Lausunto Taikkonevan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta
Maasto on talousmetsiä ja ojitettuja soita, kuitenkin syrjäistä ja vähäisen tieverkon pirstomaa, mutta myös suoluontoa, virtavettä ja pieniä vanhemman metsän sirpaleita sekä Pulkkilan susireviirin perhelauman koti. Sen häiriöttömiin osiin ollaan sijoittamassa tuulivoimaloita. Taikkonevan hanke on vain yksi osa isoa yhtenäistä kokonaisuutta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
20.5.2024
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö POPELY/482/2022
Asia: Lausunto Taikkonevan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Prokon Wind Energy Finland Oy:n Taikkonevan tuulivoimahankkeessa suunnitellaan enintään 41 voimalan rakentamista Siikalatvalle Uljuan tekojärven luoteispuolelle (VE1). Toisena toteuttamisvaihtoehtona on 29 voimalan kokonaisuus (VE2). Voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho enintään 10 megawattia.
Voimaloiden tuottaman sähkön siirrosta arviointiselostuksessa esitetään vain yksi vaihtoehto SVEA, jossa siirtoa varten rakennetaan uusi 400 kilovoltin voimajohto hankealueelta lounaaseen Fingridin uudelle Metsälinjan varteen tulevalle Pihtinevan sähköasemalle. Voimajohdon pituus on noin 30 kilometriä, josta noin 20 kilometriä sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle (Fingridin 220 kV:n Haapaveden voimalaitos-Pyhäkoski sekä 400 kilovoltin Pysäysperä-Pyhänselkä -voimajohdot). Haapaveden lintuvedet ja suot -Natura-alueen kohdalla ilmajohto vaihtuu maakaapeliksi 5.6 kilometrin matkalta, joka kiertää suojelualueen sen itäpuolelta.
Taikkonevan tuulivoimahankkeelle ei ole varausta lainvoimaisissa maakuntakaavoissa. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan viranomaislausuntokierroksen läpikäyneessä ehdotuksessa on varaus tv-1 396 Leuvanneva. Vaihekaavoituksen TUULI-hankkeen kohdekorttien numerot 154 ja 244 käsittävät Leuvannevan, Taikkonevan ja Kivinevan vireillä olevien hankkeiden arvion. Kaavaluonnoksessa Kivineva merkittiin ehkä-alueeksi tv-3 538, kun taas numero 154 kyllä-alueeksi tv-1 396. Sittemmin Kivineva on karsiutunut kaavaehdotuksesta ja Leuvannevan nimelle merkityn varauksen rajaus on merkittävästi muuttunut. Selostuksen kuvan 7.12 mukaan noin puolet VE1:n voimalapaikoista sijoittuu vaihekaavaehdotuksen rajauksen ulkopuolelle, pääosin sen itäpuolelle. Kuvan 12.2 mukaan VE2:sta on karsittu 8 eteläisintä voimalapaikkaa. Taikkonevan hanke on ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kanssa. Selostuksen mukaan suuretkaan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön eivät kuitenkaan ole este hankkeen toteuttamiselle eikä muu kaavakarttaan merkitty maankäyttö ole hankkeen esteenä. Arvioimatta jää kuitenkin vaihemaakuntakaavan sijainninohjauksen merkitys ja velvoite sen huomioon ottamisesta.
Selostuksessa todetaan, että alle 20 kilometrin etäisyydelle Taikkonevan suunnitelluista voimaloista sijoittuu kuusi ympäristövaikutusten arviointi- ja kaavoitusvaiheessa olevaa tuulivoimahanketta: Leuvanneva, Kivineva, Honkakangas, Peuranneva ja Hukanpalo. Uljua sijoittuu pääosin vähintään 20 kilometrin etäisyydelle. Tosiasiassa Leuvanneva, Taikkoneva ja Kivineva muodostavat yhden yhtenäisen hankealueen, jolle voi nousta enimmillään 104 voimalaa: Leuvanneva 35, Taikkoneva 41 ja Kivineva 28.
Näiden kolmen samaan kokonaisuuteen mutta erillishankkeina etenevän yhteisvaikutuksia on Taikkonevan selostuksessa jonkin verran arvioitu. Niissä painopiste on erityisesti ihmisten kokemissa vaikutuksissa, joita koituu muun muassa maiseman muutoksista, melusta ja välkkeestä. Kokonaisuuden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on myös sivuttu esimerkkeinä linnusto ja suurpedot. Yhteistä mainituille kolmelle hankkeelle on sijoittuminen Pulkkilan susireviirille. Sen perhelauman ydinaluetta ei ole saatu selville tässä hankkeessa eikä myöskään vireillä olevassa Tuulikaarron hankkeessa, joka niinikään sijoittuu samaiselle Pulkkilan susireviirille. Molemmissa tapauksissa vaikutukset on arvioitu merkittävyydeltään suuriksi.
Kuvasta 21.15 sivulla 543 Pulkkilan susireviirin infrastruktuurin häiriöalueista käy ilmi, että reviirillä on kaksi isohkoa häiriöistä vapaata yhtenäistä maastoa ja ne ovat Taikkonevan-Leuvannevan-Kivinevan alue ja Piipsannevan-Tuulikaarron alue. Piipsannevan alueelle on kaavoitettu ja luvitettu valmiiksi 39 voimalan tuotantoalue. Toiminnassa olevia voimaloita on siitä 30 kilometrin säteellä 56 ja eri vaiheissaan vireillä on yhteensä 663 voimalan verran muita hankkeita. Tuulikaarron hankkeen osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan paikka 50 voimalalle.
Seudun maastot koostuvat pitkälti talousmetsistä ja ojitetuista soista. Toisaalta Leuvannevan-Taikkonevan-Kivinevan hankealue on syrjäistä ja harvemman tieverkoston seutua, todetaan selostuksessa. Myös esimerkiksi kuva 3.1 voimaloiden sijoittelusta paljastaa, että suurin osa rakentamisen vaatimista teistä on uusia. Jos kaikki lähiseudun hankkeet toteutuvat, asutuksen ulkopuoliset maastot muuttuvat laajasti teollisiksi tuotantoalueiksi. Sen ekologista merkitystä ei arvioida. Siihen ei tunnu löytyvän menetelmiä eikä kohdistu riittävää painetta, kun tutkimustakin vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen on vielä erittäin heikosti. Toistaiseksi hankekohtaisissa arvioinneissa maaston pirstoutumisen ekologiset seuraukset jäävät ottamatta huomioon. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kohteen tv-1 396 rajauksen muutoksen perusteluissakin korostuvat maisemavaikutukset. Vastauksena huoleen maisemavaikutuksista lähimmille maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tarjotaan selostuksessa lieventämiskeinoksi voimaloiden määrän vähentämistä hanke-alueen koillis- ja eteläreunalta esimerkiksi poistamalla ainakin lähimmät 4–6 voimalan muodostamat rivistöt. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä yhtäaikaisesti YVA-selostuksen kanssa ja siinä voimalapaikkoja osoitetaan 41 eli enimmäismäärä.
Hankealueella on joitain vesitalouttaan säilyttäneitä soita, kuten Hoikkaneva-Näsinneva ja Viitastenneva. Hirvioja virtaa itäosassa etelä-pohjoissuuntaisena. Sen luonnontilaisimpia osia on rajattu kasvillisuuden ja luontotyyppien perusteella arvokkaiksi luontokohteiksi. Hirvioja on ekologinen yhteys. Koko vesistö olisikin syytä selkeästi merkitä karttoihin ja myös sen varret kartoittaa koko matkalta. Voimaloille T29 (VE1) tai T22 (VE2) johtaa uusi tie, joka ylittää Hirviojan. Kappaleessa haitallisten vaikutusten lieventämisestä todetaan, että rakennustyöt Hirviojan yli voivat vaikuttaa alajuoksun kohteisiin, mikäli sopivia siltarumpuja ei rakenneta tien ali. Varsinaisessa vaikutusten arvioinnissa ei mainita mahdollisia vaellusesteitä. Huomioon on otettu vain kiintoaineen valuminen jokeen. Parasta haitallisten vaikutusten vähentämistä on karsia voimala nro T29 (VE1) tai T22 (VE2) suunnitelmasta. Siten vältetään uuden pistotien rakentaminen puron yli. Sitä puoltaa sekin, että koko hankealueen itäisen osan toteuttamiskelpoisuus on edelleen epävarmaa.
Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kohdekortin tv-1 396 mukaan ”alueen eteläosa sijoittuu maakotkareviirille ja alueella on myös muita petolintujen elinympäristöjä. Vaikutukset petolintuihin on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa.” Metsähallituksen tietojen mukaan maakotkareviiri ulottuu hankealueen reunalle, mutta voimalapaikkojen ja vaihtopesien välillä on etäisyyttä yli kymmenen kilometriä. Muutonseurannassa havaittiin nuoria kotkia, mutta hankealueelle ei kuitenkaan arvioitu sijoittuvan maakotkan reviiriä. Onko kyse mahdollisesta uudesta reviiristä, jää arvioimatta. Hankkeen ehkä toteutuva rajaus on toistaiseksi erittäin epäselvä, joten asiaa olisi ollut syytä analysoida tarkemmin.
Taikkonevan hankealueen eteläosan ja myös Leuvannevan hankealueen poikki kulkee ekologinen yhteys. Luontoraportissa todetaan, ettei se ole Taikkonevan hankkeessa merkityksellinen asia, koska sille ei sijoitu laajoja metsiä tai suoalueita eikä suojelualueita. Metsät ovat metsätalouden muokkaamia ja suot menettäneet pinta-alaansa reunaojituksiin. Se on maaston yleiskuva koko seutukunnassa. Talousmetsät ovat vääjäämättä osa ekologista yhteyttä. Sitä paitsi luontoraportin mukaan hankealueella on muun muassa metsäkanalintujen soitimia ja vanhemman metsän sirpaleita säästyneen suoluonnon ohella. Ekologisesti toimivan reitin hahmottaminen maastokartoituksessa ja tiedon siirtäminen voimalapaikkojen ja tiestön sijoittamissuunnitelmaan on keino vähentää luontokatoa. Ekologisen yhteyden eheyden ja toimivuuden takaaminen on myös osa vaihemaakuntakaavan maankäytön ohjauksen noudattamista.
Selostuksen sivulla 27 viitataan tarpeeseen kehittää hanketoimijoiden yhteistyötä haittojen vähentämiseksi: ”Vaikutusten lieventämiseksi hanketoimijoiden olisi syytä hahmotella yhteisiä ratkaisuja, joilla suojelualueverkostojen väliset talousmetsäalueet pysyisivät mahdollisimman yhtenäisinä ja monimuotoisina. Eläimistölle erityisen tärkeitä alueita tulisi yhdessä pyrkiä säästämään mahdollisimman paljon, jotta vaikutukset eläinlajistoon pysyisivät kohtuullisella tasolla. Jos Taikkonevan hankkeen lisäksi Leuvannevan ja Kivinevan hankkeet toteutuvat suunnitellussa laajuudessaan, nousee tarpeelliseksi sovittaa voimaloiden sijoittelua sekä määrää Leuvannevan että Kivinevan hanketoimijoiden kanssa.” Yhteistyön kehittyminen esimerkiksi luontokadon ehkäisemiseksi vaikuttaa toistaiseksi utopistiselta. Kompensaatiosta keskustelukin on vähäistä. Selostuksen seurantaohjelmaksikaan ei esitetä muuta kuin melun mittaamista ohjearvoissa pysymiseksi asuin- ja lomakiinteistöjen lähellä. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen rajauksen tv-1 396 ottaminen ohjenuoraksi on mahdollisuus tarkastella kolmatta vaihtoehtoa, ovathan myös Kivinevan ja Leuvannevan hankkeet saman kunnan päätösten alaisia.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja