Kallaveden Kuopio

Kallaveden pitkät lahdet ja selät näkyvät joka puolelle Kuopiota – ja samoin Siilinjärven eteläosiin, joka tavallaan on osa Kuopiota. On helppo ymmärtää, että vesitiet olivat pitkään tärkeä kulkuväylä Kuopion ja muun maailman välillä melkein suunnasta riippumatta. Talvella erityisesti kulku jäiden yli oli helppoa. Täten on helppo ymmärtää, että kaupunki syntyi pysyvästi vasta, kun se perustettiin oikeaan, nykyiseen paikkaansa vesiteiden risteykseen.

Suorat taloudelliset hyödyt

Kulkuyhteyksien lisäksi Kallavedestä on saatu kaloja ja vettä sellaisenaan sekä ihmisille että eläimille siihen asti, kunnes ihmisten oma toiminta heikensi veden laatua. Kalojen ja kotitarvekalastuksen merkitys on ollut aikaisemmin paljon nykyistä tärkeämpää. Silti edelleenkin kalastus on kaikkien yhteiskuntaluokkien harrastus.

Kallavesi kuuluu lohikalavesiin. Pohjois-Kallaveteen laskee joki, jossa kutee edelleen luonnonvarainen taimen. Myös Kallaveteen laskevassa Nilsiän reitissä on muutamia puroja, joissa elää niiden omaa taimenkantaa, joskin nämä kannat ovat hyvin pieniä ja varsin paikallisia. Siika ja muikku ovat edelleen suhteellisen tavallisia saaliskaloja. Jokseenkin varmasti Kallavedessä on ollut myös oikeaa lohta, vaikka kalatalousviranomaiset eivät tätä vahvista. Perustelen käsitystäni etupäässä Saimaa-Kallaveden historialla. Jääkauden jälkeen noin 6500 vuotta sitten, ennen Vuoksen syntyä nykyisen Saimaan pääaltaan vedet laskivat ensin nykyisen Kallaveden ja Pielaveden kautta Kalajokea pitkin Pohjanlahteen. Tätä kautta lohi pystyi varmaan nousemaan järviin. Myöhemmin Keski-Suomen järvien lasku-uoma muuttui nykyisiin Kymijokeen, Päijänteeseen ja Konneveteen ja silloinkin meren lohet voivat uida Kallaveden kautta Saimaalle. Kallaveden reitille saattaa vieläkin tulla järvilohia tai niitä on ainakin ollut, sillä keskuudessamme elää vielä ihmisiä, jotka itse tai joiden sukulaiset ovat saaneet lohia ainakin Nilsiän tai Heinäveden reiteiltä ennen kuin kalaistutuksia oli tehty. Ei ole mitään syytä epäillä näitä kaikkia tietoja.

Kuopiolaiset juovat edelleen Kallaveden vettä, josta vesiyhtiömme tekee oivallista talousvettä. Tätä talousvettä käytetään sellaisenaan kotitalouksissa, mehutehtaassa ja muussa elintarviketeollisuudessa ja mahdollisesti lisää puhdistettuna sairaalassa, lääketeollisuuden ja tiedepuiston tutkimustöissä. Näissä on kyse useista tuhansista työpaikoista ja niistä hyvin monen rahoitus tulee Pohjois-Savon ja jopa Suomenkin ulkopuolelta.

Kallavedestä on taloudellista hyötyä sekä liike-elämälle että matkailulle. Kuopioon ja edelleen Siilinjärvelle kulkee yhä muutama rahtialus vuosittain. Kuopion satamasta lähtee kesäisin matkustajalaivoja lähivesille ja risteilylle Savonlinnaan, mutta reitti on avoin kaikille merille.  Kaunista vesireittiä kannattaisi sellaisenaan ja ihan nykyisellään käyttää enemmän. Liian harvat yksittäiset veneilijät ovat tämän löytäneet ja väylille mahtuu paljon lisää veneitä. Väylämerkeistä pidetään nykyäänkin hyvää huolta. Kannattaisi paremmin kertoa, missä on vierasvenesatamia ja mitä palveluita siellä on sekä mistä löytyy lisää palveluita. Joku vierasvenesatama voi kaivata parannusta. Odotan aikaa, jolloin Kuopion satamasta vuokrattaisiin soutuveneitä mahdollisesti soutajan kanssa, sillä soutaminen on Suomen ulkopuolella harvinainen taito. Muutamat omat ulkomaalaiset vieraani ovat pitkään jälkikäteen muistelleet lyhyttä soutuvenematkaa, jota he eivät ole voineet kokea missään muualla. Silkkiuikut ja lokit ovat olleet tässä lisämausteena leppeässä Kallaveden maisemassa. Matkailussa myös pelkkä kävely, hiihto tai pilkkiminen Kallaveden jään päällä ovat olleet suuria elämyksiä. Tässä kuopiolainen isäntä tai emäntä luonnollisesti huolehtii, että vieras ei mene virtapaikkoihin tai muutenkaan heikoille jäille. Puijon tornista on ihmetelty jäällä olevia autojen jälkiä tai jopa autoja.

Muutakin taloudellista hyötyä

Suomessa monet ihmiset menettävät työkykynsä ja terveytensä liikkumattomuuden ja henkisen pahoinvoinnin tähden. Liikkumattomuuteen paras lääke on liikkuminen kävellen, pyöräillen, juosten, uiden tai jollakin muulla tavoin. Kallaveden rannat ja etäältä katseltavat maisemat ovat auki Kuopiossa ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina.  Näistä reiteistä osalle pääsevät myös liikuntaesteiset ihmiset. Kallavesi näkyy samoin monien sairaaloiden tai hoitolaitosten pihoihin tai tiettyihin ikkunoihin.

Kasveista, eläimistä ja jopa ihmisistä voi seurata vuoden kiertoa. Joskus jopa revontulet leimuavat Kallaveden yllä. Sekä valon että pimeyden näkeminen maisemassa ilahduttaa ainakin minua ja ne nähdessäni osaan paremmin suhtautua oikein niihin murheisiin, joita en voi korjata ja pyrkiä keskittymään niiden murheisiin, joita itse ja yhdessä muiden ihmisten kanssa voin yrittää korjata. Olematta mikään alan ammattilainen uskon vakaasti, että liikkuminen kauniissa, virkistävässä ja turvallisessa luonnossa on hyväksi itse kunkin terveydelle. Jos me ja minä itsekin voimme välttää sairastumisia ja säilymme pidempään terveinä työkykyisinä ja -haluisina, sillä on erittäin suuri taloudellinen merkitys.

Kallaveden rannat, itse Kallavesi ja muu hieno luonto vaikuttavat siihen, että osa ihmisistä on valinnut Kuopion asuinpaikakseen, vaikka he voisivat vapaasti valita monet muutkin asuinpaikat Suomesta tai ulkomailta. Näillä ihmisillä ja heidän tuloillaan on suuri merkitys Kuopion alueen talouteen.

Ei yksin leivästä

Luonnon kauneus tai vaikuttavuus ovat hyvin tärkeitä tekijöitä, miksi me palaamme yhä uudestaan johonkin tiettyyn paikkaan. Tämä paikka vain kiehtoo meitä toisinaan selittämättömästä syystä. Kallavesi maisemineen on juuri sellainen paikka. Ihmiselle, joka ei kalasta eikä omista edes venettä, Kallavedestä talousvettä lukuun ottamatta ei ole juuri taloudellista hyötyä. Mutta iloa ja tyydytystä siitä on. Se kiehtoo auringon paisteessa tai sateessa tai sumussa tai pimeydessä kuun, tähtien ja ehkä revontulien näkyessä. Myös kesäiset valoisat yöt Kallaveden maisemissa ovat kiehtovia, kun yötä ei edes oikein olekaan.

Mitä, jos Kallaveden veden laatu muuttuisi

Kallaveden veden laatu tulee muuttumaan ilmastonmuutoksen tähden, jos kasvihuonekaasujen tuprutusta ilmaan ei saada kuriin. Tässä suhteessa tulevaisuus näyttää pahalta.

Kallaveteen ja sen rannoille tulee uusia eläin- ja kasvilajeja ja osa vanhoista voi hävitä tai lajisuhteet tulevat muuttumaan. Kallaveden jääpeitteen aika tulee lyhenemään ja sen jään kestävyys tulee heikentymään. Tässä suhteessa silti sama kasvihuoneilmiö on globaalinen ilmiö ja sitä ei pääse pakoon juuri missään. Tässä päätöksenteko tapahtuu hallitusten ja kansainvälisten järjestöjen kokouksissa ja me voimme niihin vaikuttaa vain pieneltä osalta omilla valinnoillamme.

Mutta, jos joutuisimme ottamaan Finnpulpin?

Kallaveden tilaa uhkaa myös Finnpulp eli maailman suurin havusellutehdas, jota suunnitellaan Sorsasaloon lähelle Kuopion ja Siilinjärven rajaa. Tehdas kuluttaisi suuren määrän vettä ja laskisi sen takaisin lämpimänä lauhdevetenä tai käsiteltynä jätevetenä ja osan ilman kautta. Kallaveteen tulisi tästä erittäin suuri kuorma mm. fosforia, sulfaattia, typpeä sekä ns. AOX-aineita kiintoaineen lisäksi.

Suuri määrä lämmintä vettä heikentäisi kaikkien mahdollisuutta liikkua jään päällä. Suurin merkitys sillä olisi Vaajasalon asukkaille ja niille, jotka ovat Vaajasalon jääteitä pitkin jatkaneet pidemmälle Kallaveden itärannalle. Pahimmassa tapauksessa keväiset ja syksyiset hukkumiset lisääntyvät, kun jää ei enää kannakaan paikassa, jossa se on aina ennen kantanut. Tässä vielä ”aina ennen” voi kertoa ihmisen lyhyestä muistista. Lämmin vesi vaikuttaisi myös veden biologiseen elämään mm. siten, että hapen liukoisuus veteen alenee, kun veden lämpötila nousee ja toisaalta hapen kulutus lisääntyy.

Fosfori on Kallavedessä rajoittava tekijä, joka yksin vaikuttaa voimakkaasti veden biologiaan. Pieni määrä on tarpeellista perustuotannon kannalta, mutta Kallavedessä on aikoja sitten ylitetty tämä tarpeellinen määrä ja ollaan kroonista pakkosyöttöä vastaavassa tilassa. Kun on valoa, levät ja sinilevät (syanobakteerit) ottavat fosforia soluihinsa ja kasvavat aiheuttaen ns. leväkukintoja veden pinnalle. Tavallisesti syntyy vihreä matto, joka voi olla joskus punainenkin. Se syntyy tavallisemmin syyskesällä, mutta tunnetaan myös tapauksia, joissa leväkukinto syntyy talvella tai kevättalvella jään pinnassa oleviin vesitaskuihin. Osa leväkukinnoista on myrkyllisiä, osa ei. Voi olla myös, että leväkukinto vasemmalla on myrkyllinen mutta ei oikealla ja myrkyllisyys vaihtelee. Kukaan ei mielellään ui vedessä, jossa on leväkukintoa ja viranomaiset voivat kieltääkin uimisen. Leväpuuron pilaamaa vettä ei saa käyttää edes eläinten juomavetenä. Liika rehevyys heikentää veden laadun ohessa myös rasvaisten kalojen rasvan laatua.

Kun valo vähenee tai liika fosfori on käytetty, leväkukinto on ohi. Nyt fosforipitoinen levämassa painuu pohjaan ja bakteerit hajottavat tämän biomassan ja kuluttavat vedestä hapen, jota syyskesällä on muutenkin vähän. Hapen puute aiheuttaa kalakuolemia ja hapeton vesi haisee pahalta. Tässä lohikalat ovat kaikkein herkimpiä ja jo selvästi alentunut happipitoisuus voi tappaa ne tai estää niiden lisääntymisen. Pahimmissa tapauksissa kaikki kalat kuolevat ja nousevat pintaan. Joskus myös muut eläimet kuolevat. Pohjaan painuneen ja hajonneen levämassan fosfori voi seuraavana vuonna laukaista taas uuden leväkukinnon. Ilmiö voi toistua useitakin kertoja – varsinkin, jos samaan paikkaan tulee uutta fosforia. Ilmiö loppuisi vähitellen vain, jos fosforikuormaa alennettaisiin pysyvästi.

Sulfaatinkin kohdalla ihan pieni määrä on tarpeen, mutta Kallaveteen tulee sulfaattia jo nyt aivan riittävästi ja Finnpulpin laskema määrä olisi vain haitaksi.  Sulfaatti lisää suolaisuutta ja samalla veden ominaispaino (eli tiheys = paino tilavuusyksikköä kohti) nousee. Siksi raskas sulfaattipitoinen vesi painuu syvänteisiin ja Kallavedessä on todella monia suuria ja pieniä syvänteitä ja osalla niistä on hyvin jyrkät seinät. Tällöin helposti veden ominaispaino nousee niin suureksi, että vesi ei enää vaihdu ja täyskierrot loppuvat. Tällöin ei ole enää mitään tapaa, jolla syvänteisiin tulisi uutta happea ylläpitämään happea tarvitsevaa elämää.  Hapen puuttuessa tai ollessa vähäinen, bakteeriryhmä nimeltään sulfaatin pelkistäjät ryhtyvät toimiin. Tämä bakteeriryhmä pelkistää sulfaatin sulfidiksi. Sulfidia vastaava happo on rikkivety, joka haisee mädälle kananmunalle ja se on happea tarvitseville eliöille tappava. Kalojen ja muidenkin eläinten ohessa myös ihminen on sille herkkä. Sulfidi saostaa raskasmetalleja kuten rautaa ja alumiinia. Tällöin sulfidi sitoutuu pohjaliejun rautaan ja alumiiniin ja fosfori muuttuu taas liukoiseen muotoon aiheuttaen kaikkia niitä ongelmia, josta edellisessä kappaleessa oli puhe.

Sulfaatin pelkistäjäbakteereista noin puolella on vielä eräs ikävä kyky. Ne pystyvät muuttamaan ns. globaalin ilmalaskeuman (tulivuoret, polttoprosessit ja muut ihmisen toimet) mukana kaikkialle maapallolle laskeutuvaa epäorgaanista elohopeaa metyylielohopeaksi. Molemmat elohopean muodot ovat myrkkyjä, mutta metyylielohopea on näistä kahdesta paljon myrkyllisempää. Metyylielohopea kulkeutuu myös paljon helpommin ensin veden pikkueliöihin ja sitten pieniin kaloihin ja lopulta isoihin kaloihin ja ihmiseen metyylielohopeaa sisältävän kalan kautta. Kaloista metyylielohopeaa on eniten petokaloissa: hauissa, ahvenissa, kuhissa ja mateissa ja niissäkin erityisesti isoimmissa. Silti paikoin jo 100 – 200 gramman painoiset ahvenet ovat sisältäneet liikaa elohopeaa. Liikaa elohopeaa tarkoittaa 0,5 mg/kg ahvenen tuoretta lihaa, mitä myytävä kala ei saa ylittää mm. Maailman terveysjärjestö tai Euroopan Unioni tai monien valtioiden määräysten mukaisesti. Miekkakalalle, hauelle ja joillekin muille kaloille rajana on 1 mg/kg. Rajat on asetettu terveysriskien tähden. Elohopeaa valvotaan kansainvälisessä kalakaupassa ja jo pitoisuudet, jotka ovat lähellä tuota rajaa, haittaavat kauppaa.

