Kalateitä Nilsiän reitille

Helvi Heinonen-Tanski

Seuraavassa tekstissä esiintyy hyvin paljon Nilsiän reittiin kuuluvien paikkojen nimiä. Jos vastaan tulee uusi nimi, suosittelen lukijaa avaamaan  Kansalaisen karttapaikan. Kansalaisen karttapaikan kartasta   Oulujärven alapuolelta löytyy Laakajärvi ja siitä etelään ja suurentamalla löytyvät muut paikat.

Nilsiän reitillä on tehty paljon työtä, jotta reitti saataisiin palautetuksi jälleen  hyväksi taimenvedeksi – ja samalla voitaisiin turvata sen vesien hyvä tai erinomainen tila, mikä olisi kalojen ja kalastajien etu. Tällöin kalat voisivat vapaasti lisääntyä vesistössä eikä istutuksia enää tarvittaisi. Vesi, jonka tila olisi hyvä tai erinomainen, kelpaisi sellaisenaan kasteluvedeksi, uimavedeksi ja talousveden raakavedeksi ym.  – ja vettä olisi iso katsella ja haistella sen ilmaa. Erinomaisessa tilassa oleva vesistö on hyvin puskuroitu tilapäisiä epäedullisia olosuhteita varten, sillä todennäköisesti edessämme on kuivuutta, tulvia, kuumia kesiä, pitkiä jään kestoaikoja ja epätäydellisiä syys- tai kevättäyskiertoja. Erinomaisessa tilassa oleva vesistö pystyisi toipumaan tilapäisistä häiriöistä paremmin kuin heikommassa tilassa oleva vesistö.

Kunnostukseen jokainen voi tehdä sen, että suojelee paremmin omaa rantaansa eikä laske sinne roskia vaan päinvastoin poistaa niitä kaikilta rannoilta – sekä noudattaa kalastusmääräyksiä. Yhdistykset voivat luvan saatuaan tehdä kunnostusta mm. poistamalla pohjaliejua ja tekemällä virtapaikkoihin kutusoraikkoja ja ohjaamalla virtaa kevyesti puusuisteiden ja kivien avulla. Isommalla rahalla voidaan poistaa patoja ja tehdä niiden ohi kiertoteitä, joita pitkin kalat voivat kulkea ylös ja alas. Nilsiän reitin tilan parantamisen työn sankareina ovat olleet Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin jo itsenäiseksi kasvanut tytär, Nilsiän reitin suojeluyhdistys, Pohjois-Savon ELY, Savon Voima, Metsähallitus, Stora Enso ja monet muut. Näihin moniin muihin lasken monet talkoolaiset sekä rahoittajat ja muut yhteisöt, jotka kaikki ansaitsevat suuret kiitokset.  Merkitystä on myös valtiovallan osoittamilla rahoilla sekä yleisellä mielipiteellä.

Reitin yläosassa toimintaa

Nilsiän reitti alkaa monesta lammesta Kainuun puolelta. Tärkeä osa reittiä on maakuntien rajalla oleva Laakajärvi. Tähän järveen tulee vettä Kivijoesta, jonka veden Terrafame (Talvivaara) on jo pilannut, joten se ei enää kiinnosta vesistön kunnostajia. Laakajärveen virtaa onneksi myös paljon vettä idästä Hiidenjärven alueelta. Tästä vesistön osasta Nilsiän reitin suojeluyhdistys on kunnostanut Salmisenjokea 2019 ja tehnyt sinne mäti-istutuksia 2020, mutta Hiidenjärven ja Laakajärven välillä on monta koskea, jotka voitaisiin kunnostaa taimenvedeksi.

Laakajärvestä Laakajoki laskee Kiltuajärveen. Voimalaitoskanavassa on Kiltuan voimalaitos, jonka kautta ohjataan valtaosa vedestä. Vanhaa, hyvin pitkää luonnonuomaa on taas herätetty henkiin antamalla osan Laakajärven vedestä virrata luonnonuomaan ja kiveämällä joen rantoja. Pohjois-Savon ELY-keskus on jo tehnyt tai teettänyt kalatien Olvi-säätiön rahoittamana (sama säätiö on tukenut montaa muutakin hanketta). Rahoitusta tulee myös padon omistajalta.

Kiltuajärven alapuolella on noin 4-5 metriä korkea Jyrkänkoski, jonka säännöstelypato estää vielä kalankulun. Padon omistaa Savon Voima ja se suunnittelee padon kiertoa kalatiellä. Hankkeen kummeina ovat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Nilsiän reitin suojeluyhdistys. Tästä kalatiehankkeesta on jo teetetty alustava suunnitelma eri vaihtoehdoista.  Työ voisi olla valmis ehkä vuonna 2023.

Jyrkänkosken alapuolelta vedet virtaavat Haapajärven ja Päsmärin kautta Nurmiseen, josta alkaa taimenjokena kuulu Nurmijoki. Alueella on paljon ojitettuja soita ja metsiä. Nämä ojat sekä turpeennosto ovat tuoneet veteen valtavasti orgaanista ainesta, joka on heikentänyt veden tilaa. Nurmijoen alueelle ja sen alapuolelle tulee silti monia eri puroja ja jokia, joista osan veden laadun parantaminen sallisi taas taimenen lisääntymisen, mutta osa on liian happamia. Jos veden virtaama paranee eikä uusia ojituksia tehdä eikä turvekenttiä avata, on kiinnostavaa tietää, paranisiko Nurmijoen vesi taas taimenille kelpaavaksi – ainakin kunnostettuna.

Nurmijoki laskee Sälevään, jonka alapuolella on Korpinen ja sen alla keinotekoinen Karsanjärvi, jonka alapuolelle on rakennettu Atron voimalaitos, mikä säätelee Sälevän vedenkorkeutta. Sälevän ja Korpisen välissä on Itäkoskeen rakennettu Sälevän voimala ja näiden vuoksi molempien järvien vedenkorkeutta säädellään voimakkaasti. Siksi Nilsiän reitin suojeluyhdistys on pohtinut Sälevän ja Korpisen välistä reittiä. Luonnollinen, vanha väylä Sälevästä Korpiseen on kulkenut Savilammen,  Heinälammen ja Reposlammen läpi. Kokonaiskorkeusero on 6–7 m. Tämä väylä aukeaisi, jos Savilammen ja Sälevän väliseen kannakseen palautettaisiin edes osin vanha, luonnollinen aukko. Tämän väylän koskista saataisiin merkittävä lisäys kutusoraikkoihin. Virtaaman on toki oltava niin suuri, että se pitäisi soraikot puhtaina. Tässä pitäisi mahdollisesti korjata myös muutamaa  tierumpua. Vaikka kokonaiskorkeusero on iso, reitti on kuitenkin pitkä ja siten yksittäisten koskien korkeudet ovat niin pieniä, että ne sallisivat sellaisenaan lohikalojen nousun. Tälle hankkeelle ei ole vielä mitään aikataulua.

Välillä sivuunkin pääväylästä

Sivuväylistä Nilsiän reitin suojeluyhdistys on kesällä 2021 kunnostanut Rautavaaralla Jysmänpuroa, josta vedet virtaavat  Kankaistenjärven ja Tiilikkajärven kansallispuiston läpi lopulta Tiilikkajokeen ja siitä Korpiseen. Tiilikkajoki on ollut taimenjoki ja siellä on edelleen tavattu luonnossa lisääntynyttä taimenta. Tässä purojen ja jokien reitissä vedenpinnat laskevat Kankaisenjärvestä Korpiseen peräti 87 metriä kymmenissä koskissa, jossa vesi hapettuu ja joiden välissä taimenelle olisi valmiit tai tehtävissä olevavia kutupaikkoja.  Tällä alueella voisi kannattaa kunnostaa joitakin muitakin puroja.

Reitin keski- ja alaosa

Kuten edellä sanottiin, Karsanjärven ja Syvärin välissä on Atron voimalaitos, jossa patokorkeus on noin 14,5 metriä. Voimalaitoksen tähden Atrojoen luonnonuoma ylhäältä on tukittu ja pato estää kalojen kulun. Atrojokeen tulee nyt vettä vain vanhan uoman pienistä sivupuroista. Nilsiän retin suojeluyhdistys on pohtinut Atron voimalaitoksen kiertoa. Yhtenä ehdotuksena olisi ratkaisu, jossa padotun Kalliokosken kohdalle tehtäisiin luonnollinen ohituspuro alavirtaan katsottuna padon oikealta puolelta. Alempana käytettäisiin vanhaa Atrojoen väylää, jossa pohja on edelleen soraikkoinen, joten se olisi helposti kunnostettavissa. Kunnostamalla sen seitsemän koskea saataisiin vaelluskaloille palautettua hyvä nousuväylä Syväriin saakka, mikäli ympärivuotinen jatkuva virtaus olisi ainakin vähintään 0,5 m³/s. Reitti on pitkä, mutta yksittäisten koskien korkeus jää niin pieneksi, että kalat voisivat nousta kaikki nämä kosket. Talkootyön voisivat tehdä Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen aktiivit. Asiasta on keskusteltu Savon Voiman ja suunnittelun kiertoreittialueen maanomistajan kanssa, mutta päätöstä alustavasta suunnittelusta ei ole vielä tehty.

Syväri on reitin keskusjärvi, jonka rannoilla ovat mm. Nilsiän kirkonkylä ja Tahko. Syväriin tulevat lännestä Urimojoki suoraan sekä Vuorisjoki ja Petäyspuro molemmat Jumisjärvien ja Syvärijoen kautta. Syväriin tulee etelästä Pappilanjoki ja idästä Palonurmenjoki suoraan. Syvärin alapuolelle Vuotjärveen tulevat Puntinjoki-Keyritynjoki Ala-Siikajärven kautta. Nilsiän reitin suojeluyhdistys on kunnostanut kaikkia näitä jokia ja puroja sekä niiden kymmeniä koskia vuosien 2019 ja 2021 välisenä aikana ja istuttanut osaan mätiä. Osasta poikastuotantoakin on todettu, mutta mätipula on jo parina vuotena haitannut istutuksia.

Syväri laskee Lastukosken kautta jo edellä mainittuun Vuotjärveen ja edelleen Juankosken ja Karjalankosken kautta Akonveteen, joka on jo Kallaveden tasossa. Lastukoskessa on pohjapato, jonka uusinta on tekeillä. Juankoskeen ja Karjalankoskeen valmistuivat kesällä 2021 tekniset kalaportaat. Kalatiet ovat vielä niin tuoreita, ettei niiden toiminnasta ole vielä paljoa tietoa. Kalojen kulkua molempiin suuntiin on kuitenkin havaittu. Lähellä ei ole suotuisia kutupaikkoja, joten taimenien ja muiden kalojen lisääntymistä nämä kalatiet eivät vielä turvaa.

Ja lopuksi ulkopuolella

Nilsiän reitti loppuu, kun saavutetaan Kallaveden pinnan taso. Kallavedestä vedet virtaavat Leppävirran ja Heinäveden reittejä pitkin Saimaan Haukiveteen. Suunnilleen 2/3 vedestä virtaa Leppävirran reittiä pitkin. Kalat voivat vapaasti uida Kallavedestä aina Varkauden Ämmäkosken yläpuolelle asti eli siis Haukiveden kynnykselle asti. Ämmäkoski on vielä padottu voimalaitosta varten  ja pato on kulkuesteenä kaloille. Suureksi iloksi on jo menossa työ, jossa Ämmäkosken viereen tullaan tekemään kunnollinen ohitusuoma. Siinä virtaama olisi suurempi kuin Vantaassa eli peräti 10 m³/s, mutta ohitusuomalla on pituutta 170 m ja leveyttä 10 m. Työ valmistunee vielä vuoden 2022 aikana ja se saa rahoitusta mm. Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta,  kosken omistajalta ja monelta muultakin taholta. Uusi Ämmäkoski sallisi sekä taimenen että Saimaan lohen kutemisen, mistä kaikki iloitsevat koko Kallaveden reitillä sisältäen Nilsiän reitin.

Kiitokset: Talkootyöstä ja niiden taustatöistä kuuluu kiitos monille vapaaehtoisille talkoolaisille ja Nilsiän reitin suojeluyhdistykselle. Kunnostustöiden rahoitusta ja suunnitteluapua ovat antaneet mm. Olvi-säätiö, valtion NOUSU-ohjelma, Pohjois-Savon ELY-keskus, Savon Voima ja Stora Enso. Fil. toht. Jaakko Haverinen ja dosentti Raimo Timonen ovat lukeneet käsikirjoituksen ja täsmentäneet sitä.