Lausunto Riitamaan tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta
On suuri puute, että VE2 muodostetaan vasta YVA-selostukseen. Näin ollen kaava laaditaan massiivisen hankevaihtoehdon perusteella. Tarkastelussa olisi tarpeen kevyempi toteuttamisvaihtoehto, jonka pohjalta kaavakin laadittaisiin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
21.8.2024
Kärsämäen kunta / kaavoitus
karsamaen.kunta(at)karsamaki.fi
Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Riitamaan tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksesta
Myrsky Energia Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Kärsämäen Riitamaan alueelle. Kaava-alue sijaitsee Riitamaan alueella noin 8 kilometriä Kärsämäen keskustasta lounaaseen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 5594 hehtaaria.
Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen Kärsämäen Riitamaan alueelle sekä säilyttää alue metsätalouskäytössä.
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa 36 kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä olevan tuulivoimalan rakentaminen. Yksittäisen voimalan teho on enintään 6–10 MW ja tuulivoimahankkeen kokonaisteho on enintään 530 MW.
Hankesuunnitelmaan on YVA-ohjelmavaiheen jälkeen tullut mukaan tuulivoiman lisäksi aurinkovoimaa.
Osayleiskaava on osa Riitamaa-Nurmesnevan tuulivoimahankkeen alueesta, joka sijoittuu osittain Pyhäjärven kaupungin puolelle.
Sijainninohjaus
Hanke on TUULI-hankkeen sijainninohjausmallin kohdekortin 153. kohde. Sen mukaan alueen kautta on osoitettu ekologisia yhteyksiä. Tässä osayleiskaavan luonnoksessa asiaa ei kuitenkaan edes mainita. Luontoarvoja kuitenkin on luontoselvityksen mukaan melko runsaasti, kuten uhanalaisia luontotyyppejä. Hyvää on se, että voimalat eiväy yhtä poikkeusta lukuunottamatta vaaranna niitä. Eläimistön osalta haittojen arviointi onkin jo vaikeampaa.
Tuuli-hankkeen aineiston valmistumisen aikaan hankealue sijaitsi Haapajärven susireviirin itäosassa. Osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan alue ei kuitenkaan ollut vuonna 2023 susireviirillä. Alue on kuitenkin otettava huomioon potentiaalisena susireviirinä jatkossakin, ja turvattava susien elinolosuhteet. Hankkeiden yhteisvaikutus tuo osaltaan lisäpainetta susille sopivien alueiden säilymiseen.
Yhdymme Tuuli-hankkeen huomioon, että Natura-alueisiin kohdistuvat vaikutukset tulee huomioida jatkosuunnittelussa.
Metsäkanalinnut
Kaavaselostuksen mukaan Hankkeen metsäkanalintuihin kohdistuvat häiriö- ja karkotusvaikutukset arvioidaan paikallisiksi. Suunniteltu tuuli- ja aurinkovoimahankkeenrakentaminen ei uhkaa merkittäviä kanalintujen soidinpaikkoja, mutta yksittäisten lintujen esiintymiseen alueella voi hankkeella olla vaikutusta. Tämä yksittäisille linnuille aiheutuva riski kertautuu, mikäli voimaloita sijoitellaan metsälinnuille parhaiden elinympäristöjen läheisyyteen.
Latvakankaan ympäristön metsät ovat tämän vuoksi tärkeitä, sekä jo luontoselvityksessä esiin tullut Rimpinevan ympäristö. Törmäysriskiä on kuitenkin mahdollisuuksien minimoitava kaikkien voimaloiden osalta.
Metsäpeura
Kaavaselostuksessa todetaan seuraavasti:
Hanke saattaa vaikuttaa metsäpeuran vaellusreitteihin tuulivoimaloiden rakentamisen aikana. Metsäpeura kuten muutkin hirvieläimet tottuvat niille vaarattomiin häiriöihin melko nopeasti. Hankealueen sijoittuminen metsäpeuran vaellusreitille ja kesäaikaiselle oleskelualueelle lisää alueenherkkyyttä.
Hanke saattaa vaikuttaa metsäpeuran vaelluskäyttäytymiseen ja kesäaikaisten oleskelupaikkojen valintaan. Mahdollisia metsäpeuran kesäajan oleskelupaikkoja hankealueella ovat avonaiset alueet, eli alueen puuttomat suot ja entisten turvetuotantoalueiden avoimet alueet. Aurinkovoima-alueiden aitaaminen estää metsäpeuran liikkumisen aidattavilla alueilla. Aurinkovoima-alue jaetaan noin 1 km2 laajuisiin yhtenäisiin paneelikenttiin, mutta paneelikenttien väliin jätetään virkistyskäyttöä ja eläinten kulkua varten käytävät. Käytävät pyritään sijoittamaan niille reiteille, joille aluetta halkova valtaoja luonnostaan ohjaa kulkua sekä huomioimaan sijoittelussa eläinten käyttämät jo olemassa olevat reitit.
Huomionarvoista on, että aurinkovoimalle varatut kentät ovat varsin suuria, noin 1 km2 suuruisia. Onko riittävää tutkimusaineistoa siitä, että eläimet oppivat väistämään näin suuria alueita ja silti löytävät kulkureittinsä käyttämilleen alueille?
Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden ääni häiritsee vaatimen ja vasan kommunikointia. (viite 1) Sama pitänee paikkansa metsäpeuran, joka on käytännössä sama laji, kohdalla. Metsäpeuran elinolosuhteiden turvaamiseen tuulivoima-alueella tulisi suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaan, eikä mututuntumalla. Joka tapauksessa lajin tarvitsemat laajat, häiriöttömät alueet tulevat tämänkin hankkeen myötä vähenemään.
Aurinkovoimalat
Aurinkovoimasta on kovin vähän tietoa osayleiskaavan valmisteluaineistossa tässä vaiheessa. Lähtökohtaisesti hyvää on se, että ne suunnitellaan sijoitettavaksi turvekentille. Vesien johtaminen tulee tässä tärkeään rooliin, koska turpeenoton aikaiset järjestelyt eivät enää päde. Onko lintujen levähdyspaikkoja aurinkovoimaan suunnitelluilla alueilla otettu riittävällä tavalla huomioon, ja varmistettu, etteivät linnut esimerkiksi luule paneelien heijastavaa pintaa vedeksi?
Tuulivoimaloiden sijainnit
Latvakankaan suojelualueen lähietäisyydellä seurakunnan mailla on havaittu suojelemattomia arvokkaita metsäkuvioita, joilla on vanhan metsän indikaattorilajistoa. Nämä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa aiempaa paremmin, ja niiden välittömässä läheisyydessä oleva voimalapaikka 34 poistaa kaavasta. (Aineisto ko. kuvioiden sijainnista erillisenä liitteenä)
Kaavaselostuksen mukaan: Pienialaisesti hankealueella sijaitseva, pääosin hankealueen ulkopuolisiin metsiin kytkeytynyt metsäkohde Rimpinevan koillispuolella nousi arvokkaana metsälinnuston kohteena maininnan arvoiseksi. Tämän kohteen lähellä sijaitsevat voimalapaikat 25, 23, 27. Näiden voimaloiden sijaintia on syytä kriittisesti tarkastella ja mahdollisesti poistaa ne suunnitelmasta. Näin voitaisiin vähentää hankkeen riskejä metsäkanalinnuille.
Yhteenveto
Hanke on suuri ja mikäli se toteutuisi täysimittaisena, tulisi se vaikuttamaan alueen maisemaan ja luontoon merkittävästi. On suuri puute, että VE2 muodostetaan vasta YVA-selostukseen. Näin ollen kaava laaditaan massiivisen hankevaihtoehdon perusteella. Tarkastelussa olisi tarpeen kevyempi toteuttamisvaihtoehto, jonka pohjalta kaavakin laadittaisiin.
Jostain syystä kaavaselostuksessa ei ole noteerattu TUULI-hankkeessa mainittua ekologista yhteyttä. Aiemmin rauhallisempien metsäalueiden pirstoutumisen ja häiriön lisääntymisen vaikutuksia eläimistöön ei arvioida, koska siihen ei ole riittävää tietopohjaa ja hankkeiden yhteisvertailua. Käytännössä jälkikäteen todetaan, millaisia muutoksia ja haittoja hankkeesta on seurannut, jos niitä ylipäätään seurataan. Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavan tuulivoiman määrä on kuitenkin niin suuri, että on perusteltua noudattaa varovaisuusperiaatetta. Ekologisilla yhteyksillä on iso merkitys tuulivoiman sijainninohjauksessa. Laajat ja yhtenäiset maastot vähentävät tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa vaikutusta eläimistölle. Maakunnassa meneillään ja suunnitteilla olevat hankkeet ovat nykyisellään melkoinen tilkkutäkki, joka väistämättä aiheuttaa osaltaan luontokatoa ja maisemien pirstoutumista.
Esko Saari
puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen
sihteeri
Viitteet:
1. https://www.luke.fi/fi/uutiset/katsaus-useat-lintu-ja-nisakasryhmat-vaistavat-tuulivoimaloita
Liite:
Arvokkaat metsäkuviot Latvakankaalla (Kärsämäen seurakunnan metsät)