Mielipide Taikkonevan tuu­li­voi­ma­hank­keen osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

20.5.2024

Siikalatvan kunta
siikalatvan.kunta(at)siikalatva.fi

Asia: Mielipide Taikkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta

Taikkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavoituksella mahdollistetaan enintään 41 voimalan rakentaminen. Se on samanaikaisesti meneillään olevan ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehto VE1. Toisena toteuttamisvaihtoehtona vaikutusten arvioinnissa on 29 voimalan kokonaisuus (VE2). Voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho enintään 10 megawattia. Hankevastaava on Prokon Wind Energy Finland Oy.

Voimaloiden tuottaman sähkön siirrosta esitetään vain yksi vaihtoehto SVEA, jossa siirtoa varten rakennetaan uusi 400 kilovoltin voimajohto hankealueelta lounaaseen Fingridin uudelle Metsälinjan varteen tulevalle Pihtinevan sähköasemalle. Voimajohdon pituus on noin 30 kilometriä, josta noin 20 kilometriä sijoittuu nykyisten voimajohtojen rinnalle (Fingridin 220 kilovoltin Haapaveden voimalaitos – Pyhäkoski sekä 400 kilovoltin Pysäysperä – Pyhänselkä -voimajohdot). Haapaveden lintuvedet ja suot -Natura-alueeseen kuuluvan Ollikkaannevan kohdalla ilmajohto vaihtuu maakaapeliksi 5.6 kilometrin matkalta, joka kiertää suojelualueen sen itäpuolelta.

Hankealueen maasto koostuu pitkälti talousmetsistä ja ojitetuista soista. Se on toisaalta syrjäistä ja harvemman tieverkoston seutua. Kaavaselostuksen kuva 3 voimaloiden sijoittelusta paljastaa, että suurin osa rakentamisen vaatimista teistä on uusia. Hankealueella on joitain vesitalouttaan säilyttäneitä soita, kuten Hoikkaneva-Näsinneva ja Viitastenneva. Hirvioja virtaa itäosassa etelä-pohjoissuuntaisena. Sen luonnontilaisimpia osia on rajattu kasvillisuuden ja luontotyyppien perusteella arvokkaiksi luontokohteiksi.

Hirvioja on ekologinen yhteys. Koko vesistö olisi syytä merkitä selkeästi kaavakarttaan. Voimalalle T29 johtava uusi tie ylittää Hirviojan. Arviointiselostuksen kappaleessa haitallisten vaikutusten lieventämisestä todetaan, että rakennustyöt Hirviojan yli voivat vaikuttaa alajuoksun kohteisiin, mikäli sopivia siltarumpuja ei rakenneta tien ali. Varsinaisessa vaikutusten arvioinnissa ei mainita mahdollisia vaellusesteitä puron tilaa heikentävinä uhkina. Huomioon on otettu vain kiintoaineen valuminen jokeen. Parasta haitallisten vaikutusten vähentämistä on karsia voimala nro T29 kaavasta. Siten vältetään uuden pistotien rakentaminen puron yli.

Taikkonevan tuulivoimahankkeelle ei ole varausta lainvoimaisissa maakuntakaavoissa. Vaihekaavoituksen TUULI-hankkeen kohdekorttien numerot 154 ja 244 sisältävät yhtenäisen kokonaisuuden muodostavien Leuvannevan, Taikkonevan ja Kivinevan vireillä olevien hankkeiden arvion. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan viranomaislausuntokierroksen läpikäyneessä ehdotuksessa on vain varaus tv-1 396 Leuvanneva, jolle Taikkonevan hanke osittain sijoittuu. Kivineva on karsiutunut kaavaehdotuksesta ja Leuvannevaksi nimetyn varauksen rajaus on luonnoksesta merkittävästi muuttunut. Kaavaselostuksen kuvan 10 mukaan noin puolet Taikkonevan hankkeen suunnitelluista voimalapaikoista sijoittuu vaihekaavaehdotuksen rajauksen ulkopuolelle, pääosin sen itäpuolelle. Taikkonevan hanke on ristiriidassa vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä jäi selvittämättä vaihemaakuntakaavan sijainninohjauksen merkitys ja velvoite sen huomioon ottamisesta. Kaavaselostuksessakaan sellaista ei esitetä, vaan annetaan ymmärtää, että kaava voi saada lainvoiman, jos sen valtuustossa tehdystä hyväksymispäätöksestä ei valiteta. Tosiasiassa osayleiskaavan toteuttamiskelpoisuus on epävarma.

Erillishankkeina etenevien Leuvannevan, Taikkonevan ja Kivinevan yhteisvaikutuksia on jonkin verran arvioitu. Niissä painopiste on erityisesti ihmisten kokemissa vaikutuksissa, joita koituu muun muassa maiseman muutoksista, melusta ja välkkeestä. Kokonaisuuden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on sivuttu esimerkkeinä linnusto ja suurpedot. Yhteistä mainituille kolmelle hankkeelle on sijoittuminen Pulkkilan susireviirille. Sen perhelauman ydinaluetta ei ole saatu selville ja vaikutus on varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioitu merkittävyydeltään suureksi. Alle 20 kilometrin etäisyydelle Taikkonevan suunnitelluista voimaloista sijoittuu myös Honkakankaan, Peurannevan ja Hukanpalon hankkeet sekä Uljua 20 kilometrin etäisyydelle.

Jos kaikki lähiseudun hankkeet toteutuvat, asutuksen ulkopuoliset maastot muuttuvat laajasti teollisiksi tuotantoalueiksi. Sen ekologista merkitystä ei ole arvioitu. Arviointiselostuksen kuvan 21.15 sivulla 543 Pulkkilan susireviirin infrastruktuurin häiriöalueista on hyvin valaiseva. Siitä käy ilmi, että reviirillä on kaksi isohkoa häiriöistä vapaata yhtenäistä maastoa ja ne ovat Taikkonevan-Leuvannevan-Kivinevan alue ja Piipsannevan-Tuulikaarron alue. Piipsannevan alueelle on kaavoitettu ja luvitettu valmiiksi 39 voimalan tuotantoalue. Tuulikaarron hankkeen osayleiskaavaluonnoksessa osoitetaan paikka 50 voimalalle.

Vaihemaakuntakaavaehdotuksen kohteen tv-1 396 rajauksen muutoksen perusteluissakin korostuvat maisemavaikutukset. Vastauksena huoleen maisemavaikutuksista lähimmille maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tarjotaan arviointiselostuksessa lieventämiskeinoksi voimaloiden määrän vähentämistä hanke-alueen koillis- ja eteläreunalta esimerkiksi poistamalla ainakin lähimmät 4–6 voimalan muodostamat rivistöt. Osayleiskaavaluonnoksessa suositusta ei ole otettu huomioon, vaan siinä voimalapaikkoja osoitetaan 41 eli enimmäismäärä (VE1).

Taikkonevan hankealueen eteläosan ja myös Leuvannevan hankealueen poikki kulkee ekologinen yhteys. Luontoraportissa todetaan, ettei se ole Taikkonevan hankkeessa merkityksellinen asia, koska sille ei sijoitu laajoja metsiä tai suoalueita eikä suojelualueita. Metsät ovat metsätalouden muokkaamia ja suot menettäneet pinta-alaansa reunaojituksiin. Se on maaston yleiskuva koko seutukunnassa ja talousmetsät ovat vääjäämättä osa ekologista yhteyttä. Sitä paitsi luontoraportin mukaan hankealueella on muun muassa metsäkanalintujen soitimia ja vanhemman metsän sirpaleita säästyneen suoluonnon ohella. Ekologisesti toimivan reitin hahmottaminen maastokartoituksessa ja tiedon siirtäminen voimalapaikkojen ja tiestön sijoittamissuunnitelmaan on keino vähentää luontokatoa. Ekologisen yhteyden eheyden ja toimivuuden takaaminen on myös osa vaihemaakuntakaavan maankäytön ohjauksen noudattamista. Sen huomioon ottamiseksi yhteys on merkittävä osayleiskaavakarttaan.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tunnistettu Leuvannevan, Taikkonevan ja Kivinevan kokonaisuuden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Luonnon pirstoutumisen vähentämiseksi ja haittojen lieventämiseksi ehdotetaan hanketoimijoille yhteistyötä, kuten yhteisiä ratkaisuja suojelualueverkostojen välisten talousmetsäalueiden säilymiseksi yhtenäisinä ja monimuotoisina ja eläimistölle tärkeiden alueiden säästämiseksi, ”jotta vaikutukset eläinlajistoon pysyisivät kohtuullisella tasolla. Jos Taikkonevan hankkeen lisäksi Leuvannevan ja Kivinevan hankkeet toteutuvat suunnitellussa laajuudessaan, nousee tarpeelliseksi sovittaa voimaloiden sijoittelua sekä määrää Leuvannevan että Kivinevan hanketoimijoiden kanssa” (selostuksen sivu 27). Yhteistyön kehittyminen hanketoimijoiden kesken esimerkiksi luontokadon ehkäisemiseksi vaikuttaa toistaiseksi epätodennäköiseltä. Kompensaatiosta keskustelukin on vähäistä. Seurantaohjelmaksikaan ei esitetä muuta kuin melun mittaamista ohjearvoissa pysymiseksi asuin- ja lomakiinteistöjen lähellä ja asukaskyselyä virkistyskäytöstä, jota edustaa metsästys. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen rajauksen tv-1 396 ottaminen ohjenuoraksi on mahdollisuus tarkastella kolmatta vaihtoehtoa, ovathan myös Kivinevan ja Leuvannevan hankkeet saman kunnan päätösten alaisia.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja