurkineva-Muurainsuo, Itämäki-Eteläjoki, Pöntönsuo ja Rimpineva-Matilanneva.
Linnustoselvityksen mukaan Pyöriännevan hankealueella on muun muassa monipuolinen päiväpetolintulajisto. Energia- ja ilmastovaihevaihemaakuntakaavan ehdotuksen liitteessä 2 olevan kohdekuvauksen mukaan sille sijoittuu myös kaksi kotkareviiriä. Johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista reviirin elinkelpoisuuden säilymiseen on mahdoton arvioida, koska lajia koskevia selvitystuloksia piilotellaan vetoamalla salassapitovelvollisuuteen. Tieto annetaan vain viranomaisille. Kaikkien lausujien ja mielipiteen jättäjien olisi kuitenkin saatava riittävä tieto hankkeen vaikutuksista sensitiivisiin lajeihin. Se ei edellytä ydinreviirin tai tarkan pesäpaikan ilmoittamista.
Arvioissa pitäisi myös olla otettuna yhteisvaikutukset huomioon. Yhteisvaikutuksia kyseisessä tapauksessa on löydetty lähinnä Piiparinmäen kanssa. Lievennystoimiksi joidenkin voimalapaikkojen karsimisen ohella esitetään tekopesienrakentamista jonnekin muualle, ruokintaa ja lintututkajärjestelmää. Ilman niitä yhteisvaikutukset törmäysriskistä, reviirin kaventumisesta ja lopulta autioitumisesta ovat merkittävyydeltään suuria. Jälleen suunnitelman voi todeta olevan kovin epävarmalla pohjalla.
Maakotkaan kohdistuu tuulivoimahankkeista kova paine. Reviirejä on Pohjois-Pohjanmaalla kartoitettu muun muassa maakunnan tuulivoiman sijainninohjauksen avuksi. Reviirejä on 89 ja tuulivoimaa on rakennettu tai suunnitellaan rakennettavaksi 82 reviirille. Kotkien reviirit ovat hyvin pysyviä, vaikka joka vuosi ei pesintöjä niillä todettaisikaan. Yksittäisissä hankkeissa vaikutuksista lajiin on oltava selvillä, mutta parempi ratkaisu on laatia asiantunteva ja kattava selvitys usean lähihankkeen yhteisvaikutuksista ja arvioida sen pohjalta kokonaisuuden toteuttamiskelpoisuutta ja tarvetta karsia ja ohjata tuulivoiman hyödyntämistä kestävämmin ja haittoja ennalta ehkäisten. Selvästikään maakuntakaavoituksessakaan ei ole tehtävässä riittävästi onnistuttu, mutta kunnallekin jää vastuuta myös monimuotoisuuden turvaamisesta. Yksi keino on olla myöntymättä jokaiseen vireille tulevaan pyyntöön kaavoituksen aloittamisesta.
Kompensoimisesta luontokadon ehkäisemiseksi ennakolta on virinnyt keskustelua, koska se alkaa olla ilmeinen seuraus runsaasta tuulivoimarakentamisesta ihmisasutuksen välialueille. Mitään käytännön toimenpiteitä ei vielä ole tiedossakaan, vaikka tuulivoiman hyödyntämisen aiheuttama iso maankäytön muutos on lähitulevaisuudessa tapahtumassa. Arviointiselostuksen tiivistelmässä ehdotetaan seudullisen suojelualueverkoston välisten talousmetsien monimuotoisuuden säilyttämistä, jotta ”energiantuotantohankkeiden aiheuttama lajiston elinympäristökato olisi kohtuullisella tasolla.” Luontokustannusten ulkoistaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu luontokadon kompensoimiseksi.
Maakuntakaavoituksessa kartoitetut ekologiset yhteydet on yksi työkalu tehostaa monimuotoisuuden turvaamista. Ekologisesti toimivia yhteyksiä tulee havainnollistaa osayleiskaavakartalla ja kaavamääräyksellä turvata yhteyksien ekologinen toimivuus. Maakunnan itäreunan laajat ja yhtenäiset metsäalueet, Kansannevan-Kurkinevan-Muurainsuon soidensuojelualueen sekä Natura-alueet Törmäsenrimpi-Kolkannevan, Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet, Tolkansuon, Säippäsuo-Kivisuon, Olvassuon, Ohtosensuon ja Syötteen ovat osa Pyhäjärven-Syötteen ekologista yhteyttä. Yhteys sivuaa hankealuetta. Sen ohella ekologinen yhteys on Siikajokivarsi, joka on merkitty luontokohteeksi. Reittinä sen eheyttä ja luontoarvoja ei kuitenkaan korosteta. Hankkeesta jokivarteen kohdistuu riski vihervyöhykkeen tilan heikentymisestä avohakkuun kaltaisten raivausten ja kiintoainevalumien takia, ellei voimaloita sen varrelta suunnitelmasta poisteta.
Varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi ja luonnonarvojen vaalimiseksi päätöksenteon suunnitelman edistämisestä pitää perustua vankemmalle pohjalle. Toistaiseksi Pyöriännevan hankkeen toteuttamiskelpoisuus jää auki. Kaavoitusta ei tule jatkaa ainakaan esitetyn 24 voimalan suunnitelman mukaisena.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja