Mielipide Yhteistuulen tuu­li­voi­ma­hank­keen osayleiskaavojen val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

7.10.2024

Pudasjärven kaupunki, tekninen osasto
kirjaamo(at)pudasjarvi.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Yhteistuulen tuulivoimahankkeen osayleiskaavojen valmisteluaineistoista, Kivari etelä, Kivari pohjoinen, Pärjä etelä ja Pärjä pohjoinen, Pudasjärvi

Yhteistuuli Oy:n tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostuksessa on selvitetty Pudasjärven Kivarin ja Pärjän osa-alueille sijoittuvaa yhteensä enintään 38 yksikköteholtaan 8-10 megawatin ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metrin tuulivoimalan rakentamista. Kivarin osa-alueelle voimaloista sijoittuisi enimmillään 22 ja Pärjän osa-alueelle 16 (VE1). Vaihtoehdossa VE2 voimaloiden kokonaismäärä on 23, joista Kivarin osa-alueelle osoitetaan 12 ja Pärjän alueelle 11 voimalaa. Vaihtoehtona ei ole vain toisen osa-alueen rakentaminen. Samanaikaisesti on meneillään hankkeen kaavoitus, jota edistetään neljänä palasena. Kivarin osa-alueen molempiin lohkoihin esitetään 11 voimalaa ja Pärjän pohjoisosaan 9 ja eteläiseen osaan 7 voimalaa.

Sähkönsiirron ratkaisua selvitetään erillisessä YVA-menettelyssä. Alustavasti arviointiselostuksessa on mahdollisiksi sähkönsiirron liityntäpisteiksi mainittu Muhoksen Pyhänselkä noin 85 kilometrin, Vaalan Nuojua noin 110 kilometrin ja Iin Herva noin 60 kilometrin päässä. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on yleispiirteinen merkintä voimajohdon yhteystarpeesta Pärjän alueelta länteen päin.

Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavoissa ei ole lainvoimaista varausta tuulivoimaloiden sijoittamiseksi Kivarin tai Pärjän alueille. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa oli ehdollinen varaus tv-3 523 Kivari, mutta sen rajaus oli huomattavasti suppeampi kuin hankevastaavan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esittämä 40 voimalan ja edelleen myös selostuksen 22 voimalan suunnitelma. Vaihemaakuntakaavaehdotuksen viranomaislausuntokierroksen materiaalista Kivarin varaus on poistettu kokonaan eikä sitä ole myöskään julkisessa kuulemisessa parhaillaan olevassa ehdotuksessa (nähtävillä 24.10.2024 asti). Kivarin osa-alue on maakuntakaavoituksessa yksiselitteisesti todettu tuulivoiman rakentamiseen soveltumattomaksi. Pärjän alueella oli viranomaislausuntokierroksen vaihekaavaehdotuksessa varaus tv-1 522 Palovaara-Lakisuo, mutta senkin rajaus oli huomattavasti pienempi kuin hankevastaavan esittämän hankkeen rajaus. Lähinnä se vastasi Pärjän pohjoista osa-aluetta. Lopullisesta vaihekaavaehdotuksesta on myös kyseinen varaus tv-1 522 poistettu kokonaan.

Julkisen kuulemisen vaihekaavaehdotuksen (9.9.2024) liitteessä 1 on eri vaiheissa olevista maakunnan tuulivoimala-alueista lista, jossa on myös vireillä olevina mainittu Pärjä pohjoinen nro 86 (9 voimalaa) ja Pärjä eteläinen nro 89 (7 voimalaa) sekä Kivari etelä nro 87 (11 voimalaa) ja Kivari pohjoinen nro 88 (11 voimalaa). Ne vastaavat arviointiselostuksen vaihtoehtoa VE1 ja sitä noudattaa myös neljän palasen kaavaluonnos eli maksimisuunnitelmaa.

Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan aluevarauksina vain seudullisen kokoluokan tuulivoimahankkeet, jollaisia ehdotuksessa ovat vähintään kymmenen voimalan kokonaisuudet. Niiden edistäminen edellyttää lainvoimaista varausta maakuntakaavassa. Kivarin osa-alue täyttää seudullisen määritelmän myös kahdeksi pilkottuna ja myös Pärjän osa-alue käytännössä, koska pohjoinen ja eteläinen osa muodostavat yhden kokonaisuuden. Vastuullisinta on tehdä vaihemaakuntakaavan ehdotuksen esityksestä johtopäätös, ettei tarkasteltavaa hanketta kannata enää jatkaa edes yrittämällä kiertää maakuntakaavoituksen juridista sitovuutta ja viedä hankkeita eteenpäin vain kuntakaavoituksen turvin pieninä palasina.

Vahva peruste hylätä Yhteistuulen hanke on monimuotoisuuden suojelu. Muun muassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kappaleesta 7.2.3 vaihekaavojen suunnittelumääräyksen toteutumisesta käy hyvin ilmi, miten kestämätön on yritys ajaa tuulivoimahanketta Kivarin ja Pärjän seuduille ja että hankevastaava on siitä myös tietoinen. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan ”tuulivoimarakentamista suunniteltaessa voimalat tulee sijoittaa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen, luonnonsuojelualueiden, Natura 2000 -verkoston alueiden, harjujensuojeluohjelman alueiden, maakuntakaavan luo-alueiden ja seudullisesti merkittävien virkistysalueiden ulkopuolelle. Selostuksen johtopäätöksenä määräyksen toteutumisesta esitetään: ”Kivarin hankealueelle sijoittuu luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi tarkoitettuja suoalueita (SL-1) sekä luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita (SL). Hankealueelle sijoittuu myös luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo-1). Lisäksi Kivarin hankealueen itäkaakkoisrajalle sijoittuu SL-aluetta ja Natura-alue. . . . Kaikkia määräyksessä mainittuja alueita sijaitsee sekä Kivarin että Pärjän alueiden vaikutusalueella.” Lisäksi molemmat osa-alueet sijaitsevat maakotkan ydinreviirillä. Hankealueelle osuvat ekologiset yhteydet Pyhäjärvi-Syöte ja Olhava-Oulanka. Niitä täydentävät paikallisina yhteyksinä useat joet ja purot rehevine rantametsineen.

Hankkeen kartoituksissa on Kivarin alueelta tunnistettu kaikkiaan 56 ja Pärjän alueelta 47 arvokasta luontokohdetta. Luontoarvoja sisältyy erityisesti luonnontilaisille soille, lähteille, noroille ja puroille ja niiden lähiympäristöön ja linnustoon. Luontoraportissa tai YVA-selostuksessa ei kerrota soiden laiteiden vesien virtaussuuntien selvityksistä eikä niitä ole luultavimmin tehtykään. Heikennykset esimerkiksi lähteille on havaittu vain, kun tien levennys osuu suoraan lähteen päälle. Rakentamisesta suuresti haitallisia vaikutuksia on silti tunnistettu vain maakotkan ydinreviireille, jotka todennäköisesti tyhjenisivät pysyvästi, sekä Kivarin alueella Lusikkaniemen lähteelle ja ison puun kaatamisesta tiestön parannuksien takia ja Pärjän alueella Kellohettensuon tihkupinnalle ja norolle niinikään tienparannuksen seurauksena.

Kielteisiä suoriakaan vaikutuksia luontokohteille ja lajeille ei poista se, ettei varsinaisia voimaloita pystytetä suojelualueille tai niiden varauksille. Kyseisessä hankkeessa ne sen sijaan rakennetaan niiden välittömään läheisyyteen, vaikka kaavaluonnoksissa rajauksia on jonkin verran ympäristövaikutusten arvioinnissa olleista hankealueista muutettu. Kivarin hankealueelle sijoittuvat maakuntakaavaan merkityt SL-, SL-1- ja luo-1-alueet on rajattu kaavaluonnoksesta pois. Luontokohteiden reunoille ja lähialueille nousevat voimalat heikentävät muun muassa soiden vesitaloutta ja niiden ekologista tilaa linnuston pesimä- ja ruokailualueina. Tieverkoston vahvistamisesta ja leventämisestä koituu haitallisia vaikutuksia soille ja varsinkin erilaisille pienvesille, puroille, lähteille, tihkupinnoille ja lehtomaisille puronvarsimetsille. Esimerkiksi Kivari pohjoisen hankealueen uudelleen rajauksesta huolimatta parannettava tie on taulukon 12 mukaan 24 metrin etäisyydellä suoluontokohteen 55 (Isosuo, arvokohde 1, herkkyys erittäin suuri) reunasta. Siitä voi seurata suon reuna-alueen kuivumista, mutta vaikutus on arvioitu vähäiseksi, vaikka suo on suojeluun varattu. Vaihemaakuntakaavan kaavamääräyksissä ja suunnittelumääräyksissä kielletään suon vesitaloutta muuttavat ja suojeluarvoja vaarantavat toimenpiteet tai edellytetään alueen maankäyttöä koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä ottamaan luontoarvot huomioon.

Kivari etelä kaava-alueelta luontoarvoja on havaittu soilla ja virtavesissä. Uomaltaan pääosin luonnontilaiseksi mainitaan Koivuoja. Kartoituksissa arvokkaita luontokohteita on löytynyt muun muassa sen ja Kissaojan puronvarsikorvista sekä Kissaojan letosta. Jälleen parannettava tie aiheuttaa niille heikennyksiä. Kaavakartan mukaan voimalalle nro 6 kiertävä tie paitsi ylittää Koivuojan myös kiertää luontokohteen halki toiselle puolelle ojan varteen. Kovin paljon vaikutuksista ei ole saatu irti, mutta karttatarkastelun perusteella arvioiden voimalapaikat tiestöineen on ahdettu virtavesien varsille ja soiden reunoille haitallisen lähelle, joten merkittävät heikennykset ovat väistämättömiä. Kuva 57 paljastaa hyvin, miten Kivari etelä kaava-alue sijoittuu myös tärkeiden linnustoltaan arvokkaiden ja suojeltujen alueiden kainaloon.

Pärjän hankealueen 47 kirjatusta luontokohteesta Pärjä pohjoisen kaava-alueella on osittain tai kokonaan 35. niihin lukeutuu jälleen varsinkin lukuisia pienvesiä, myös vesilain suojaamia noroja ja lähteitä. Kellohettensuon noron poikki menevän parannettavan tien vaikutus on tunnistettu erittäin haitalliseksi. Kauttaaltaan varsinkin tiestöstä koituu haitallisia heikennyksiä soille, virtavesille, noroille lähteille ja tihkupinnoille. Voimalapaikkojen raivauksen vaikutuksista ei jaeta informaatiota. Pärjä etelän kaava-alueella 47 luontokohteesta on 18 joko kokonaan tai osittain. Kaavaselostus kuitenkin käsittelee pääosin Pärjä pohjoisen osa-alueen kasvillisuusvaikutuksia. Epäselväksi on jäänytkin kaavoituksen pilkkominen neljään palaseen, kun niiden kunkin kaavaselostus on suurin piirtein sama kopio ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta eikä kuhunkin kaava-alueeseen kovinkaan yksilöidysti ole paneuduttu.

YVA-selostuksessa todetaan, että ”merkittävimmät epävarmuudet ovat suoluontokohteiden valuma-alueille sijoittuvien rakennuspaikkojen osalta arviot vaikutuksista kohteiden vesitasapainoon ja sitä kautta luontokohteiden edustavuuteen.” Lausuma osoittaa, että tiedot vaikutuksista soiden vesitalouteen ovat puutteellisia, joten kaavaluonnokset eivät perustu riittäviin selvityksiin. Se ei ole hyväksyttävää ottaen huomioon hankealueen luonnontilaisten soiden luontoarvot ja voimalapaikkojen ja tiestön sijoittaminen soiden lähimaastoon. Toisekseen vaikutusten arviointi osoittaa, että haitallisia vaikutuksia kohdistuu mittavassa määrin vesilain nojalla suojeltuihin ja uhanalaisiin vesiluontotyyppeihin, joiden herkkyys on suuri, joten siltäkään osin hankesuunnitelma ei ole kestävällä pohjalla.

Ainakin suoluonnoltaan laajalti eheän ja yhtenäisen ja luonnonrauhallisen elinalueen pirstomisen ja suoranaisen hävityksen ekologisia vaikutuksia ei edelleenkään osata tai haluta arvioida. Tuulivoimahanke edustaa kuitenkin Kivarin ja Pärjän seuduilla erämaiseen maastoon ja maisemaan tunkevaa massiivista teollista rakentamista, jonka tuotannon hyödyntäminen vaatii vieläpä

kymmeniä kilometrejä uutta sähkönsiirtolinjaa. YVA-selostuksen kappaleessa 26.7 (Yhteisvaikutukset eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ekologiseen verkostoon) todetaan useiden lähekkäisten tulivoimahankkeiden mahdollisesti aiheuttavan luontoalueiden pirstoutumista ja häiriöiden lisääntymistä, mutta kielletään yksittäisen hankkeen luontoa köyhdyttävät vaikutukset. Kuten mainitussa kappaleessakin todetaan, Kivarin ja Pärjän ympäristössä ei ainakaan toistaiseksi ole muita vastaavia hankkeita, joten sen vaikutukset luonnonrauhan rikkoontumisena ja maaston raivaamisena teolliseksi alueeksi korostuvat.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan lyhyesti myös (selostuksen kappale 27) hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0) ja sen vaikutusarviossa viitataan alueen linnustollisesti arvokkaisiin soihin ja niiden merkitykseen porotaloudelle. Johtopäätös Yhteistuulen hankkeen toteutumatta jäämisen seurauksista on virheellinen. Selostuksen mukaan ”suoalueiden olemassaolo ja linnustollisten arvojen säilyminen riippuu kuitenkin ihmisen toiminnoista, koska kohde ei ole itsessään luonnontilainen, vaan ihmisen muokkaama.” Luonnontilaisten soiden säilyminen on energiaturpeen hyödyntämisen vähennyttyä olemattomiin vahvistunut. Niiden merkitys monimuotoisuuden, mutta myös ilmaston- ja vesiensuojelun edistäjinä on tunnistettu ja vahvistunut muun muassa biodiversiteettiä koskevien kanainvälisten sopimusten ja EU:n ennallistamisasetuksen myötä. Sitä paitsi varsinkin Kivarin alueen luonnontilaiset suot ovat jo lakisääteisen suojelun piirissä tai varattuja suojeltaviksi.

Kyseisessä tapauksessa myös maisemavaikutuksien suppea tarkastelukulma korostuu. Kaavamaisesti arvioidaan vaikutuksia valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä paikallisia maisemakuvan muutoksia.

Näkökulman kapeus on ristiriitainen, kun kuitenkin filosofoidaan ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sen sietokyvyllä maisemavaikutusten laatuun ja tunnustamalla, että hanke muuttaa alueen luonnetta luonnonmaisemasta ihmisen muovaamaksi maisemaksi. Toisaalta maisemakuvan muutos mainitaan suureksi, mutta heti perään mitätöidään sen merkitys lausumalla, ettei siihen vaikuttavia muutoksia voi kuitenkaan pitää suurina ”maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi”.

Luonnontilaisen aapasuon maisema on seudulle ominainen, mutta mitenkään vähäarvioinen se ei ole. Päinvastoin sen arvostus ja merkitys suomalaisena alkuperäisenä ja erämaisena luontona ja maisemana on suuri. Väärä on arvio myös etäisyyden vaikutuksesta voimaloiden havaittavuuteen. Esimerkiksi Kivarin hankealue, kaavaluonnoksessa Kivari etelä rajautuu Ohtosensuon Natura-alueeseen. Rajalta noin viiden kilometrin etäisyydellä on Ohtavaara, josta aukeaa laaja avoin luonnontilaisten soiden maisema Kivarin suuntaan. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon voimaloiden näkymistä Ohtavaaralta eikä ylipäänsä soilta, koska niille ei ole rakennettu pitkospuupolkuja eikä viitoitettuja retkeilyreittejä. Suojelualueen Natura-lomakkeelta kuvaus Ohtosensuosta arvokkaana luonnonmetsien ja laajan, luonnontilaisen aapasuon yhdistelmänä ja laajana ja maisemallisesti hienona kokonaisuutena on kuitenkin noteerattu, mutta hankkeeseen sillä ei ole tunnistettu olevan vaikutusta. Pärjän itäpuolella puolestaan alkaa Syöte-Salmitunturin suojelukokonaisuus. Vaihemaakuntakaavassa Syötteen kansallispuisto kuuluu niihin alueisiin, jonka suojaksi on määritetty kuuden kilometrin tuulivoimalaton vyöhyke. Etäisyys Pärjän hankealueen voimaloista Syötteen kansallispuiston rajalle on selostuksen mukaan vajaat 7 kilometriä, mutta Syöte-Salmitunturin FINIBA- ja IBA-alueille vain 3,6 kilometriä.

Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei ole tuulivoimavarauksia Pudasjärven koillisosassa eikä niitä ole aiemmissakaan lainvoimissa vaihemaakuntakaavoissa. Maakunnan mittavan tuulivoimarakentamisen vastapainoksi on jätettävä riittävän laajasti tuulivoimaloista vapaata aluetta, jolla on edellytykset turvata luonnon omien prosessien toimiminen. Pudasjärven pohjoisosat on yksi tällainen sopiva aluekokonaisuus, jossa suojelualueiden suuri määrä turvaa luontoarvojen pysyvyyttä. Yhteistuulen Kivarin ja Pärjän alueille sijoittuvasta hankkeesta on luovuttava.

Palautteen kaavaluonnoksista annetuista lausunnoista ja mielipiteistä voi toimittaa sähköisenä yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen, kuin myös tiedon kaavaehdotusten nähtäville tulosta, jos kaavoitusta jatketaan.

Esko Saari
puheenjohtaja

Kirsi Eskelinen
toiminnanjohtaja