Muistutus mal­mi­net­sin­näs­tä, ML 2020.0049 Ruostesuo, Kiuruvesi

Muistutuksen saaja:

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Muistuttajat:

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry ja Kiuruveden luonnonystävät ry

Boliden Kevitsa hakee 1084 hehtaarin alueelle malminetsintälupaa Kiuruvedelle. Oikeutemme muistutuksen antoon perustuu siihen, että olemme molemmat luonnon- ja ympäristönsuojelun kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta-alueeseen Kiuruvesi kuuluu.

Alueen vedet virtaavat lähes kokonaan Iisalmen reitille Vuoksen vesistöön mm. Kiuruveden keskustassa olevaan Kiuruveteen. Mahdollisesti hyvin pieni osa puroista virtaa Rautalammin reitille Kymijoen vesistöön. Hakija ei ole vaivautunut selvittämään, miten suuri osa valuu Kymijoen vesistöön. Hakija ei ole myöskään selvittänyt Kangaslammin pohjavesialueen (0826305) pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvia riskejä.

Kuten hakijakin esittää, malmi on todennäköisesti samaa tyyppiä kuin Vihannin ja Kotalahden malmit ovat eli pyriittejä. Näissä kivissä maan sisällä hapettomissa oloissa raskasmetallit muodostavat sulfidien kanssa veteen niukkaliukoisia suoloja. Kun tällainen kiviaines pääsee hapen kanssa tekemisiin, sulfidi hapettuu hyvin vesiliukoisiksi sulfaateiksi eli syntyy rikkihapon anioniosa ja sulfaatin metallisuolat ovat vesiliukoisia. Ympäristö muuttuu hyvin happamaksi ja veden sähkönjohtokyky ja sulfaattipitoisuus kasvavat.

Vesi, jossa tämä reaktio tapahtuu, ei salli kalojen kasvua ja muutenkin vain harvat eliöt sietävät hapanta. Metalliputket ym. korroosio hapertaa. Jos sulfaatti ”häviää” mm. kaivovesistä, se poistuu vedestä ilmaan rikkivetynä, joka haisee ja on myrkyllistä mm. ihmiselle. Täten tuskin on totta hakemuksen arvelu, että haku, jossa mm. maata kairataan ja maan pinnalle nostetaan syvältä maata, ei vaikuttaisi ympäristöön. Mm. vastaavasta malmista Leppävirran Kotalahdessa tulee happamia raskasmetalleja sisältäviä päästöjä vesiin. Vastaava ilmiö on havaittu mm. Vihannissa ja Talvivaarassa. Päästö voi kestää hyvin pitkiä aikoja – jopa satoja tai tuhansia vuosia.

Kaivoslain (621/2011) 34 §:n mukaan malminetsintälupaa, kaivoslupaa ja kullanhuuhdontalupaa koskevassa hakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys muun muassa toiminnan ympäristövaikutuksista ottaen huomioon suunniteltujen toimenpiteiden laatu ja laajuus. Nyt hakemuksessa näitä ei ole ollenkaan esitetty.

On täysin kohtuutonta, että mahdollisista vahingoista sovittaisiin vain maanomistajan kanssa.

Ei missään tapauksessa voida hyväksyä, että kohdassa 8.1. hakija ei esitä mitään vakuutta. Käsittääksemme 100 000 € olisi minimivakuus.