Lennä, lennä leppäkerttu!

Näyttökuva 2024-7-5 kello 13.45.51

Leppäkertut eli nykyisin virallisesti leppäpirkot (Coccinellidae) ovat monilajinen kovakuoriaisryhmä. Suomessa elää yli 60 leppäkerttulajia. Niistä tutuin on punamusta seitsenpistepirkko, joka on myös Suomen kansallishyönteinen. Mutta tiesitkö tätä leppäkertuista?

🐞Leppäkerttu voi lentää 30 kilometriä tunnissa. Tyypillinen lentokorkeus on 150–500 metrissä.

🐞Leppäkerttulajit voi erottaa toisistaan mm. peitinsiipien pisteiden määrästä, joita on lajista riippuen kahdesta kahteenkymmeneenkahteen.

🐞Leppäkerttu on saanut nimensä leppä-sanasta, joka ennen vanhaan tarkoitti suomen kielessä verta.

🐞Leppäkerttu voi syödä 50 kirvaa päivässä. Yksivuotisen elämänsä aikana leppäkerttu voi syödä yhteensä 5000–6000 kirvaa.

🐞Leppäkertut ovat kannibaaleja. Ne saattavat hotkaista suuhunsa leppäkertun toukan tai juuri itse munimansa munat.

🐞Muutama leppäkerttulaji on erikoistunut syömään sienikasvustoa, kuten härmäsieniä kasvien lehdiltä ja muutama pirkkolaji on kasvinsyöjä ja neilikkapirkko(Subcoccinella vigintiquattuorpunctata) on koristekasvien tuholainen, joka elää mm. neilikoilla.

🐞Jos leppäkerttua pitää kädessä, voi näyttää siltä, että se pissaisi. Se ei kuitenkaan ole virtsaa vaan pahanmakuista nestettä, jonka tehtävä on vihollisten karkottaminen. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan.

🐞Leppäkerttu ei ole myrkyllinen tai tiettävästi levitä mitään tauteja. Se tekee tärkeää työtä syömällä pois kirvat, jolloin vältytään haitallisilta kasvinsuojeluaineilta.

🐞Leppäkerttuun liittyy paljon vanhan kansan uskomuksia. Lentosuunta näytti, missä suunnalla tuleva puoliso asustaa. Paikallaan nököttävä leppäkerttu ennusti huonoa säätä. Lentelevän leppäkertun taas uskottiin tuovan suojelusta karjaa paimentaville lapsille.

🐞Joissakin maissa leppäkertun nimi tarkoittaa onnenötökkää, sen uskotaan tuovan onnea näkijälleen. Yleisesti leppäkerttu symboloi suojaa, turvaa, onnea ja elämän iloa.

🐞Vuonna 2016 Suomen rannikolle rantautui Venäjältä tulleen lämpimän ilmavirtauksen mukana massoittain leppäkerttuja ruuan etsintä mielessä. Monelle puutarhurille uutinen kirvoja syövästä itäarmeijasta oli mieluinen ase biologiseen torjuntaan, kun omat voimat eivät olleet vielä ehtineet apuun; kotimainen leppäkerttukanta ei ollut vielä kuoriutunut.

🐞Leppäkertut talvehtivat aikuisina. Ne munivat kirvaesiintymien lähelle touko-kesäkuussa, jonka jälkeen kuolevat. Munista kehittyy kirvoja ahmivia toukkia muutamassa päivässä.

🐞Leppäkerttuja elää monenlaisissa ympäristöissä metsistä kosteisiin paikkoihin kuten soihin ja rantoihin, ja niityistä tuntureihin. Jotkin lajit elävät puissa, toiset aluskasvillisuudessa, jotkin molemmissa.

🐞Voit houkutella perhosia, mehiläisiä ja leppäkerttuja puutarhaan laittamalla tarjolle ravintoa ja pesäpaikkoja, kuten hyönteishotelleja. Suosimalla sarjakukkaisia luonnonkasveja, kuten koiranputkea voit saada leppäkerttuja pihapiirin iloksi.

 

Lähde: Osa tekstistä ja kuva SLL ja Internet.