Pohjois-Suomen AVIlle: Muistutus hakemukseen Terrafame Oy:n Sotkamon kaivoksen kaivos- ja metallituotannon ympäristö- ja vesitalouslupa ja toiminnanaloittamislupa
Johtopäätöksemme: Toiminnassa on siis paljon puutteita ja vahinkoja on jo tapahtunut. Luontovahinkoja ei ole korvattu, kuten laki ja Kainuun ELYn päätös edellyttävät.
Näistä syistä mielestämme Terrafamelle ei voida myöntää sen hakemia uusia lupia vaan vähimmäisedellytyksenä pitäisi olla vanhojen vahinkojen korjaaminen. Toimintaa ei mielestämme myöskään voida aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
Asianosaisuutemme: Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry on luonnon- ja ympäristösuojelun piirijärjestö ja Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen. Sen toimiala on koko Pohjois-Savo ja vesiensuojelussa siis Vuoksen vesistön Kallaveden reitti vesistön latvoilta aina Saimaan Haukiveteen asti. Tästä syystä keskitymme Terrafamesta etelään tuleviin vesiin. Muistutamme, että Laakajärvi on puoliksi Kainuuta ja puoliksi Pohjois-Savoa ja olennainen osa Nilsiän reittiä, kuten myös sen yläpuolinen Kivijärvi. Periaatteessa Terrafamesta voi tulla vesiä myös Matkusjoen reitille Iisalmen reitille suo-ojia pitkin, mutta mahdollisesti nykyisellään nämä valumat ovat niin pieniä, että niitä ei ole havaittu – varsinkin, kun niitä ei tietääksemme ole tutkittu.
Selvenne: Tekstissä esiintyy usein symboli AR ja sen perässä numerosarja. Nämä viittaavat Rambollin eri aikoina välittämiin ympäristönäytetuloksiin, joiden linkki ei sellaisenaan siirry. Tiedot välittyvät valvojille ELY-keskuksiin sekä mm. Terrafameen.
Kipsisakka-altaat: Terrafame hakee ympäristö- ja vesitalouslupaa, jossa se saisi laskea jatkossakin kipsisakka-altaisiin sulfaattipitoisia, kalkilla saostettuja prosessivesiä kipsisakka-altaisiin sekä lisäksi myös rautaneutraloidun raudansaostuksen sakkaa sekä loppuneutraloinnin alitesakkaa. Täten kipsisakka-altaiden veden laatu muuttuu.
Lisäksi se haluaa rakentaa entisen kahden kipsisakka-altaan rinnalle vielä kolmannenkin kipsisakka-altaan. Altaat haluttaisiin korottaa peräti 235 metriin nykyisestä 221 metristä, mikä lisää liuostilavuutta. Se lisää myös mahdollisuutta, että saasteet leviäisivät laajemmalle alueelle vuotojen sattuessa. Historian aikana Talvivaara-Terrafamessa on sattunut useita vuotoja – sekä suuria että pieniä ja altaiden muovit vanhenevat joka päivä eivätkä ne ole ikuisia. Täten vuotoriskit lisääntyvät kaiken aikaa. Suunnitteilla oleva kipsisakka-allas 3 olisi edellisten vanhojen kipsisakka-altaiden eteläpuolella ja siis Vuoksen vesistön alueella.
Bioliuotusalueet: Nykyisistä neljästä primääriliuotuslohkoista (kahta numeroita 2 – 3) halutaan laajentaa ja tehdä vielä kaksi lohkoa (5-6) lisää. Sekundääriliuotuslohkoja halutaan niin ikään lisää nykyisten neljän lisäksi vielä lohkot 5-8.
Uudet primääriliuotuslohkot olisivat entisten lohkojen eteläpuolella ja siten hyvin lähellä kaivosalueen alueen etelärajaa ja siis niinikään Vuoksen vesistön puolella ja hyvin lähellä muun muassa Isoa Savonjärveä, josta vedet virtaavat potentiaalista taimenjokireittiä pitkin ensin erittäin matalaan Sopenjärveen ja lopulta Laakajärven Kivilahteen. Iso Savonjärvi ei enää kuulu kaivosalueeseen, mutta kaivospiirin raja ei estä kaivoksen jätevesien tuloa sinne. Maalikuussa 2020 Iso Savonjärvi tutkittiin ja sen vedessä sulfaattipitoisuus oli 8,1 – 8,4 mg/l ja nikkelipitoisuus peräti 14 – 17 mikrogrammaa/l ja sinkkipitoisuuskin oli 35-50 mikrogrammaa/l ja kadmiumia oli pohjan läheisessä vesikerroksessa peräti 0,099 mikrogrammaa/l (AR-20-RZ-007868-01). Täten Terrafamen kaivostoiminta on jo ehtinyt saastuttaa Isoa Savonjärveäkin ennen kuin primääribioliuotuslohkoja ja lisää sivukiveä on kasattu sen läheisyyteen.
Vuotojen tähden mm. Laakajärven syvänteissä on nytkin (huhtikuun 2020 alkupäivinä) sulfaattia lähes 50 mg/l (AR-20-RZ-006829-01), vaikka muka Vuoksen vesistöön ei ole moneen kuukauteen laskettu Terrafamen jätevesiä. Pitoisuus on niin suuri, että herkimmät eliöt kärsivät ja täten USA:ssa on havaittu erään kuhan sukuisen kalalajin kehityksen estyvät, jos vedessä on 50 mg/l sulfaattia (Koel, T. M. & Peterka, J. J. 1995. Survival to hatching of Fishes in Sulfate-saline waters, Devils Lake, North Dakota. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 52: 464-469.)
Kivijärven syvänteissä sulfaatin pitoisuudet ovat edelleen niin korkeita (jopa 4900 mg/l),
ettei siellä ole ollenkaan happea eikä niin muodoin myöskään happea tarvitsevia eliöitä (AR-20-RZ-007650-01). Kivijärvessä raskasmetallien pitoisuudet ovat alentuneet, sillä tuntematon osa sulfaatista on pelkistynyt sulfidiksi ja syntyneet raskasmetallien sulfidisakat ovat hyvin niukkaliukoisia poikkeuksena vähän paremmin vesiliukoinen ja happoihin liukeneva mangaanisulfidi, mikä selittää, että mangaania on edelleen suhteellisen runsaasti Kivijärven vedessä. Jos Kivijärven sedimenttiä analysoitaisiin, sieltä löydettäisiin raskasmetalleja, kuten oli tehty Jaakko Leppäsen väitöskirjassa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299551 .
Kainuun ELY on määrännyt 2015 Talvivaaran kunnostamaan mm. Kivijärven ympäristövastuulain perusteella. Ei-juristina kuvittelemme, että tämä määräys siirtyisi sen seuraajalle Terrafamelle. Missään ei ole esitetty, miten kunnostus tehdään TURVALLISESTI eikä liioin miten ELY tätä valvoo. Terrafame on hehkuttanut jo neljä vuotta sitten useita mahdollisia tekniikoita kuten käänteisosmoosia, saostustekniikoita tai reaktoria, jossa sulfaatti pelkistyy sulfidiksi yms. https://www.terrafame.fi/ajankohtaista/uutiset/2016/06/terrafamen-kaivokselle-uusi-vesienhallinnan-suunnitelma-mahdollisuus-merkittaviin-hyotyihin.html Ei silti ole kerrottu, mihin noista tekniikoista päädytään vai päädytäänkö mihinkään – ei liioin aikataulusta. On vielä syytä muistaa, että valtio on suurelta osin rahoittanut yllä mainitut tutkimukset, joissa sulfaatinpoistoa on tutkittu.
Sivukivikasat: Toiminnan laajentuessa sivukivikasoja tulee enemmän. Sivukasojen vuodoista hakemus ei mainitse mitään. Sivukasoissa ehjää kallioainesta on pienennetty vaihtelevan kokoisiksi kiviksi. Joukossa on varmasti myös mustaliusketta, jonka sulfidin rikinhapettajabakteerit hapettavat sulfaatiksi, kun läsnä on happea, hiilidioksidia ja vettä eli käytännössä ulkoilmaa ja vettä. Sivukivikasoista tulevia vesiä on tutkittu hyvin vähän, mutta mm. tutkimustodistuksen AR-19-RZ-024639-01 mukaan Kivipurossa on ollut 2019 alkukesästä 74 mg/l sulfaattia, kun puhtaassa vedessä sitä voisi olla noin 2-3 mg/l. Kivipuro alkaa läheltä Terrafamen itäisiä jätekivikasoista ja tämä puro virtaa 870 tien alitse kohdassa Tuhkalantie 113 ensin Heinälampeen ja sitten Talvijokena Jormasjärveen.
