Lausunto Aittovaaran tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta
Toteuttamatta jättämisen vaihtoehdossa VE0 olisi pitänyt arvioida, mikä sen merkitys on esimerkiksi luonnon moimuotoisuuden turvaamisessa. Nythän vaihtoehto jäi tyypillisesti kokonaan vertailun ulkopuolelle. Samaan aikaan vihjataan hankevastaavan tekeillä olevasta luontovastuullisuusohjelmasta. Kompensoinnille on tarvetta, mutta toistaiseksi vastuut ja toteuttamisen tavat ja kohteet ovat hakusassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
15.11.2024
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lausuntopyyntö POPELY/591/2023
Asia: Lausunto Pudasjärven Aittovaaran tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Aittovaaraan suunnitellaan enintään 26 voimalan rakentamista (VE2). Vaihtoehdossa VE1 voimaloita on 25. Ohjelmassa niiden enimmäismäärä oli 29. Yksikköteho on 8-10 megawattia ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Vaihtoehtojen erot ovat minimaalisia, lähinnä hyvin pieniä voimalapaikkojen siirtoja. VE2:n itäisimmän voimalan nro 26 puuttuminen VE1:stä on huomattavin ero. Hankevastaava on Tuulialfa Oy.
Hankealueen osayleiskaavoitus on myös meneillään. Sen kaavaluonnos on jo ollut nähtävillä 18.9.-21.10.2024 välisen ajan. Kaavaluonnoksessa alueelle esitetään rakennettavaksi 25 voimalan kokonaisuus teineen, kaapeleineen ja sähköasemineen. Kaavaluonnokseen ei siten ole vaikuttanut arviointiselostuksesta saatava palaute eikä yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä.
Sähkönsiirtoa hankealueelta selvitetään erillisessä Aittovaara-Vuotto-Pyhänselkä 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Samaan siirtolinjaan suunnitellaan liitettävän myös Aittovaaran eteläpuolella sijaitsevat tuulivoimahankkeet Oulun Mustasuo ja Utajärven Tynnyrikorpi. Aittovaarasta Vuoton sähköasemalle on 34 kilometriä ja Pyhänselän sähköasemalle 66 kilometriä.
Hankealueelle ei ole osoitettu lainvoimaisissa vaihemaakuntakaavoissa varausta tuulivoiman rakentamiseksi. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ehdotus on edennyt jo julkiseen kuulemiseen, joka päättyi 24.10.2024. Ehdotuksessa on varaus tv-1 524 Aittovaara. Arviointiselostuksessa kuin myös kaavaselostuksessa todetaan, että hanke sijoittuu osittain vaihekaavaehdotuksen rajaukselle. Vaihemaakuntakaavan kohdekuvauksessa (liite 2: tuulivoima-alueiden kohdekuvaukset 9.9.2024) varauksen tv-1 524 pinta-ala on 1000 hehtaaria, kun taas hankkeen rajaus kattaa 3320 hehtaaria eli se on yli kolminkertainen laajuudeltaan.
Vaihemaakuntakaavan rajaus sijoittuu hankerajauksen sisään sen lounaisnurkkaan. Hankkeen selostuksissa ei ristiriitaa vaihemaakuntakaavan julkisen ehdotuksen ja hankesuunnitelman välillä tunnusteta eikä siten tunnistetakaan, vaan väitetään hankkeen toteuttavan vaihemaakuntakaavan tarkoitusta. Tosiasiassa hankesuunnitelma on sille kaavailtuun paikkaan selvästi ylimitoitettu ja rikkoo useita vaihemaakuntakaavan maankäytön ohjauksen periaatteita. Vaihekaavaehdotuksen kohdekuvausten liitteessä 2 on perustelu Aittovaaran tv-1 524 varauksen lopullisesta rajauksesta. Siihen ovat vaikuttaneet ”Natura- ja maisemavaikutukset, joista merkittävimmät kohdistuvat maakunnallisesti arvokkaaseen Taipaleenharjun kulttuurimaisema-alueeseen ja Aittojärven (SPA) Natura-alueeseen. Lisäksi rajaukseen on vaikuttanut Aittovaara-Laattaikon pohjavesialueen sijainti.” Vaihemaakuntakaavassa esimerkiksi pohjavesialue on rajattu tuulivoimavarauksen ulkopuolelle kuin myös luonnon monimuotoisuudeltaan tärkeä luo-1 -alue Pyöriäsuo-Iso Joutensuo-Kontiosuo. Linnustoperusteisesti suojellulle Aittojärven Natura-alueelle on kasvatettu etäisyyttä. Suppeampi vaihemaakuntakaavan rajaus turvaa myös valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Olvassuon ominaisia luonnon- ja kulttuuripiirteitä ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvoja paremmin kuten 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen suunnittelumääräyksessä ohjeistetaan.
Suunnittelualue lähiympäristöineen on hyvin soista. Huomionarvoista on, että suot ovat isolta osin ojittamattomia. Voimaloiden rakennuspaikat yhdysteineen on toki pyritty sijoittamaan eriasteisesti käsiteltyihin talousmetsiin. Voimalapaikkoja on kuvattu selostuksen liitteessä 12 kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksistä. Selvitys koostuu kuitenkin lähinnä pistemäisistä kuvauksista eikä siinä ole varsinaista vaikutustenarviointia. Kuvauksista ei saa selvyyttä esimerkiksi voimalapaikkojen raivausten ja teiden ja kaapelilinjojen rakentamisen hydrologisista vaikutuksista soiden vesitalouteen. Tiestöhän on sitä paitsi pääosin uutta.
Hankerajauksen itäreuna ulottuu Pyöriäsuo-Iso Joutensuo-Kontiosuohon, joka hankealueella jatkuu etelän suuntaan Kiiskisuolle, jossa on monimuotoista suometsämosaiikkia. Sen läntisin osa (luontokohde nro 14) on arvioitu luonnontilaltaan hyväksi ja arvotettu erityisen tärkeäksi kohteeksi. Sen eteläpuolella on Kissasuo (luontokohde nro 15), joka on arvotettu monimuotoisuutta turvaavaksi kohteeksi. Niiden väliin on sijoitettu voimalat nro 24 ja 25 ja niitä yhdistävä uusi huoltotie. Kiiskiperä-Kiiskisuo (luontokohde nro 9) on määritetty myös linnustoselvityksessä yhdeksi huomionarvoisimmista pesimäalueista (arviointiselostuksen liite 11a). Vaikutuksia voimaloiden ja tien rakentamisesta kahden soisen luontokohteen väliselle kapealle kannakselle ei ole kuitenkaan tunnistettu. Selostuksessa kuitenkin mainitaan, että ”hankealueen eteläosaan eteläisimpien voimalapaikkojen alueelle sijoittuu luoteiskaakkosuuntainen suoalueiden välinen Kissakaiston alue, joka saadun palautteen ja metsästäjähaastattelun perusteella on merkittävä eläinten kulkureitti esimerkiksi hirvieläimille.”
”Hankealueella todettiin kesällä 2024 myös yksi salassa pidettävän petolinnun pesintä ja saalistuslentoja, jotka sijoittuivat suoalueille reunimmaisten voimaloiden lähialueelle”, kerrotaan arviointiselostuksessa. Pesäpaikalle ja saalistuslentojen alueelle on myös tunnistettu kielteisiä vaikutuksia. Tiedossa on myös sijainti maakotkan reviirillä.
Ympäristön luontoarvoista todistaa myös vaihemaakuntakaavaehdotuksen liitteen 2 kohdekuvauksessa kerrottu tieto, että ”alueen pohjoispuolelle sijoittuu vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueiden Natura 2000 riskiarvioinnissa määritelty luonnon ydinalueita yhdistävä ekologisen verkoston yhteys ja alueen välittömään läheisyyteen länsi- ja itäpuolelle sijoittuu ekologisen verkoston ydinalueet 8 ja 9 (Natura 2000 verkostoon kohdistuvien riskien tunnistaminen, PPL 6/2024).” Vaihemaakuntakaavan selostuksessa edellytetään ekologisten yhteyksien säilyminen hankkeiden kehittämisessä, mutta sen enempää arviointiselostuksessa kuin kaavaselostuksessakaan ei ole mitään viittausta mahdolliseen velvoitteeseen ottaa huomioon ekologinen verkosto ja ekologisten yhteyksien säilyminen.
Osayleiskaavoitukseen edennyt 25 voimalan suunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen. Jos hanketta jatketaan, voimaloiden määrää on merkittävästi karsittava eritoten linnuston ja maiseman suojelun hyväksi. Ainakin voimalapaikat nro 14, 17, 20, 23, 24 ja 25 rajauksen itä- ja etelälaidalta ja pohjoisreunalta Aittojärveä lähinnä sijaitsevat voimalat nro 1, 3 ja 4 on poistettava. Pohjoispuolen voimaloiden suunniteltujen sijoituspaikkojen toteuttamiskelpoisuutta on tosin vaikea arvioida liian vähäisten julkisten linnustotietojen takia, mutta varovaisuusperiaatteen noudattamisen tarve on ilmeinen ja edellyttää suunnitelman supistamista. Aittojärven Natura-aluetta koskevassa selvityksessä todetaan, että ”hankkeella arvioidaan olevan suuria kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen ulkopuolella hankealueen lähistöllä sijaitsevalle salassa pidettävän petolintulajin pesäpaikalle. Voimaloiden aiheuttaman törmäysriskin vuoksi vaikutukset suojeluperusteisen petolintulajin reviiriin Natura-alueen ulkopuolella arvioidaan molempien hankevaihtoehtojen osalta merkittäviksi.” Iso-Vuorma pohjoinen ja etelä on myös noteerattu huomionarvoisiksi linnustoltaan, joten alueen laitaan merkitty voimalapaikka nro 7 on karsittava.
Vaihtoehtona on myös hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0), mutta sen vaikutuksia ei ole arvioitu, vaikka selostuksessa todetaan, että siinä ”tarkastellaan hankealueen kehittymistä ilman tuulivoiman tuotantoa.” Selostuksessa vaikutusten arvioinnin lopputuloksena esitetään, että tuulivoimatuotannon rakentamatta jättämisestä ei seuraa vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön, ei porotalouteen, ei vaikutuksia kasvillisuuteen tai luontotyyppeihin jne. Maankäytön kehittymistä ilman tuulivoimarakentamista ei oikeasti ole lainkaan analysoitu, joka on ympäristövaikutusten arviointimenettelyn systeemitasoinen virhe. Vähintään vaikutusten arvioinnista luonnon monimuotoisuuteen löytyy kuitenkin aineistoa vaihtoehtojen vertailuun, vaikkei esimerkiksi tuulivoimarakentamisen luonnonympäristöä pirstovaa vaikutusta ja sen merkitystä luonnon köyhtymiseen ole tässäkään hankkeessa arvioitu. Selostuksessa esitetään nimittäin päätelmä, että ”hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyys Natura 2000 -alueille, luonnonsuojelualueille ja luonnonsuojeluohjelmien alueille arvioidaan kokonaisuudessaan suureksi kielteiseksi.” Siltikään selostuksen mukaan vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin ja Natura-alueiden suojelun perusteena oleville lajeille ei muodostu. Positiivinen vaikutus VE0:lla on kuitenkin esimerkiksi noin puolen kilometrin päässä pohjoispuolella sijaitsevan Aittojärven Natura-alueen linnustoon, kun kielteiset vaikutukset jäävät pois. Toteuttamatta jättäminen turvaa selvästi luonnon suojeluun laitettuja yhteiskunnan panoksia ja myös ojittamattomiin soihin ja ekologisiin verkostoihin kytkeytyviä monimuotoisuutta ylläpitäviä suojeluarvoja. Erikseen pitää vielä alleviivata Olvassuon valtakunnallisesti arvokkaan maiseman vaalimisen tärkeyttä.
Aittovaaran tuulivoimahankkeesta on syytä luopua. Siitä aiheutuvia haittoja ei voi kompensoida ainakaan selostuksessa esitetyn hankevastaavan luontovastuullisuusohjelman toimenpide-ehdotuksilla: luonnontilaisten suoalueiden vapaaehtoinen suojelu, suoalueiden ennallistaminen, vesistöjen kunnostus (Aittojärvi, Aitto-oja, Sammakkolampi ja Jurvasenlampi), voimala-aukot ja tienpientareet uuselinympäristöiksi, hyönteishotellit ja keinopesät. Sinänsä suojelualueiden hankinta ja ennallistaminen voivat kompensoida aiheutuneita haittoja, mutta luonnontilaisen suoluonnon tai jo suojeltujen luontokohteiden tilan heikentämistä tai esimerkiksi maakotkan elinkelpoisten reviirien tyhjentämistä niillä ei perustella. Haittojen kompensointi ylipäänsä ja varsinkin hankevastaavan vastuut ja aidot toimenpiteet ovat ainakin toistaiseksi täysin teoreettisia.
Esko Saari
puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen
toiminnanjohtaja