Rastunsuon lintujärven luon­non­hoi­to­työt

Ajankohtaista

Rastunsuon lintujärvi on Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin omistama lintukosteikko Rastunsuon lintujärvi sijaitsee Rautalammilla Kerkonkosken kylän tuntumassa vanhalla turvetuotantolohkolla. Se on Vapo Oy:n v. 1993-1994 perustama (raivaus 1993, vesitys v.1994). Järven pinta-ala on…

Rastunsuon lintujärvi
on Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin omistama lintukosteikko

Rastunsuon lintujärvi sijaitsee Rautalammilla Kerkonkosken kylän tuntumassa vanhalla turvetuotantolohkolla. Se on Vapo Oy:n v. 1993-1994 perustama (raivaus 1993, vesitys v.1994). Järven pinta-ala on noin 15 ha ja suurin syvyys noin puolitoista metriä. Vuosien kuluessa paikka on kehittynyt rannoiltaan kasvittuneeksi luonnonmukaisen järven
kaltaiseksi kohteeksi ja arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi lintukosteikoksi. Lintujärven rannalla on kaksi lintutornia, katselulava, laavu, lintujen tarkkailukoju ja järveä kiertävä luontopolku.

Lintujärvi lähiympäristöineen siirtyi v. 2016 Vapo Oy:ltä Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin omistukseen. Vuotta myöhemmin alue kokonaisuudessaan (27 ha) rauhoitettiin lain nojalla linnustonsuojelualueeksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojelualueen perustamista koskevalla päätöksellä (POSELY/819/2017). Metsästys järvellä on ollut kiellettyä jo heti lintujärven perustamisesta alkaen.

Vuosia kestäneen kunnostustyön ansiosta Rastunsuon lintujärven keinotekoiset saaret, kahlaajarannat, suojaisat rantapajukot ja rantaniityt tarjoavat turvallisen ja monipuolisen elinympäristön lukemattomille lintulajille. Rastunsuon suojelualueella on tavattu yli 100 lintulajia.

Kahlaajat, vesilinnut, pelto- ja metsälinnut hyödyntävät monipuolista ympäristöä levähdys- ja pesimispaikkana. Listalta löytyy useita lajeja, joiden kannat ovat vaarantuneita ja silmälläpidettäviä kuten haapana, jouhisorsa, pikkutylli, liro, valkoviklo, taivaanvuohi, suosirri ja mustapyrstökuiri. Rastunsuon alueella on tavattu myös erittäin uhanalainen lapinsirri ja äärimmäisen uhanalaiset suokukko ja peltosirkku.

Lintujärven säilyttäminen edustavana luontokohteena edellyttää erilaisia hoitotoimia. Niiden avulla voidaan myös lisätä paikan linnustollista arvoa. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan on koottu mahdollisia lintujärvellä tarpeellisia
hoitotoi mia.

Aiemmin kosteikon kunnostuksiin on saatu rahaa Suomen luonnonsuojeluliitolta LähiTapiolan rahoituksena. Rahalla on vuosien varrella hankittu kahlaajien keinolietteikölle pohjakangas sekä hiekkaa, lisätty pönttöjä ja uusittu luontopolun opastaulut ja rakennettu katselulava. Alueen puustoa on raivattu, jotta lintutorneista ja luontopolulta voidaan paremmin tarkkailla järven elämää. Talkootyötä on tehty satoja tunteja.

Luonnonsuojelupiiri sai v 2024 ELY-keskukselta Järjestö-Helmi -rahaa kosteikon kunnostukseen. Lintujärven rantojen pensoittuminen ja metsittyminen ovat kaventaneet monien alueella pesivien vesi- ja rantalintujen elinmahdollisuuksia. Myös avointa tilaa levähdys- ja ruokailupaikkoinaan suosivien kahlaajien muutonaikainen esiintyminen järvellä on vähentynyt. Lintujärven keskisyvyys on alunalkaenkin ollut hieman liian syvä. Kunnostustöiden yhteydessä rantoja madalletaan sopivammiksi poikueiden ruokailualueiksi ja pesimäsaarekkeita lisätään. Umpeen kasvanut suuri saareke muotoillaan mosaiikkimaisemmaksi. Alueen metsäinen pohjoisnurkka säilytetään luonnontilaisena ja muualla karsittavilla alueilla tekopökkelöitä lisätään kolopesijöiden pesäpuiksi. Tärkeä kunnostustoimi on säätöpadon hankkiminen ja asentaminen. Säätöpadon avulla on jatkossa mahdollista säädellä rantojen vedenkorkeutta linnustolle parhaiten sopivaksi.

Kunnostustyöt toteutetaan pesimäajan jälkeen syksyllä 2024 ja 2025.
Osa rannoilta poistettavasta puustosta käytetään puupuhdistamoista tuttujen rankakasettien materiaalina. Rankanippuja ankkuroidaan kosteikon avoimiin vesialueisiin 5-10 cm vedenpinnan alapuoelle. On huomattu, että tällaisiin rankanippuihin kehittyy hyvin nopeasti runsas biofilmi, josta lintupoikueet löytävät sopivaa toukka- ym ravintoa. Puukasetit myös jonkin verran puhdistavat

kosteikon läpi virtaavia valumavesiä, mutta Rastunsuolla päätarkoitus on lisätä vesilintupoikueiden ruokailualueita.

Rankanippuja valmistetaan loppukesällä 2024 ja 2025 risutalkoissa. Mikäli innostut tällaisesta luonnonhoitotyöstä, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Pirjo Paldaniukseen puh 040 8482869 tai pohjois-savo@sll.fi.

Apusi on erittäin tervetullutta!

Ajankohtaista