Lausunto Merijärven Rahkakurun tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Seutu voi olla ihmisasutuksesta autiota, mutta mitään tyhjiötä se ei ole, sattuuhan hankealueelle muun muassa susireviiri. Luonnon eliöillekin jää tilaa, kun noudatetaan edes maakuntakaavoituksen sijainninohjausta ja pitäydytään tuulivoimalle osoitetuissa varauksissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
10.5.2024
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö POPELY/3609/2023
Asia: Lausunto Rahkakurun tuulivoimahankkeen ja sen sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee enintään 23 voimalan kokonaisuuden rakentamista pääosin Merijärven kunnan alueelle (VE1). Voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho korkeintaan 10 megawattia. Vaihtoehto 2 (VE2) täsmentyy vasta palautteen ja luontoselvitysten tulosten perusteella, mutta sen voimaloiden määrä on pienempi kuin VE1:ssä. Kun hankealueeseen rajautuu välittömästi Oulaisten Maaselänkankaan 7 voimalan rakenteilla oleva tuulivoimala-alue, kyse on enintään 30 voimalan yhtenäisestä kokonaisuudesta.
Rahkakuruun nousevien voimaloiden tuottama sähkö on tarkoitus siirtää 11 kilometriä pitkällä uudella 110 kilovoltin voimalinjalla luoteeseen Valkeuden sähköasemalle Pyhäjoelle.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on yhtäaikaisesti vireillä hankkeen osayleiskaavoitus. Kaavoituksellisesti Rahkakurun hankkeen toteuttamiskelpoisuus on kuitenkin epäselvä. Osittain hankealue sijoittuu lainvoimaisen tv-1-alueen Äijönneva-Saariperä rajaukselle, mutta Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksesta luonnoksessa ollut tv-3 Rahkakuru-Lamppikangas on poistettu perustelunaan maisemavaikutukset. Ohjelmassa esitetty hanke ylittää huomattavasti lainvoimaisen tv-1 336 varauksen rajauksen, vaikka hankealue onkin esitetty ylimalkaisesti. Selostuksessa on siten arvioitava, miten siinä otetaan maakuntakaavojen sijainninohjaus huomioon.
Ohjelmassa on kuvaus alueen nykytilasta, jossa hallitsevia ovat talousmetsät ja ojitetut suot. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset tehdään tulevana kesänä ja niiden tulokset ovat käytettävissä vasta arviointiselostuksen laadinnassa.
Hankealueen poikki virtaa Viirelänoja, joka mainitaan voimakkaasti muutetuksi ja sen tila tyydyttäväksi. Viirelänoja on Pyhäjoen sivujoki, joka lähtee hankealueen itäpuolella sijaitsevasta Likalanjärvestä. Järven tila on arvioitu hyväksi. Oulujoen-Iijoen voimassa olevan vesienhoitosuunnitelman mukaan Viirelänojaa ei ole luokiteltu voimakkaasti muutetuksi. Ehkä ohjelman kuvauksella tarkoitetaan voimakasta muokkausta, esimerkiksi perkauksia ja oikaisuja, jotka ovat merkittävästi muuttaneet joen uoman luonnontilaa. Viirelänoja ja sen varsi on mahdollisista uoman muokkauksista ja rantojen hakkuista huolimatta tärkeä luontokohde, jonka varren kasvillisuus on kartoitettava ja arvioitava voimaloiden sijoittelun ja vanhojen teiden kunnostusten ja uusien rakentamisen vaikutukset paitsi joen vedenlaatuun myös sen rantojen kasvillisuuteen ja vesieliöstön liikkuvuuteen. Lisäksi on otettava huomioon vesistön tyydyttävä tila. Sitä siis koskee velvoite tilan parantamisesta vähintään hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä.
Ohjelmassa ei VE2:ta ole kuvattu muutoin kuin, että sen voimaloiden määrä on vähemmän kuin 23. Yksi varteenotettava vertailtavaksi sopiva vaihtoehto on se, jossa hanke sijoitetaan varauksen tv-1 336 rajojen sisälle, mutta ohjelmassa sellaista mahdollisuutta ei ole noteerattu. Yleisluonteisten karttojen perusteella ei voi myöskään arvioida, millainen esitettyä VE1:tä pienempi vaihtoehto voisi olla. Luontoselvitysten tulokset julkaistaan vasta arviointiselostuksessa eikä ohjelman kartoista voi päätellä, mistä voimaloita olisi karsittava tai minkä paikkaa siirrettävä vähemmän haitalliseen maaston kohtaan tai tiestön maastoa pirstovan vaikutuksen minimoimiseksi. Ainoa luonnonsuojelulailla suojeltu kohde hankealueella on Väiskinojan yksityinen Metso-ohjelmassa suojeltu alue. Lisäksi pohjoisosassa on joitain metsälain 10 §:n erityisen tärkeää elinympäristöä. Ainakin Väiskinojan suojelualueen kuvauksen mukaan sen luontoarvojen turvaaminen edellyttää kohteen pienilmaston säilyttämistä häiriintymättömänä. Arviointiselostuksen kanssa samantahtisesti valmistuu kuitenkin jo kaavaluonnos, jossa esitetään voimaloiden määrä ja niiden sijoituspaikat sekä tiestökin. Jos hankkeessa on aidosti vaihtoehtoja, pitää olla myös ainakin kaksi versiota kaavaluonnoksesta.
Totutusti tuulivoimahankkeen sijoituspaikaksi on valikoitunut ihmisasutuksesta autio seutu. Esimerkiksi suurpetojen asuttamaa se kuitenkin on. Rahkakuru on muun muassa Pyhäjoen susireviirillä, kuten kuva 6-29 sivulla 83 osoittaa. Se on mainittu myös energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksen Rahkakurun-Lamppikankaan kohdekortissa yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioon otettavaksi. Ehdotuksesta hankealueen eteläosa on karsiutunut pois, mutta ainakin osana VE1:tä vaikutukset susireviirien elinkelpoisuuteen on arvioitava ja myös yhteisvaikutuksena useiden lähihankkeiden kanssa.
Rahkakurun eteläpuolella on vireillä Kettukankaan tuulivoimahanke, jossa niinikään ei noudateta maankuntakaavan sijainninohjausta. Vaihtoehto 0 eli toteuttamatta jättäminen on hyvä tilaisuus arvioida kunnan ja laajemminkin seudun tuulivoimahankkeiden kokonaisuutta vaikutuksineen ja sitä, mitä on syytä jättää toteuttamatta luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
vs. toiminnanjohtaja