Lausunto Pajukoski II -tuu­li­voi­ma­hank­keen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

12.7.2024

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/3285/2021

Asia: Lausunto Pajukoski II -tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta

Ylivieskan Pajukosken alueelle suunnitellaan enintään 18 tuulivoimalan rakentamista (VE1). Voimaloiden enimmäiskorkeus on 300 metriä ja yksikköteho 6-10 megawattia. Hankevastaavia ovat OX2 Finland Oy ja TM Voima Oy.

Hanke on jo tuotannossa olevan 9 voimalan Pajukoski I -tuulivoimala-alueen itäpuolelle sijoittuva laajennus. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään kaikkiaan kolmea vaihtoehtoa, joista VE2:ssa 9 voimalaa on sijoitettu hankealueen eteläosaan ja VE3:ssa sen pohjoisosaan.

Tuotettavan sähkön siirtämiseksi esitetään kolme päävaihtoehtoa SVE1, SVE2 ja SVE3, joista kahdella on useampi alavaihtoehto: SVE1 a-c ja SVE3 a-b. SVE1:n siirtoreitti suuntautuu hankealueelta idän suuntaan Ylivieskan Uusnivalan sähköasemalle 110 kilovoltin ilmajohdolla ja osittain tai kokonaan maakaapelilla (SVE1c). SVE2:ssa sähkö siirretään 110 kilovoltin uuteen maastokäytävään sijoittuvalla ilmajohdolla Kalliomaan sähköasemalle. Siirtoreitti kiertää hankealueen länsipuolella olevan Iso-Mällinevan suojelualueen pohjoispuolelta. SVE3:ssa siirtosuuntana 110 kilovoltin ilmajohdolla on Fingridin Jylkkä-Alajärvi -voimajohdon varteen rakennettava Kukonkylän sähköasema. Vaihtoehdossa SVE3b johtokäytävä sivuaa suojelualuetta sen eteläpuolelta. SVE3a:n reitti on hankealueen ja Kalliomaan välillä osittain sama kuin SVE2:ssa. Reitti sivuaa Mällinevan Natura-aluetta lähimmillään noin 160 metrin etäisyydellä. Linja SVE3a on Mällinevan Natura-alueen pohjoispuolelta eteenpäin noin 250 metriä etelämpänä kuin SVE2.

Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan viranomaislausuntokierroksen ehdotuksessa on varaus tv-1 404 Pajukoski. Tuotannossa oleva Pajukoski I sijoittuu sen länsiosaan ja vireillä oleva Pajukoski II -hankkeen vaihtoehto VE3 varauksen itäosaan. Sen sijaan Kauhanevan eteläpuolelle (VE2) ei vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa osoiteta enää lainkaan varausta tuulivoiman rakentamiseksi.

Pajukoskien hankealuetta koskeva varaus on vaihemaakuntakaavoissa vaihdellut. Neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa siitä on toistaiseksi viimeisin kiteytys. VE3 vastaa suurin piirtein maakuntaliiton TUULI-hankkeen kohdekortissa nro 199 Kulolanluolikot esitettyä ratkaisua. Arviointiselostuksen kuvasta 7.23 selviää, että VE3:sta vaihemaakuntakaavan rajaukselle on mahdutettavissa 8 voimalapaikkaa. Sen sijaan lähinnä Kauhanevaa sijaitseva voimalapaikka nro 18 jää rajauksen ulkopuolelle. Arviointiselostuksessa ja kopiona osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa arvioidaan hankealueen vastaavuutta vaihekaavojen Pajukosken varauksen kanssa. Voimassa olevassa se on tv-1 347, jonka luoteisosassa on jo rakennettu Pajukoski I. Rajaukseen sisältyy VE2:n mukainen Kauhanevan eteläosa.

Selostuksessa todetaan, että kaikki vaihtoehdot ovat toteutettavissa eivätkä ne ole ristiriidassa viimeisimmän vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kanssa. Samanaikaisesti vireillä olevan osayleiskaavoituksen luonnoksessa, joka on jo ollut nähtävillä, esitetäänkin kaavakartta kaikista kolmesta vaihtoehdosta. Perusteluksi riittää varsinkin se, että Kauhanevan luo-alueen ja voimalapaikkojen etäisyyttä on kasvatettu 250 metriin, kun maakuntakaavoituksessa sijainninohjauksessa on käytetty 200 metrin vähimmäisetäisyyttä luo-kohteille. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, että voimalat ympäröisivät Kauhanevan lähes kauttaaltaan. Vahva peruste vaikuttaa olevan sekin, ettei alueelle ole osoitettu muuta maankäyttöä, siis metsätalouden harjoittamisen, jäljellä olevan luonnon vaalimisen ja virkistyskäytön lisäksi, joille ei ole kuitenkaan kaavamerkintää. Sehän tarkoittaa tulkintaa, ettei maakuntakaavan varausta ole tehty sijainnin sopivuutta harkiten.

Selostuksen mukaan alle 20 kilometrin etäisyydellä hankealueesta on tuotannossa 109 voimalaa ja vireillä on hankkeita enimmillään 348 voimalan verran. Tuotannossa on 20-50 kilometrin säteellä lisäksi 269 voimalaa. Merkittävästä keskittymäalueesta on siten kyse ja iso osa tuulivoimarakentamisesta on vasta hankkeina. Lähitulevaisuuden maankäytön muutos on huomattava, mutta arviointi keskittyy edelleen yksittäisten hankkeiden vaikutuksiin. Esimerkiksi niistä jokainen arvioidaan yleensä luontovaikutuksiltaan vähäisesti kielteiseksi, niin Pajukoski II hankkeenkin kaikki vaihtoehdot, mutta maankäytön muutosten kokonaisvaikutukset muun muassa luonnon monimuotoisuuteen jäävät katveeseen. Kokonaisuuden arviointiin on pyritty maakuntakaavoituksessa ja haettu tuulivoiman sijainninohjauksella tasapainoa ja haittojen ennakointia ja välttämistä. Sijainninohjauksen ohittaminen ei ole yhteisen edun mukaista, vaikka tuulivoiman hyödyntäminen tuottaa työtä ja tuloja ja korvaa fossiilista energiaa.

Hankealue on asutuksen välialuetta. Kuvauksen mukaan sen maastoa on erityisesti metsätalouden nimissä voimaperäisesti muokattu. Selvityksissä on kuitenkin löydetty kaikkiaan 21 arvokasta luontokohdetta. Ojituksista huolimatta varsinkin suoluontoa on säästynyt. Seutu on myös hyvin kivikkoista. Louhikkoisen maaston ojittamattomien piensoiden vesitalous ja puusto ovat tyypillisesti lähes luonnontilaisia, todetaan luontoselvityksessä. Tiestö on entuudestaan vähäistä.

Vaikka VE3 sijoittuu vaihekaavaehdotuksessa olevalle varaukselle, sekään ei ole ongelmaton ja sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Kauhanevan pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas kivikko, erikoinen uhkurakkamodostelma Kulolanluolikot-Ketunpesänkangas (KIVI-17-064), jonka huomioon ottamisesta on huomautus myös TUULI-hankkeen kohdekortissa. Pajukoski II YVA-selostuksen koontikartta (liite 9) on ainoa asiakirja, joka selkeästi esittää yhdellä kartallaan kivikon sijainnin, mutta arvio vaikutuksista kivikon muodostamaan kokonaisuuteen on selostuksessa vaillinainen, vaikka sekä tuulivoimaloiden että tiestön rakentamista kivikkoisen ja piensoisen mosaiikin keskelle esitetäänkin. Voimalapaikkojen nro 10 ja 11 välinen tie on merkitty kivikkoisen alueen läpi ja myös voimalapaikka nro 17 on sijoitettu sen keskelle. Uusi tielinja kulkisi silläkin puolella kivikon ja myös muiden monimuotoisuutta säilyttävien ja tukevien kohteiden kautta.

Luontoraportti koostuu kuvauksista eikä siinä ole vaikutuksia arvioitu. Selostuksessa luetellaan kohde kohteelta hydrologisia heikennyksiä, mutta todetaan ne vähämerkityksiksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kehotetaan jättämään valtakunnallisesti arvokkaaseen kivikkoon tuulivoimaloista vähintään 100 metrin etäisyys (vaihtoehdot VE1 ja VE3). Tiestöstä ja kaapelikaivuista ei todeta mitään myöskään selostuksen taulukossa 12.3. Ympäristövaikutusten arvioinnin puutteet ja vähättelyt heijastuvat osayleiskaavoitukseen. Tuulivoiman hyödyntäminen ei ole kestävää, jos ja kun se tarkoittaa luontokadon edistämistä. Ensisijaista on valita vaihemaakuntakaavaehdotuksen varauksen osoittama sijainti. Sen lisäksi VE3:sta on joitain voimalapaikkoja poistettava. Yhdessä Kauhanevan kanssa sen pohjoisosan pienpiirteinen kivikoiden ja suolaikkujen mosaiikki muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jonka eheyden säilyttäminen edellyttää voimalapaikkojen nrot 10-11 ja 16-18 karsimista.

Sähkönsiirtoreitit ovat osa tuulivoimarakentamisen ympäristökuormaa. Tarkasteltavista vaihtoehdoista lievimmäksi vaikutuksiltaan mainitaan SVE2, joka on myös lyhin. Muuttolinnustoon arvioidaan kohdistuvan kohtalaisia vaikutuksia vaihtoehdoissa SVE1a, SVE1b, SVE3a ja SVE3b, koska reitit ylittävät tai sivuuttavat muuttolinnuston kannalta tärkeitä linjoja, kuten suuria peltoaukeita ja soita. SVE1a aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia. SVE1b jatkaa nykyisen voimajohdon rinnalla sijoittuen yksityismaan luonnonsuojelualueelle. Vaikutusten arvioinnin tulosten pohjalta pitää reittejä korjata niin, että ei ole tarvetta esimerkiksi hakea poikkeuslupaa lailla suojellun kohteen tuhoamiseen.

Sähkönsiirtovaihtoehto SVE3b ei ole toteuttamiskelpoinen. Reitti sijoittuu Evijärven peltojen ja Mällinevan suojelualueen väliin. Siitä aiheutuisi ennalta arvioiden merkittävä törmäysriski peltoaukean ja suon välillä liikkuville kurjille, jotka syysmuuton aikaan viipyvät seudulla useita viikkoja ruokaillen päivällä pelloilla ja siirtyen yöpymään Mällinevalle.

”Luontoselvityksissä ekologinen verkosto ja ekologiset yhteydet voidaan huomioida taustaselvitysten, muiden taustatietojen ja alueen yleisten ominaisuuksien perusteella tai tapauskohtaisesti tiettyjen lajien, kuten liito-oravan kohdalla”, todetaan luontoraportissa. Huomioon otoksi voinee lukea sen, että osayleiskaavaluonnoksen karttaan on merkitty yhteys Kauhanevalta Mällinevalle. Kyse on kuitenkin ekologisesta yhteydestä välillä Reisjärvi-Himanka. Reitti sijoittuu Kalajoen eteläpuolelle ja alkaa Keski-Suomen maakunnan rajalta Etelä-Sydänmaan Natura-alueen eteläosasta ja yhdistää toisiinsa Pohjois-Pohjanmaan eteläreunan Natura- alueet Pitkänevan, Rimpineva-Linttinevan, Iso Mällineva-Pieni Mällinevan ja Siiponjoen. Jostain syystä edes YVA-selostuksen liitteessä 9 ei ole ekologista yhteyttä noteerattu.

Selostuksen kappaleessa 21.6 esitetään joitain yleisiä huomioita ekologisen yhteyden merkityksestä ja huomioon ottamisesta, mutta arviot ovat irrallisia. Ekologinen yhteys tulee ottaa huomioon voimaloiden paikkoja ja tiestöä suunniteltaessa ja jättää maastoon riittäviä eheitä ja ekologisesti toimivia käytäviä eikä vain tyytyä toteamaan, että voimalat sijoitetaan talousmetsiin, joten maankäytöllisesti ei ole mitään tehtävissä, tai että ”häiriö jää melko paikalliseksi rakenteiden lähiympäristöön”. Häiriö ei jää paikalliseksi, kun tuulivoimaloita on esimerkiksi Pajukoskien ympäristössä alle 20 kilometrin säteellä noin 450 tuotannossa jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Laajat ja yhtenäiset maastot väylineen vähentävät tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa stressiä eläimistölle. Pajukoski II -hankkeen VE3:n mukaisen suunnitelman voimalapaikat eivät sijoitu yhteyden reitille, mutta sähkönsiirrosta aiheutuu heikennyksiä, ellei voimalapaikkoja vähennetä eteläosasta ja suunnitella tiestöä ja läntisen sähköaseman paikkaa uudelleen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
taloudenhoitaja