Mielipide: Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 2 vaihe, osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­ma

Sisällysluettelon mukaan kaikki tarpeellinen aineisto on mukana, mutta osa aineistosta mielestämme puuttuu ja huomautamme niistä. Koska maakuntakaava koskee koko väestöä ja heidän todellinen mahdollisuutensa tutustua siihen on erittäin tärkeää. Tästä syystä olisi paikallaan, että esimerkiksi internetissä olisi linkki niihinkin asioihin, joita itse kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tai sen karttaliitteessä ei ole.

On järkevää, että lähtökohtana tunnustetaan, että trendinä on koko maakunnan asukasluvun väheneminen ja Kuopion ja ehkä Siilinjärven hyvin maltillinen väkiluvun kasvu. Syksyisin havaittu väestölisäys johtunee suurelta osin siitä, että opiskelijoista osa muuttaa kirjansa opiskelupaikkakunnalle.

Jos Joroinen liittyy lähivuosina Pohjois-Savoon, on järkevää, että se on mukana maakuntakaavassa 2040. Nyt se puuttuu arviointisuunnitelmasta ja kaavakartoista.

Väylät

1. Tiehankkeena on mukana Vaajasalon linjaus, joka kieltämättä oikaisisi Kuopion ja Joensuun välistä tieyhteyttä. Ehdotamme silti tämän poistoa.

Perustelemme poistoehdotustamme sillä, että tämä linjaus vaatisi joko hyvin pitkän sillan tai tunnelin Kallaveden ali sekä pitkän ja täysin uuden metsien ja maatalousmaiden kautta kulkevan tieyhteyden, joka ei edes palvelisi hyvin paikallista asutusta. Silta haittaisi maisemaa. Tätä hanketta ei voi pitää kestävän kehityksen mukaisena. Uudet rakenteet olisivat kalliita saavutettavaan hyötyyn nähden, sillä matka-aika Kuopioon voisi vähentyä noin 10 min, jos matka lyhenisi 15 km. Matka-aikaa ei säästy, jos päämäärä onkin Kuopion sijasta Päiväranta tai Vuorela tai siitä pohjoiseen. Lisäksi vanhalle tielle on hiljan tehty Jännevirran silta, johon on jo panostettu luonnonvaroja ja rahaa.

2. Vesitienä esitetään Päijänne-Saimaa-kanavaa. Ehdotamme senkin poistoa kalliina ja tarpeettomana.

Tätä kanavaa on vuosikausia lobattu joko tavarakuljetuksiin tai matkailuun. Tavarakuljetuksessa vesitie kuluttaa enemmän energiaa kuin vastaava maantiekuljetus tai raidekuljetus, mikä on vastoin lobattua tietoa ( http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm ). Lisäksi uusi kanava vaatisi huomattavan paljon uutta infraa, joten sen ilmastovaikutukset ovat kyseenalaiset – erityisesti, kun Suomen oloissa voidaan joutua murtamaan jäätä ilmastonmuutoksesta huolimatta. Vesikuljetuksia joudutaan lähes aina jatkamaan maakuljetuksin.

Matkustajaliikenne mahtuu erittäin hyvin nykyisiin vesistöihin ja tässä kannattaa tukeutua niiden vahvuuksiin, joita meillä nyt jo on. Eri toimijoiden kannattaisi panostaa enemmän jo olemassa olevien matkailukohteiden kunnostukseen – uuden ja arvaamattoman sijaan. Heidän kannattaisi vahvistaa näitä toimia (venevuokraus kuljettajalla tai ilman, reittimatkat, jo valmiit vierasvenesatamat). On syytä ymmärtää, että monilla ulkomaalaisilla ei ole halua, rohkeutta tai valmiutta soutaa venettä tai kuljettaa moottorivenettä pitkin asumattomia alueita. Lisäksi on hyvä tietää, että mm. Götan kanava Ruotsissa ei ole ollut kaupallinen menestys ( https://fi.wikipedia.org/wiki/G%C3%B6tan_kanava) , vaikka asukaspohja on Suomea paljon suurempi ja talvikausi on lyhempi. Jos tulee hyvin kuivia vuosia, vesireitti voi olla liian matala tavaraliikenteelle.

Lobbauksessa on mm. väitetty, että tämä kanava tekisi Suomen järvialueesta maailman laajimman sisävesireitistön, mikä väite ei pidä ollenkaan paikkaansa. Suurempia ovat mm. Venäjän sekä Keski-Euroopan kanava- ja jokireitit sekä Kanadan ja Yhdysvaltain rajoilla olevat isot järvet, joista kaikista on tuhansien kilometrien pituiset reitit meristä meriin, onpa sitten tavoitteena kulkea idän ja lännen tai pohjoisen ja etelän väliä. Mm. kuuluisa Niagaran putous voidaan ohittaa kanavien avulla.

3. Tavaraterminaalit

Rautateiden tavaraterminaalit on kuvattu riittävän hyvin ja ne löytyvät kartasta https://www.pohjois-savo.fi/media/kartat/maakuntakaavayhdistelma-ps-10042019.pdf, mistä kiitämme. Rautatietavaraterminaalien tarpeellisuuden ymmärrämme, sillä junakuljetuksissa kuluu selkeästi pienin energiamäärä kilometriä ja tavaratonnia kohti (verrattuna auto- tai laivakuljetuksiin).