Sekä sulfaatti mutta ennen kaikkea sulfidi voisi äkkiä aiheuttaa korroosiota mm. laitureille, veneille, putkille ja siltarakenteille, joten sen taloudelliset vahingot voisivat olla hyvin suuria.

Finnpulp laskisi rikkiä myös ilmaan. Ilman kautta tuleva kuorma aiheuttaa happamuutta ja se tulisi lähes kokonaan Kallaveden valuma-alueelle Nilsiän reitin alueelle muutaman kilometrin päähän Finnpulpin piipuista.

Typpikuorma tulisi ilman kautta ja nyt se olisi paljon suurempi kuin vielä 1980-luvulla Kemiran ja Savon Sellun päästöt olivat. Tämäkin aiheuttaisi happamoitumista. Karujen maiden kasvit joutuisivat uuteen kilpailutilanteeseen kastikoiden, kultapiiskujen, nokkosten, vadelmien ja muiden typensuosijoiden kanssa ja saattaisivat hävitä. Happamoituminen, tulisipa se sitten rikin tai typen muodossa vaurioittaisi rakennelmia.  Tässäkin kuorma tulisi pääasiassa Nilsiän reitin alueelle ja valuisi sitten osittain Kallaveteen.

AOX tarkoittaa orgaanista ainetta, joka sisältää myös klooria tai jotain sen sukulaisalkuainetta. Tämä aineryhmä on erittäin laaja ja vaikutukset ovat hyvin vaihtelevia. Joukossa on erittäin vaarallisia aineita, jotka jo pieninäkin pitoisuuksina ovat syöpävaarallisia tai sikiövaarallisia tai muuten vaarallisia. Muutamat näistä aineista ovat myös hormonihäiriköitä. Sevesossa lähellä Milanoa näitä aineita joutui ilmaan tehdasonnettomuudessa ja tietyssä raskausvaiheessa raskaana olleet alueen naiset synnyttivät lähes yksinomaan tyttöjä. Vastaava ilmiö on havaittu myös Vietnamista, jossa käytettiin kemiallisesti epäpuhtaita rikkakasvihävitteitä vietnamilaisten sissien löytämiseksi viidakosta. Sen jälkeen alueen matelijoissa naaraiden osuus oli poikkeuksellisen korkea ja uroksista osan sukuelimet olivat surkastuneita. Myös ihmisille, jotka silloin olivat äitiensä kohdussa tuli vaurioita. Suurelle osalle näistä vaarallisista aineista on määrätty enimmäispitoisuus, jota vesi ei saa ylittää.

AOX-aineiden joukossa on myös varsin vaarattomia aineita. Osa hajoaa erittäin huonosti ja kertyy (rikastuu) eliöihin. Osa taas hajoaa suhteellisen nopeasti. Osa on helppo analysoida ja osa vaatii erikoisanalytiikkaa.  Kun aineryhmä on suuri ja hyvin heterogeeninen, on vaikea tietää, miten paljon eri AOX-aineita Finnpulpista tulisi Kallaveteen eri tilanteissa ja miten paljon niissä olisi noita kaikkein vaarallisimpia. On myös vaikea tietää, miten hyvin Kuopion Vesi pystyisi vedenkäsittelyssä poistamaan kaikkein vaarallisimmat AOX-aineet. On myös pelkkää arvausta, joutuisiko AOX-aineita tai niiden hajoamistuotteita kaloihin tai uimavesiin. Terveysriskin arviointi on tässä todella arvio, sillä oikea tieto puuttuu ja jopa sen taustatiedot puuttuvat.

Johtopäätöksenä: Edellä esitetystä näkyy hyvin, että Finnpulpin tulo ja sen nykyinen suunnittelu merkitsisivät pahaa takaiskua Kallavedelle ja sen laadulle. Siksi luontojärjestöt eivät hyväksy tätä meidän rakkaille rannoillemme.

Helvi Heinonen