Lausunto Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen YVA-ohjelmasta
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
13.9.2024
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö viitteellä POPELY/527/2024
Asia: Lausunto Eolus Energy Oy:n, Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahankkeen YVA-ohjelmasta
Hankkeen kuvaus
Eolus Energy Oy suunnittelee sähköntuotantoa tuuli- ja aurinkovoimalla Pohjois-Pohjanmaalla Alavieskassa Miehennevan alueella. Hankealue on noin 950 hehtaarin kokoinen. Alueelle suunnitellaan enintään kuutta tuulivoimalaa ja kahta aurinkoenergian tuotantoaluetta, joiden yhteispinta-ala on 41 hehtaaria. Lisäksi hankkeessa rakennetaan sähkönsiirtoreitti sekä sähköasema.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) on tarkoitus tarkastella seuraavia vaihtoehtoja:
– 0-vaihtoehdossa hanketta ei toteuteta eli Alavieskan Miehennevan alueelle ei rakenneta tuuli- ja aurinkovoimahanketta.
– Vaihtoehdossa 1 rakennetaan 950 hehtaarin kokoiselle hankealueelle enintään 6 tuulivoimalaa ja lisäksi aurinkovoimaa kahdelle, kokonaispinta-alaltaan noin 41 hehtaarin kokoiselle alueelle. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 m ja yksikköteho 7–9 MW
– Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan tilannetta, jossa hanke toteutuu edellistä vaihtoehtoa pienempänä. Vaihtoehto muodostetaan myöhemmässä vaiheessa mm. maastossa tehtävien selvitysten valmistuttua. Hankkeen tuottaman sähkön siirtämiseksi kantaverkkoon tarkastellaan viittä eri vaihtoehtoa, joista neljässä tarkastellaan ilmajohtoa ja yhdessä maakaapelia. Kaikkien pääte piste on Fingrid Oyj:n sähköasemalla Kalajoen Jylkässä. Sähkönsiirtoreitin vaihtoehdot SVE1-3 ovat noin 4–5 kilometrin mittaisia 110 kV ilmajohtoreittejä. SVE4 on 4 kilometrin mittainen keskijännitteinen maakaapelireitti Kalajoen Jylkkään. SVE5 on yhteinen 400kV voimajohtoyhteys Merijärvellä ja Oulaisissa sijaitsevan Kettukankaan tuulivoimahankkeen kanssa.
Yleistä
Pidämme hanketta riskialttiina luonnon kannalta useasta syystä. Hanke ei ole seudullinen eikä se sisälly Pohjois-Pohjanmaan ilmasto- ja energiamaakuntakaavan TUULI-hankkeen tuulivoimalle soveltuvaksi määriteltyihin alueisiin. Näin ollen hankkeella ei ole maakuntakaavan ohjausta, joten sen kokonaisvaikutuksia ei ole riittävällä tavalla arvioitu. Mikäli tällaisia ei-seudullisia hankkeita aletaan toteuttaa, on niiden yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa kuitenkin seudullinen.
Potentiaalisena riskinä on luontokadon lisääminen.
Ekologiset yhteydet
Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan liiton TUULI-hankkeen viherrakenne- ja ekosysteemipalveluselvityksen mukaiselle Kärsämäki – Merijärven ekologiselle yhteydelle (3) (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2021).
TUULI- hankkeen selvityksestä (ote YVA-ohjelmasta):
Kärsämäki – Merijärven ekologinen yhteys saa alkunsa Haapajärvi – Litokairan ekologiselta yhteydeltä ja se yhdistää Kalajoen ja Pyhäjoen väliin jäävät yhtenäiset metsäalueet toisiinsa ja päättyy rannikon suuntaiselle viheryhteydelle, joka on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa. Yhteyden varrelle jäävät myös alueen vähälukuiset ja pienialaiset luonnonsuojelualueet. Yhteys myös noudattaa hirvieläinten vakiintuneita tienylityspaikkoja.
Mikäli hanke toteutetaan suoraan ekologisen yhteyden päälle, on yhteydellä merkittävä riski katketa tai vähintään lakata toimimasta riittävällä tavalla.
Varttuneita metsiä alueella
[hankealueen] Metsät ovat pääasiassa varttuneita kasvatusmetsiä ja nuorta kasvatusmetsikköä. Hankealueella on myös uudistuskypsiä metsiköitä. Hankealueen vanhimmat metsäalueet (yli 80- vuotiaat) ovat kuusikoita ja ne sijaitsevat Lammasniemen länsipuolella, Mäntyniemen länsi- ja pohjoispuolilla ja Lähetkankaan ympäristössä.
Metsätalouskielellä uudistuskypsien metsien sijaitseminen hankealueella kertoo jo itsessään sen, että sen metsäluontoarvot ovat paremmat kuin useilla hankealueilla, joissa luontoarvot on jo syystä tai toisesta menetetty. Tämä lisää luontokadon riskiä hankealueella sekä riskiä sille, että metsien sisältämää hiilinielua ja -varastoa menetetään tuuli- ja aurinkovoimaloiden tieltä.
Susi ja muut suurpedot
Hankealue sijoittuu Ylivieskan ja Pyhäjoen susireviirien läheisyyteen. Ylivieskan reviiri sijaitsee lähimmillään 1,7 kilometriä hankealueesta länteen ja on kooltaan noin 320 km2. Vuonna 2023 kerätyn 13 DNA-näytteen perusteella reviiriltä on tunnistettu neljä eri susiyksilöä. Pyhäjoen reviiri sijaitsee vuonna 2023 noin kuusi kilometriä hankealueesta koilliseen ja on kooltaan 1020 km2, ja siltä on 26 DNA-näytteen perusteella tunnistettu kahdeksan eri susiyksilöä. Molemmat reviirit ovat perhelaumoja (100 % todennäköisyys) (Heikkinen ym. 2023). Hankealueella on vuosina 2021–2022 sijainnut 950 km2 suuri Kalajoen susireviiri, jolla on sijainnut todennäköinen pari (Heikkinen ym. 2022, 2021). Vuonna 2023 Kalajoen susireviirillä ei ole arvioitu olevan pari- tai laumareviiriä, ja alueella on arvioitu olevan vain yksittäisiä susia (75 % todennäköisyys).
Vaikka hankealue ei juuri tällä hetkellä ole täsmälleen susireviirillä, on se ollut sitä aivan hiljattain ja on potentiaalinen susien elinympäristö edelleen. Kaikkia muitakin suurpetoja on havaittu hankealueella. Tämä kertoo alueen erämaisesta luonteesta ja siitä, että hanke pirstoisi potentiaalisia suurpetojen yhtenäisiä elinalueita, jotka ovat muutenkin vähenemässä. Tämä lisää myös riskiä petokonflikteille asutusalueilla.
Hankkeen todennäköiset vaikutukset eläimistölle
Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät elinympäristöjen pinta-alan menetykseen sekä niiden laadun heikkenemiseen (pirstaloituminen, tuulivoimaloiden häiriövaikutukset) tuuli- ja aurinkovoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirtojohtojen rakentamisen myötä. Lisäksi aurinkovoimakenttien aitaaminen voi vaikuttaa eläinten liikkumiseen alueella. Elinympäristöjen pirstoutumisella voi lisäksi olla vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin eri elinympäristöjen sekä lajien elinkiertoon liittyvien alueiden välillä.
YVA-ohjelmassa tiivistetään hankkeen vaikutus eläimistölle varsin tyhjentävästi. Lisäriskin tuo suunniteltu aurinkovoima, jonka vaikutuksista on vielä varsin niukasti tutkimustietoa.
Lintujen muuttoreittejä hankealueella ja sen lähellä
Hankealueen ja sähkönsiirtoreitin ylittävät kurjen keväinen muuttoreitti, metsähanhen keväinen ja syksyinen muuttoreitti sekä piekanan (EN) keväinen muuttoreitti. Linnustoon kohdistuu merkittäviä vaikutuksia tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoimahankkeiden rakentaminen muuttaa ja pirstoo elinympäristöjä, mikä voi vaikuttaa alueen ekologisiin yhteyksiin. Toiminnassa olevien tuulivoimahankkeiden vaikutuksia ovat mm. häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla sekä niiden välisillä alueilla ja muuttoreiteillä, sekä lintujen törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueiden linnustoon sekä lintupopulaatioihin. Lisäksi aurinkovoimalakenttien
heijastusvaikutuksella saattaa olla negatiivisia vaikutuksia lintujen elinympäristöille.
Näemme kaikki yllä mainitut YVA-ohjelmassa listatut haittavaikutukset myös linnuston osalta realistisina uhkina. Jo olemassa olevat, rakenteilla sekä suunnitteilla olevat hankkeet muodostavat toteutuessaan maakunnassamme sellaisen tilkkutäkin, että linnuilla ei kohta ole riittävästi paikkoja, minne hankkeita väistää.
Lisähuomioita
Aurinkovoima on monella tapaa yhä kysymysmerkki. Sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa olisi syytä varmistua, onko sen pitkän tähtäimen hyöty suurempi kuin sen aiheuttama haitta. Luontokatoa ja hiilinielujen menetystä ei saa aiheutua aurinkovoimakenttien rakentamisesta.
Jos kunnissa halutaan välttämättä toteuttaa pienehköjä, alle seudullisen mittakaavan tuulivoimahankkeita, olisi niiden syytä olla aivan asutuksen tuntumassa jo valmiiksi ihmiskäytössä olevilla alueilla. Tällaiset hankkeet heikentävät maakuntakaavan ohjausvaikutusta ja huonontavat tuulivoiman yleistä hyväksyttävyyttä.
Mielestämme tämä ei ole hyväksyttävä hanke luontonäkökulmasta. Se aikaansaa liikaa riskejä yksittäisille populaatioille, elinympäristöjen yhtenäisyydelle sekä ekologisille yhteyksille.
Esko Saari, puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen, sihteeri