Patoriskejä on paljon:
Päivitetty vesienhallintasuunnitelma paljastaa selvästi, että jätevesissä, joita käsitellään Lumelan, Kortelammen ja Urkin alueilla ja jotka kaikki virtaavat etelään, voi hyvin olla jopa 3000 mg/l sulfaattia ja nikkeliäkin peräti 3 mg/l (ei siis mikrogrammaa/l) sekä pH vain tasoa 3-4. Täten nämä jätevedet muodostavat erittäin suuren riskin alapuolisille vesille ja jopa lähialueen maa-alueille. Riskiä lisää se, että etelänpuolisissa padoissa on ollut suuria puutteita.
Lumelan patoon liittyvissä hakemuksen liitteissä 35/ 2014, 35/2016 ja 35/2017 tulee vastaan venttiili, joka ei mene kokonaan kiinni ja ”Ei havaittu suotovettä, allas lähes tyhjä ja ”suotovettä alimman kohdan ojassa.”
Kortelammen padossa vastaavat liitteet 35/2013, 35/ 2014, 35/2015, 35/2016 ja 35/2017 kuvaavat padon suotavan muutamista kohtaa. Lähes joka vuosi ympärysojassa on vettä. Vuoden 2014 raportissa todetaan ”Takaluiska on epämääräinen” ja vuoden 2017 tarkastuskertomuksessa lukee: ”Padon sisäluiskassa verhous puutteellinen alahelmasta. Suodatinkangas näkyvissä koko sisäluiskan matkalla.”
Hauta-ahon padon vastaavissa liitteissä 35/2013, 35/ 2014, 35/2015, 35/2016 ja 35/2017 ympärysojissa on aina vettä ja 2014 löytyy pumpun jälkeen kaksi putken lähtöä, joita ei ole liitetty mihinkään.
Eteläinen selkeytysallas on ehkä kaikkein pahin. Sekä 35/2013, 35/2014 että 35/2015 ja vielä 35/2016 ja 35/2017 tarkastuskertomuksissa tarkastajat huomauttavat ”nestepinnan olevan padon yläpuolella, jolloin vesi virtaa padon yli”. Lisäksi 35/2014 todetaan veden vieneen maata mukanaan. 35/2017 todetaan ”Harjassa ja luiskassa pahoja veden tekemiä vaurioita” ja ”Vesi virtaa settikaivojen läpi ja suotovettä on padon molemmilla puolilla”.
Liite 35/2017 Vuositarkastukset, Yhteenveto havainnoista ja vaurioista on pitkä ja havaittuja puutteita on paljon – ihan kuten myös vastaavassa aikaisemmissa yhteenvetoraporteissa. Reikiä todetaan myös kipsisakka-altaiden muoveissa (joiden repeämiset ovat olleet syynä vuotoisiin).
Johtopäätöksemme: Toiminnassa on siis paljon puutteita ja vahinkoja on jo tapahtunut. Luontovahinkoja ei ole korvattu, kuten laki ja Kainuun ELYn päätös edellyttävät.
Näistä syistä mielestämme Terrafamelle ei voida myöntää sen hakemia uusia lupia vaan vähimmäisedellytyksenä pitäisi olla vanhojen vahinkojen korjaaminen. Toimintaa ei mielestämme myöskään voida aloittaa muutoksenhausta huolimatta.
Kipsisakka-altaan osalta lupaa ei mielestämme voida myöntää mitenkään muutamassa viikossa – kesken nähtävillä oloajan, mikä toiminta halveksisi syvästi ympäristölupakäytäntöä ja loukkaisi naapureiden ja muiden asianomistajien oikeuksia. Ei edes ole oletettavaa, että päätöksen tekevät virkamiehet pystyisivät tekemään päätöksen huolella ja harkiten ja perehtymään hakemuksen kaikkiin satoihin liitteisiin huomioiden, että vesipuitedirektiivi on voimassa ainakin Kivijoesta alkaen. Lupaa ei saa antaa, jos on vaara, että jonkin vesialueen ekologinen tila alenee hyvää huonompaan tilaan.
Helvi Heinonen-Tanski, puheenjohtaja Jaana Hiltunen, sihteeri
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry