Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Susisuon tuu­li­voi­ma­hank­keen YVA-ohjelmasta

Maastoihin Paatinjärvestä ja Otermanjärvestä itään Puolangan rajalle on vireillä paljon tuulivoimarakentamista. Samaisilla seuduilla on kuitenkin runsaasti muun muassa suoluontoarvoja. Luontokatoa uhkaa aiheutua mittavaksi äityneestä tuulivoiman hyödyntämisestä.

Soidensuojelu on Pohjois-Pohjanmaan piirin tehtävälistalla ykkösenä. Turpeenkaivuun sijaan suoluontoa piirittävät voimalat tieverkostoineen ja halkovat uudet sähkönsiirtolinjat. Kuva: Merja Ylönen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

25.7.2024

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/3629/2023

Asia: Lausunto Susisuon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Vaalan Susisuon hankealueelle suunnitellaan enintään 15-17 tuulivoimalan rakentamista. Hankkeesta vastaa Winda Energy Oy. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 megawattia. Vaihtoehdossa VE1 alueelle kaavaillaan sijoitettavaksi 15 voimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä. Vaihtoehdossa VE2 voimaloita on 17 ja ne ovat matalampia, mutta niiden korkeus on jätetty tarkemmin määrittämättä.

Sähkönsiirtoa varten on kaksi vaihtoehtoa SVE1 ja SVE2, joista SVE1:ssä reitin suunta on itään Puolangan puolelle, aluksi maakaapelina Puokiovaaraan, josta ilmajohtona Ukonkankaan sähköasemalle. SVE2 esitetään vasta arviointiselostuksessa.

Susisuon hankealue rajautuu eteläosastaan vireillä olevaan Haarasuonkankaan tuulivoima-alueeseen. Sen eteläpuolella on välittömästi Turkkiselän ja siitä edelleen Takiankankaan tuulivoimala-alueet. Kyse on siten merkittävästi pohjois-eteläsuuntaisesta keskittymästä Puolangan rajan tuntumassa. Susisuon hankealue sijoittuu Paatinjärven itäpuolelle ja Haarasuonkangas Otermajärven itä ja etelärannalle.

Voimassa olevassa vaihemaakuntakaavassa ei ole tuulivoimavarausta Susisuon hankealueella. Ehdotusvaiheessa olevassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa on varaus tv-1 413 Susisuo ja sen eteläpuolella varaus tv-1 400 Haarasuonkangas P. Varaukset eivät kuitenkaan rajaudu toisiinsa. Eritoten Susisuon varaus ei rajoitu Sarvisuon-Jerusaleminsuon Natura- ja FINIBA-alueisiin. Maakuntakaavoituksen tuulivoimavarausten sijainninohjaksessa on määritetty muun muassa etäisyyksiä erilaisiin suojelualueisiin. Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan Natura- ja FINIBA-alueisiin etäisyys on kilometrin verran ja sama kilometrin etäisyys on todettu kaavaehdotuksen liitteen 2 kohdekuvauksessa tv-1 413. Selvästikin hankealueen rajaus on ristiriidassa vaihemaakuntakaavaehdotuksen kanssa, vaikka mainittu varaus siinä onkin uutena. Hankealueen rajaamista kiinni suojelualueeseen ja jopa ulottamista suojellulle osalle ei perustella.

Arviointiohjelmassa mainitaan, että kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys tehdään kesä-elokuun aikana 2024. Jonkin verran varsinkin Susisuon kasvilajistosta ja suotyypeistä on aiempaakin tietoa. Suolle haviteltiin turpeenottoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lupaa haettiin noin 135 hehtaarin alalle pääosin luonnontilaista Susisuon osaa. Hankkeessa ei sovellettu ympäristövaikutusten arviointia, mutta hakemusta varten laadittiin kuitenkin luontoselvitys. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös 2.3.2011 (Dnro PSAVI/168/04.08/2010) oli kielteinen ja vaikka hakija valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, se ei muuttunut. Siinä vaiheessa turpeenkaivuuta myös ylipäänsä ohjattiin pois luonnontilaisilta soilta, vaikka pääperusteena luvan hylkäämiselle olivatkin vesistövaikutukset alapuoliseen vesistöön.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä on arvokasta tietoa suon lajistosta ja luontoarvoista, vaikkakin kasvillisuuskartoitus on ilmeisesti tehty vasta loppukesällä, joka ei ole paras ajankohta muun muassa kämmeköiden havaitsemiseen ja tunnistamiseen. ”Alueella on paikoittain ”mesoeutrofista rimpilettonevaa”, todetaan päätöksessä olevassa Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa. Suopunakämmekän ohella suolla oli tuolloin havaittu myös rimpivihvilää ja Suomen vastuulajia vaaleasaraa. ELY-keskus totesi päätelmänään, ”että Susisuo on suojeluarvoltaan alueellisesti merkittävä, koska alueella esiintyvät lettonevat on koko maassa luokiteltu vaarantuneiksi. Lähiseudulla on edustavia soidensuojelukohteita (Iso Sarvisuo–Jerusaleminsuo, Säippäsuo), joilla ei tiettävästi kuitenkaan esiinny lettoja tai lettonevoja. Susisuo on sen vuoksi suoluonnon alueellisen monimuotoisuuden kannalta tärkeä kohde ja se tulisi jättää turvetuotannon ulkopuolelle.” Luonnonsuojelupiiri toi esiin omassa lupahakemuksesta antamassaan mielipiteessä 7.5.2010 myös paikallisen kasviharrastajan Alfred Varkin Susisuolla tekemän inventoinnin tietoja vuodelta 1998. Ne ovat todennäköisesti Oulun yliopiston kasvimuseolla tallennettuina. Hän löysi vaaleasaraa ja velttosaraa, mutta myös Susilammen rannoilta suovalkkua, joka on koko maassa luonnonsuojelulailla rauhoitettu kasvi.

Tuulivoimahankkeen arviointiohjelman epämääräisen menetelmäkuvauksen takia ei voi arvioida, osuuko tällä kertaa kasvillisuuskartoitus oikeaan aikaan. Tiedossa kuitenkin on, että alueella esiintyy esimerkiksi suopunakämmekkää. Suopunakämmekän lisäksi muutakin vaateliasta lajistoa voi mesotrofisella ja paikoin jopa mesoeutrofisella suolla kasvaa, mikä edellyttää riittävää ja oikea-aikaista kartoitusta. Tuulivoiman hankealueella sijaitsee ohjelman mukaan useita muitakin ojittamattomia suoalueita, kuten Iso Liemisuo, Kaakkurilamminsuo sekä Pieni Taussuo. Vaatimus kattavista selvityksistä koskee Susisuon ohella muutakin hankealuetta ja arviota voimalapaikkojen raivausten ja tienrakennusten ja kunnostusten vaikutuksista soiden luonnontilaan, vaikka ohjelmassa annetaan ymmärtää karttatarkastelun perusteella, että soiden vesitalous on runsaiden ojitusten takia heikentynyt.

Vaihekaavaehdotuksen liitteen 2 kohdekortissa todetaan, että ”Susisuon alue sijoittuu kahdelle maakotkareviirille. Lähivaikutusalueella on runsaasti myös muiden petolintujen elinympäristöjä. Vaikutukset maakotkaan ja muihin petolintuihin on huomioitava tarkemmassa suunnittelussa.” Ohjelmasta ei löydy tietoa vaikutusten arvioinnista maakotkareviireille. Vaikutuksia metsäpeuraan, aiotaan arvioida, mutta epäselväksi jää, miten seudun potentiaalia lajin elinympäristönä selvitetään ja arvioidaan. Tuulivoimaloitahan alueelle esitetään melkoisen kattavasti. Sama koskee sutta, koska hankealue sisältyy Kemilän reviiriin.

Ekologista yhteyttä ei ohjelmassa mainita. Yhteys Vaala – Oulu sijoittuu Oulujoen pohjoispuolelle ja yhdistää toisiinsa Oulujoen pohjoispuoliset Natura-alueet Sarvisuo – Jerusaleminsuon, Säippäsuo – Kivisuon ja Räkäsuon noudattaen samalla hirvieläinten vakiintuneita kulkureittejä. Reitin merkitys kyseiselle hankkeelle on arvioitava selostuksessa.

Ohjelma vaikuttaa keskeneräiseltä, mikä johtunee hankkeen keskeneräisyydestä. Kovin ahneesti tuulivoimarakentaminen vaikuttaa etenevän tässäkin tapauksessa. Lisää harkintaa ja alueellisen kokonaisuuden punnintaa selvästikin tarvitaan, sillä varsinkin vireillä olevien hankkeiden määrä ja laatu uhkaavat aiheuttaa luontokatoa.

Esko Saar
puheenjohtaja

Merja Ylönen
taloudenhoitaja