Kaava-aineiston alustavassa suunnittelussa oli noin 70 maanteiden viereen sijoitettavaa tavaraterminaalia. Niitä ei löydy kartasta. Koska nämä terminaalit todennäköisesti herättävät mielenkiintoa ja jopa vastustustakin, olisi avoimen päätöksenteon kannalta parasta julkaista tiedot heti, kun on tieto näiden paikoista. Jos tieto tulee jälkikäteen, ihmisille on annettava riittävästi aikaa, jotta eri tahot ehtivät antaa julki mielipiteensä eikä asiasta jää salailun makua.

4. Onko kartoissa oltava moottorikelkkareitit vai kevyen liikenteen väylät?

Nykyään moottorikelkkareitit ovat herättäneet myös paljon vastustusta, sillä ne voivat estää mm. tietyt maatalouden muodot. Ne voivat häiritä asutusta tai vapaa-ajan asutusta. Enintään muutama sata ihmistä käyttää niitä muutamana talvipäivänä, mutta kunnat panostavat niiden perustamiseen ja ylläpitoon suuria summia. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ((https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2006/200602724 ) niitä ei ole pakko perustaa, vaikka ei olisi mitään erityistä lakia niitä kieltämään ja joku taho ehdottaa niitä perustettavaksi. Moottorikelkkailureitistön kohdalla tulee tarkastella alueelliset virkistyskäyttötarpeet ja –painopisteet. Esimerkiksi hiljaiset alueet voivat olla suuri matkailuvaltti tulevilla vuosikymmenillä ja niiden säilymistä ei tule vaarantaa. Maakuntakaavassa moottorikelkkareittimerkinnöistä tulisi luopua ja mahdolliset uudet reitit ratkaista alemmissa kaavatasoissa alueiden tärkeät ominaispiirteet huomioiden.

Turvalliset kevyen liikenteen väylät helpottaisivat tuhansien ihmisten työ-, koulu-, asiointi- ja harrasteliikkumisen tarpeita. Sähköpyörien aikakaudella yhä pidemmät matkat ovat mahdollisia, jolloin työssäkäyntialueet voivat pidentyä. Tosiasia on, että sekä nuorimmat että vanhimmat ihmiset elävät tai joutuvat elämään ilman ajokorttia. Turvallinen kevyen liikenteen väylä voisi olla ratkaiseva tekijä, joka sallisi näiden ihmisten asua haja-asutusalueella tai sallisi sen heille pidempään. Jos maakuntakaavan edes epävirallinen poliittinen tavoite on tukea maakunnan haja-asutuksen säilymistä, kaavoituksen kannattaisi suosia kevyttä liikennettä, joka on myös ilmastomuutoksen kannalta edullisinta.

Nykyään polkupyöräretket ovat myös osa lomamatkailua. Jos kevyen liikenteen väylät olisivat mukana maakuntakaavoissa, se voisi lisätä ympäristöystävällistä matkailua.

Nyt moottorikelkkareittejä on mm. järvien jäillä. Ehdotamme ensi sijassa, että poistetaan kokonaan ne moottorikelkkareitit, jotka kulkevat Kallavedellä syväväylän yli jo ihan taloudellista syistä. Toissijaisesti ehdotamme, että poistetaan kaikki ne moottorikelkkareitit, joissa kuljetaan vesistöjen jäillä, sillä näissä paikoissa jäät ovat usein pettäneet kohtalokkain seurauksin. Lisäksi on kohtuutonta, että maanomistaja A voi antaa luvan omille mailleen, vaikka reitin vieressä asuu henkilö B, jonka maille reitti ei tule, mutta jota melu ja käry voivat haitata.

Turvetuotantoalueet

Suomi on hyvin poikkeuksellinen maa, sillä meillä tuotetaan edelleen energiaa polttamalla turvetta. Monien ulkomaalaisten tutkijoiden on vaikea edes uskoa tätä, sillä Suomea pidetään muuten ympäristöasioissa edistyksellisenä. Suomen on mm. ilmastonmuutoksen tähden ennen pitkää lopetettava turvesoiden turpeenotto polttoon. Entiset turvemaat pitäisi kasvihuonekaasujen vähentämisen tähden muuttaa kosteikoiksi ja lintuvesiksi. Se ei kokonaan lopeta kasvihuonekaasujen tuottoa, mutta voi niitä vähentää. Täten maakuntakaavassa ei tule enää esittää turpeenottoalueita.

Merkittävät maisemat

Maakunnan valtakunnalliset ja maakunnalliset maisema-alueet on kuvattu muistiona https://www.pohjois-savo.fi/media/liitetiedostot/aluesuunnittelu/maakuntakaava-2040/kaavaselvitykset/aluerakennetyoryhma/maisemaselvitys_2018_raportti_fcg.pdf?_=1565331709

Muistio on hyvin tehty ja perustuu aikaisempiin. Emme halua missään tapauksessa poistaa mitään noista. Pohjois-Savon maakuntakaavassa tulee osoittaa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi kaikki ne seitsemän kohdetta, jotka on esitetty Ympäristöministeriön selvityksessä vuonna 2016. Kaikilla seitsemällä kohteella on yhä merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot tallella. Maakuntakaavassa tulee siten säilyttää valtakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina Heinäveden reitin vesistömaisemat Leppävirralla ja Varkaudessa, Mustinmäen kulttuurimaisema, Leppävirran Paukarlahden viljelymaisema, sekä Kuopiossa Puijon, Maaninkajärven sekä Pisan maisemat ja vielä Onkiveden kulttuurimaisemat Iisalmen, Kuopion, Lapinlahden ja Pielaveden alueilla.

Perinnebiotoopit

Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit tulee merkitä maakuntakaavaan. Vaikka perinnebiotooppien päivitysinventointi on vasta käynnissä, tulee jo aiemmin arvokkaiksi luokitellut kohteet säilyttää maakuntakaavassa ja uudet arvokkaiksi luokitellut kohteet lisätä kaavan päivitysten yhteydessä. Jo nyt on tiedossa, että valtakunnallisesti arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi on nousemassa mm. Telkkämäen luonnonsuojelualue Kaavilla ja Paimensaari Suvasvedellä Tuusniemellä. Arvokkailla perinnebiotoopeilla on suuri merkitys niin uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen turvaamisessa, maisema-arvojen ja paikallisen kulttuurimaiseman suojelussa kuin osana alueiden paikallista vetovoimasuutta ja identiteettiä. Kaikki edellä mainitut tekijät ovat omiaan vahvistamaan myös seutujen luonto- ja maaseutumatkailupotentiaalia.

Virtaaviin vesiin tehdyt padot

Maakunnan reittivesissä on patoja. Osa tuottaa vesivoimaa, mutta näistä voimalaitoksista mikään ei ole teholtaan merkittävä, sillä vedenvirtaama ja putouskorkeus ovat yleensä varsin vaatimattomia. Meillä on myös vanhoja entisiä myllypatoja yms., jotka katkaisevat vaelluskalojen kutuvaelluksen, mutta niillä ei ole mitään muuta merkitystä. Nämä tulee merkitä maakuntakaavaan, jotta merkityksettömien patojen haltijat voivat itse purkaa nämä padot.

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueiden merkintätavoissa maakuntakaavaan tulee noudattaa Ympäristöministeriön linjaa. Luonnonsuojelualueiden verkostojen ja alueellisen jakautumisen tarkastelu on erittäin kannatettava, mutta muistutamme Zonation-ohjelman analyysien perustuvan vain olemassa oleviin aineistoihin. Eli analyysissä eivät välttämättä nouse esille arvokkaatkaan alueet, joilta ei ole esimerkiksi riittävää tietoa lajistosta tai muista luontoarvoista. Esimerkiksi kaikki liito-oravahavainnot eivät ole tallennettuina uhanalaisten lajien rekisteriin, mikä vaikeuttaa ko. lajin suojelun verkostomaista suunnittelua. Siksi toivommekin suojelualuevarausten pohdintaan myös muiden tahojen (esimerkiksi Metsäkeskus, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri) osallistamista. Esitämme yksityismailla olevien soidensuojelun täydennysehdotusten osoittamista maakuntakaavassa suojelualuevarauksina.

Luonnonsuojelualueita ei pidä perustaa kansainvälisen matkailun näkökulmasta, vaan puhtaasti lajiston tai luontotyyppien suojelutarpeista. Kaikille luonnonsuojelualueille ei suojelutavoitteiden takia sovi voimakas matkailu- tai virkistyskäyttö. Toivommekin, että maakuntakaavassa esitettäisiin laajojen virkistysmetsäalueiden perustamista luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle. Näillä alueilla mm. erilaisten tapahtumien järjestäminen ja maastoa kuluttavat aktiviteetit olisi helpompi ja riskittömämpi toteuttaa. Tällaisia kohteita ajatellen MU-merkinnän säilyttäminen on edelleen aiheellista.

Tarvittavat selvitykset

Maakuntakaava 2040 2. vaiheeseen liittyvissä selvitystarpeissa toivomme myös maastoon ulottuvia tarkistuksia erityisesti silmällä pitäen uusinta luontotyyppien uhanalaisluokitusta. Kuten aiemmin mainitsimme, toivomme myös matkailu- ja virkistysalueiden kartoitusta luonnonkauniilta kohteilta paikoilta, joilla ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja.

Selvitysaineistojen kokoamisessa kannustamme myös hyödyntämää laajaa sidosyhteistyöverkostoa ja erilaisia sähköisiä aineistoja (mm. metsävaratiedot siltä osin kun ovat julkisia, soidensuojelun täydennysohjelman kartoitusaineistot, METSO-ohjelman kartoitusaineistot valtion ja mm. Kuopion kaupungin metsistä jne.).

Helvi Heinonen-Tanski, puheenjohtaja Jaana Hiltunen, sihteeri

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry