Kooste lausunnoista ja mielipiteistä Muntterinkankaan tuu­li­voi­ma­hank­keen YVA- ohjelmasta, Pielavesi ja Keitele 27.6.2022

Yhteysviranomaisen toimiva Pohjois-Savon ELY- keskus pyysi lausunnot

arviointiohjelmasta hankkeen vaikutusalueen kunnilta ja muilta viranomai-
silta, joita asia todennäköisesti koskee. Lisäksi kaikilla, joita asia kiinnostaa

on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaava- ja YVA- asiakirjoista
kuulutuksessa mainitun nähtävilläoloajan kuluessa.
Yhteysviranomainen vastaanotti yhteensä 18 lausuntoa ja 7 mielipidettä.
Lausunnoista ja mielipiteistä on poistettu henkilötiedoiksi katsotut tiedot
tietosuojalain 2 §:n mukaisesti (1050/2018).

Lausunnot arviointiohjelmasta:

1. Suomen riistakeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Muntte-
rinkankaasta. Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen tehtävänä

on muun muassa kestävän riistatalouden edistäminen sekä riistatalouteen

liittyvän yleisen edun valvonta sekä riistan elinympäristöjen hoidon edistä-
minen. Näistä näkökulmista Suomen riistakeskus lausuu seuraavaa:

Tuulivoiman rakentamisen vaikutukset riistatalouteen yleisesti ja maakun-
takaava-tasolla

Pohjois-Savo on monipuolinen riistakeskusalue ja alueelta löytyy elinympä-
ristöjä metsä-, pelto ja vesiriistalle. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa ei ole

vielä rakennettua tuulivoimaa. Tuulivoimala-alueet koko valtakunnassa

ovat kaavoissa sijoitettu pääsääntöisesti asuttamattomille metsätalousalu-
eille. Kyseessä on uudenlaisen energiantuotantomuodon laajamittainen

rakentaminen keskeisille riistatalousalueille. Tuulivoimaloiden rakentami-
nen vaatii tiestön, siirtolinjat sekä itse voimaloiden ja muuntoasemien pe-
rustukset. Siksi sähköntuotantoon liittyvä rakentaminen juuri erämaa-alu-
eille heikentää alueitten ekologista monimuotoisuutta ja kiihdyttää osaltaan

luontokatoa. Tuulivoiman negatiivisia vaikutuksia metsäriistalajistoon tun-
netaan jo kanalintujen osalta. Tuulivoimantuotanto esitetyssä laajuudessa

aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia alueen riistakantojen elinolosuhteisiin
heikentäen kantojen kestävyyttä. Voimaloiden väliin jäävä metsäluonto
kärsii pirstaloitumisen vaikutuksesta. Tuottavan metsämaan rakentaminen
tuulivoiman tuotannon infraa varten vähentää alueen hiilensidonta-kykyä

sekä vähentää alueen metsäluonnon monimuotoisuutta peruuttamatto-
masti.

Tuulivoiman rakentaminen laajemmille asumattomille alueille vaikuttaa ne-
gatiivisesti riistaan erityisesti pirstomalla riistan elinympäristöä. Tuulivoi-
mala-alueet tulisi tämän vuoksi sijoittaa jo valmiin rakennetun ympäristön

yhteyteen ja lähelle valmiita sähkönsiirtolinjoja. Täten voidaan ehkäistä
luontokatoa, vähentää alueellisen riistalajiston köyhtymistä ja riistakantojen
taantumista.
Kaavoittajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitkä ovat kaavassa
esitetyn tuulivoimatuotannon kokonaisvaikutukset ympäristölle, mikäli

kaikki hankkeet toteutuvat. Koska tuulivoiman rakentamisen hankekohtai-
set YVA-menettelyt eivät ota huomioon laajempaa kokonaisuutta, on on-
gelmallista osoittaa useiden eri hankkeiden yhteisvaikutus. Tämä huomio

koskee riistalajien ohella myös kalojen ja selkärangattomien eläinten

elinympäristön muuttumista. Suomen riistakeskus haluaa korostaa maa-
kunnan vastuuta asian määrittelemisessä ja riskien hallintaa ennalta.

Tuulivoiman riistalajistolle aiheuttamia haittoja on purettu amerikkalaisessa
tiedeartikkelissa (Is the answer blowing in the wind? State agencies seek

way to support wind energy and support wildlife, by B. Lawless, M. Hum-
bert, S.Reif, K. Voltura, J. Wilkinson and L. Zebehazy, The Wildlife Profes-
sional, July/August 2021). Artikkelissa käsitellään valtion ja osavaltioiden

viranomaisten vaikutusmahdollisuuksia tuulivoiman riista- ja kalakannoille

aiheuttamien haittojen minimoimisessa. Lähtökohtana on, että viranomais-
ten vastuulla on hallinnonalansa riistalajien ja -kantojen suojelu ja niihin

kohdistuvien haittojen ennaltaehkäiseminen. Keskeinen ongelma on, että
rakentamistoiminnalla on käytännössä aina vaikutuksia ympäristöön ja
siellä esiintyviin lajeihin. Näitä vaikutuksia tulisi pienentää mahdollisimman
tehokkaasti hyvällä suunnittelulla. Artikkelissa tuodaan esiin osavaltioiden
ja valtion viranomaisten tunnistamat tuulivoiman rakentamisen vaikutukset

lajeihin. Ne ovat tärkeysjärjestyksessä seuraavat: Riistalintujen suora tör-
mäys roottoreihin tai vastaaviin rakenteisiin (suora vaikutus), elinympäris-
tön pirstoutuminen (epäsuora vaikutus), erilaisten haittojen kerrannaisvai-
kutukset (kerrannaisvaikutukset), riistalajien väistyminen alueelta ja käyt-
täytymisen muutokset (epäsuorat vaikutukset), tuulimyllyjen ja vastaavien

rakenteiden jalanjälki eli niiden varaama tila lajeilta tai lajien elinympäris-
töiltä (suora vaikutus), alueelle rakentamisen johdosta tunkeutuvien lajien

vaikutus riistalajeihin (epäsuora vaikutus) ja kasvavien pienpetokantojen
vaikutus riistalajeihin (epäsuora vaikutus).
Edellä mainitut tekijät ovat tunnistettavissa myös kotimaisessa tuulivoiman
rakentamisessa. Haittojen kerrannaisvaikutuksia on vaikeaa todeta ilman

pitkän aikavälin seurantaa etenkin suunniteltaessa tuulivoimapuistoja uu-
sille, laajoille metsäalueille. Rakentamisen tulisi kohdistua valmiiksi ihmis-
toiminnan vaikutuksessa olevalle alueelle, kuten valtateiden varsille, teolli-
suusalueille jne, jotta voitaisiin minimoida useimpia tunnistettuja riskiteki-
jöitä.

Tuulivoiman rakentamisen vaikutukset metsäkanalintuihin

Tuulivoiman rakentamisen vaikutuksesta riistakantoihin on selvitetty kirjalli-
suusselvityksessä The impact of wind energy facilities on grouse: a syste-
matic review: J. Coppes, V. Braunisch, K. Bollmann, I. Storch, P. Mollet, V.

Grünschachner-Berger, J. Taubmann, R. Suchant, U. Nopp-Mayr, 17 Ja-
nuary 2019 / Revised: 1 July 2019, sekä ruotsissa toteutetussa tutkimuk-
sessa; Wind energy facilities affect resource selection of capercaillie Tet-
rao urogallus; Julia Taubmann, Jim-Lino Kämmerle, Henrik Andrén, Vero-
nika Braunisch, Ilse Storch, Wolfgang Fiedler, Rudi Suchant and Joy Cop-
pes 2021.

Selvityksessä ja tutkimuksissa on todettu, että tuulivoimaloiden häiriövaiku-
tukset ulottuvat metsäkanalinnuille 500–1000 metrin etäisyydelle tuulivoi-
malasta. Metsäkanalintujen elinympäristöjen väheneminen sekä pirstoutu-
misvaikutuksen lisäksi tuulivoimalat tuottavat suoraa kuolleisuusvaikutusta

lajeille. Tehtyjen selvitysten mukaan metsäkanalinnut ovat kärsineet lajeina
kaikkein eniten törmäyskuolleisuutta tuulivoimaloiden torneihin.

Ruotsalaistutkimuksessa metson soitimen todennäköisyys väheni tuulivoi-
maloiden lähistöllä. Myös kesäaikana, poikuekautena, metso vältti elinym-
päristössään voimaloiden läheisyyttä. Voimaloiden määrän, melun, rootto-
rien vilkkumisen ja niiden näkyvyyden todettiin aiheuttavan väistämiskäyt-
täytymistä 865 metriin saakka. Lisäksi tutkimuksessa todettiin metson väis-
tävän voimaloille johtavaa tiestöä myös kesäaikana. Suomen tapauksessa

vaikutukset kohdistuvat kaikkiin neljään metsäkanalintuumme; metsoon,
teereen, riekkoon ja pyyhyn.
Tutkimuksen tulos vahvistaa käsitystä siitä, että voimalat sekä niihin liittyvä

rakentamis- sekä- huoltotoiminta tiestöineen vaikuttaa negatiivisesti met-
son lisääntymiseen sekä alueen hyödynnettävyyteen ravinnonhankin-
nassa. Lisäksi tuulivoimala-alueen tiestön voidaan olettaa lisäävän pienpe-
tojen, kuten ketun ja näädän saalistustehokkuutta talviaikaan, koska voi-
mala-alueen tiet pidetään aurattuna ja etenkin kettu hyödyntää tiestöä liik-
kumisessa. Petojen aiheuttamaa painetta kanalintukantoihin on vaikea

osoittaa, mutta on selvää, että yhdessä metsäekosysteemin pirstoutumi-
sen kanssa petojen vaikutus kanalintujen kantaan voimistuu.

Suurpedot suunnittelualueella

Riistavahinkorekisteri -järjestelmän Tassu -havaintoaineiston mukaan alu-
eelta on tehty 1.1.2021-11.5.2022 suurpetohavaintoja seuraavasti: Karhu 6

kpl (joista 3 havaintoa naarasta ja erauspennusta) Ilves 1 kpl Ahma 0 kpl
Susi 2 kpl (havainnot kahdesta sudesta).
Tämän perusteella voidaan todeta, että suurpetojen tiheys kohdealueella

on havaintoaineiston mukaan suhteellisen alhainen. Toki täytyy myös huo-
mioida, että kaikilla alueilla havainnointiverkoston toiminta ei ole aktiivista

ja tällä voi olla osaltaan myös vaikutusta havaintojen vähäisyyteen. Suur-
petokannat ovat alueella vakiintuneet, mutta niiden havaintojen kirjautumi-
nen riippuu havaintoaktiivisuudesta . Tuulivoimaloiden vaikutuksista suur-
petojen ekologiaan ei vielä tiedetä, mutta on tärkeää muistaa näiden neljän

maasuurpetomme suojelustatus EU-lainsäädännössä.
Esimerkiksi susi kuuluu riistalajina EU:n luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti

suojeltuihin lajeihin. Koska susi on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoi-
tettu laji, kaavan laatimisvaiheessa on selvitettävä riittävästi, ettei

luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momenttiin perustuvaa lisääntymis- ja leväh-
dyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa rikota. Suun-
nitellun tuulivoimapuistoalueen pohjoispuolella on tällä hetkellä vakiintunut susireviiri.

Tuulivoiman vaikutukset vesilintuihin

Tuulivoiman vaikutuksista vesilintuihin on olemassa jo jonkin verran tutkit-
tua tietoa. Laaja yhteenvetotutkimus joutsenten sekä hanhien osalta

osoitti, että konkreettiset törmäykset tuulivoimalan roottoreihin ovat harvi-
naisempia, mutta moniin muihin asioihin pitää kiinnittää huomiota (Rees,

Eileen, 2012. Impacts of wind farms on swans and geese: A review. Wild-
fowl, p. 37-72). Tuulivoimaloilla voi olla merkitystä vesilintujen muutto- ja

levähdysalueisiin.

Tanskassa tehty laaja tutkimus tuulivoiman vaikutuksesta kurkiin sekä ly-
hytnokkahanhiin osoitti, että linnut kykenevät pääsääntöisesti väistämään

roottoreita ja törmäykset ovat vähäisiä. Tutkimuksessa kuitenkin 4 (4) ko-
rostettiin, että tarvitaan lisätutkimuksia eri lajien osalta, koska roottorien

väistämiskyky vaihtelee merkittävästi eri lintulajien välillä. (Drachmann, J.,
Nielsen, H. & Waagner, S. 2021 Pink-footed Goose and Common Crane
exhibit high levels of collision avoidance at a Danish onshore wind farm.
Orn. Foren. Tidsskr. 115: 253-271.)
Muntterinkankaan tuulivoimapuiston alueella ei ole lähettyvillä merkittäviä

lintuvesiä, mutta vuosittain alueen läpi muuttaa merkittäviä määriä eri han-
hilajeja. Kun tuulivoimaloiden lähellä ei sijaitse merkittäviä vesilintujen le-
vähdysalueita, niin haittavaikutusten voi olettaa kohdistuvan lähinnä muut-
toreitillä ohilentäviin lintuihin.

Vaikutukset metsästykseen
Pohjois-Savossa metsästyksellä tärkeä rooli alueen ihmisten elämässä.

Riistakeskusalueella on noin 27000 riistanhoitomaksun suorittanutta henki-
löä. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen riistalajitiedon ke-
räystapa. Metsästäjät osallistuvat kahdesti vuodessa toteutettavaan riista-
kolmiolaskentaan. Laskettavia lajeja ovat metsäkanalinnut ja pienet riis-
tanisäkkäät. Toisin sanoen metsästys on sidottu riistanhoitotyöhön myös

tiedonkeruun tasolla. Mikäli alueelle rakennetaan tuulivoimaa, on oletetta-
vaa, että vapaaehtoiseen keruuseen perustuva toiminta vähenee. Jos alu-
een metsästys vaikeutuu tai estyy, sen vetovoimaisuus virkistys- ja elä-
mystoimintana vähenee, myös tiedonkeräämisen edellytykset poistuvat.

Edellä mainittu vaikutus heikentää alueen riistataloudellista merkitystä. Mi-
käli alueen käyttö metsästyksessä heikkenee tai estyy, myös riistatiedon

laatu köyhtyy. Tuulivoimapuiston voidaan katsoa varaavan alueen koko-
naan riistatalouden kannalta, lukuun ottamatta hirven metsästystä. Hirven

ei toistaiseksi tiedetä erityisesti välttävän tuulivoimala-alueita.

Suomen riistakeskus esittää, että edellä mainitut seikat otetaan kaava-
luonnoksessa huomioon mahdollisimman hyvin.

Suomen riistakeskus esittää Pielaveden ja Keitelee kunnille mahdollisen

kompensaatiomenettelyn edellyttämistä Muntterinkankaan tuulivoimahank-
keessa. Tuulivoimayhtiöt tulisi jo luvanhakemisvaiheessa velvoittaa kor-
vaamaan aiheuttamansa riista- ja metsästyshaitan jollain tavalla riistatalou-
delle. Tarkasteltavaksi tulisivat alueen keskeisesti haittaa kärsivät lajit ja

elinympäristöt sekä määritettäväksi ne toimenpiteet, joilla tuulivoimayhtiö
korvaa kyseiset haitat. Kompensaatio tulisi kohdentaa esimerkiksi valituilla
toimenpiteillä toisella alueella.

2. Nilakan ympäristölautakunta

Ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että ympäristövaikutusten arvioin-
tiohjelmassa oli kattavasti arvioitu vaikutuksia ja lisäselvitystarpeita. Sa-
malla kuitenkin muistutetaan, että Muntterinkankaan tuulivoimahankkeesta

ei saa aiheutua naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai
huoneistoa hallitsevalle naapuruussuhdelain (26/1920) 17 §:n mukaista

kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö-
lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, läm-
möstä tai muista vastaavista vaikutuksista.

3. Ylä-Savon Soten ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan Muntterinkankaan tuulivoima-
hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavaa:

Ylä-Savon alueelle on Muntterinkankaan tuulivoimahankkeen lisäksi kulu-
neen talven aikana alkanut kaksi muuta tuulivoimahanketta, Laulurämeen

tuulivoimapuisto Kiuruvedellä ja Vuorimäen tuulivoimapuisto Iisalmessa.

Alueet sijoittuvat noin 30 kilometrin säteelle Muntterinkankaan hankealu-
eesta. Näiden hankkeiden yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon Muntte-
rinkankaan hankkeen ympäristövaikutusten arvioinneissa.

Hankkeen maisemavaikutuksia arvioidessa tulee näkemämallinnukset

tehdä ainakin isommilta järvialueilta sekä läheisimmiltä matkailu- ja majoi-
tuskohteilta.

Yva-ohjelman mukaan toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vai-
kutukset arvioidaan olettaen, että alueilla olevat maanpäälliset voimalara-
kenteet puretaan ja betoniperustukset sekä kaapelit jätetään maahan. Ym-
päristölautakunnan näkemyksen mukaan myös betoniperustusten purka-
minen tulisi huomioida arvioinnissa, sillä perustukset ovat myös jätettä ja

ne tulisi ohjata asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn.
Ympäristölautakunta huomauttaa, että YVA-ohjelman taulukossa 8-3 on
virheellisesti ilmoitettu sijaintikunta kohteille Saarela, Uudisharju ja Uurave.

Ko. kohteiden sijaintikunta on Pielavesi ei Keitele. Lisäksi ympäristölauta-
kunta esittää, että hankkeen seurantaryhmään tulisi lisätä myös Pielave-
den kunnan terveydensuojeluviranomainen.

Ympäristölautakunnan mielestä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on

kokonaisuutena ottaen tehty asiantuntevasti ja perusteellisesti. Tuulivoima-
laitoksista aiheutuviin melu- ja välkehaittojen selvittämiseen ja mallintami-
seen on ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetty menetelmät.

Samoin maisemaan kohdistuvien visuaalisten haittojen selvittämiseen.
Tehtyyn ohjelmaan on myös koottu kattavasti lähtötietoja ja luonto- ja
muita selvityksiä tullaan tekemään tulevana kesänä. Lautakunta katsoo,

että tehtyjen selvitysten ja tulevien täydennysten myötä hankkeen ympäris-
tövaikutukset pystytään arvioimaan riittävällä tasolla.

4. Pohjois-Savon pelastuslaitos
Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää
onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa

tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnetto-
muuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuu-
delle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Tuulivoimaloihin kohdistuvia onnettomuusriskejä ovat muun muassa esi-
merkiksi salamaniskusta tai vikaantumisesta aiheutuva konehuonepalo,

putoavien osien seurannaisvaikutuksena aiheutuva maastopalo, tuulivoi-
malan lavoista mahdollisesti irtoava tai sinkoava jää tai muu irtoava osa,

sekä tuulivoimalan huoltoon ja kunnossapitoon osallistuvan henkilöstön
tapaturmat, vahingot tai sairauskohtaukset.
Tapahtuneissa onnettomuuksissa tuulivoimaloiden lavan osia on voinut
lentää 500 m päähän ja normaalitoiminnassakin lavoista irtoavat jäät voivat
aiheuttaa pudotessaan vaaraa ihmisille. Tuulivoimaloiden konehuonepaloa
ei ole mahdollista sammuttaa pelastustoimen toimenpitein ja putoavat osat
aiheuttavat mm. maastopalojen vaaran kuivana aikana. Huoltohenkilöstölle

tuulivoimalassa mahdollisesti sattuvasta tapaturmasta tai sairauskohtauk-
sesta voi aiheutua erityisosaamista vaativa korkean paikan pelastusteh-
tävä.

Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma
useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen

irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheu-
tuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliiken-
teelle ja pelastustoiminnalle. Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttami-
nen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen

muuttuu hankalaksi.

Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvoitetta (4 §), rakennuk-
sen omistajalta ja haltijalta omatoimista varautumista (14 §) sekä pelastus-
suunnitelman laadintaa (15 §). Koska tuulivoimaloiden konehuonepaloa ei

ole mahdollista sammuttaa pelastuslaitoksen toimenpitein, tulee toiminnan-
harjoittajan varautua omatoimisesti konehuonepaloihin. Tuulivoimaloiden

paloturvallisuuden suunnittelun pohjana suositellaan käytettävän Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28 Tuulivoimaloiden

paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan keskusliiton suojeluohjetta Tuuli-
voimalan vahingontorjunta 2017.

 Tuulivoimapuistolle tulee laatia pelastussuunnitelma, joka sisältää
toimintaohjeet onnettomuusja vaaratilanteissa toimimiseen myös
paikalliselle pelastustoimelle.

 Suositellaan, että tuulivoimaloiden konehuoneet varustetaan auto-
maattisella sammutuslaitteistolla. Automaattinen sammutusjärjes-
telmä voi olla joko kohde- tai tilasuojausjärjestelmä tai niiden yhdis-
telmä.

 Tuulivoimaloiden konehuone ja ne osat tornista, joissa on tuulivoi-
malatekniikkaa, sekä ulkopuoliset muuntamo- tai sähköasemat tu-
lee varustaa automaattisella paloilmoitus- tai palovaroitusjärjestel-
mällä, joka välittää tiedon tuulivoimalan valvontahenkilöstölle

 Tuulivoimapuiston sähköasema varustetaan automaattisella sam-
mutuslaitteistolla, joka voi olla tilasuojausjärjestelmänä.

 Tuulivoimaloiden konehuoneet sekä sähköasema varustetaan

myös riittävällä alkusammutuskalustolla, joka soveltuu myös jännit-
teisten kohteiden sammuttamiseen.

 Salamaniskujen varalta tuulivoimat on varustettava kattavalla uk-
kos- ja ylijännitesuojauksella ja suojamaadoituksella. –

 Suositellaan, että tuulivoimalat suojataan jäätymiseltä ja varuste-
taan siipien jääntunnistusjärjestelmällä.

 Palo- ja henkilöturvallisuuden osalta pelastuslaitos suosittelee yli 1

MW tuulivoimaloilla 600 m turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaaral-
listen aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu

vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. –

Metsäpaloriskin pienentämiseksi tuulivoimalatornien ja sähköase-
man ympäristö on raivattava ja pidettävä vapaana puista ja muista

kasvustosta.

 Tuulivoimalalle on oltava kaikkina vuodenaikoina kantava ajoyh-
teys, joka sallii raskaan sammutusauton esteettömän liikkumisen.

 Tuulivoimalan lähietäisyydellä suojaetäisyyden sisäpuolella ei tule

sallia rakennettua tai ohjattua vapaa-ajan liikkumista (latu- tai moot-
torikelkkauria) tai muuta vastaavaa liikennettä. Tarpeetonta liikku-
mista suoja-alueen sisäpuolella tulee välttää. Tornin juurella liikku-
minen tulee ohjeistaa.

5. Väylävirasto

Muntterinkankaan hankealueen itäpuolella kulkee luoteis-kaakkosuun-
nassa seututie 560 (Pyhäsalmentie) noin kilometrin päässä hankealueesta.

Hankealueen eteläpuolella kulkee yhdystie 16022 (Kangaskyläntie) noin
kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen pohjoispuolella kulkevat
yhdystiet 5601 (Honkaharjuntie) noin kolmen kilometrin päässä ja 5613

(Laukkalantie) noin kahden kilometrin päässä hankealueesta. Hankealu-
een länsipuolella kulkevat yhdystie 16017 (Sulkavanjärventie) noin puolen-
toista kilometrin ja yhdystie 16021 (Viinikkalantie) noin kahden kilometrin

päässä hankealueesta. Hankealueen eteläpuolella kulkee myös kantatie
77 (Sininentie) noin kahdeksan kilometrin päässä hankealueesta.

Hankealueella on lisäksi laaja yksityistie- ja metsäautotieverkko. Kulku
hankealueelle tapahtuu todennäköisesti kantatien 77 suunnasta, yhdystien

16021 ja yksityistieverkon kautta. Hankealueen läheisyydessä ei ole rauta-
teitä.

Selostusvaiheessa tuulivoimaloiden sekä niiden perustusten ja asennus-
kentän rakentamisen aiheuttamat kuljetukset arvioidaan tuulivoimaloiden

määrän ja tyypin perusteella. Lisäksi tarvittavien erikoiskuljetusten määrä

arvioidaan erikseen. Yksityisteiden rakentamiseen ja parantamiseen tarvit-
tavien kuljetusten määrä arvioidaan teiden pituuden perusteella. Käytön

aikaisesta liikenteestä saadaan arvio hankevastaavalta. Liikenneverkon
nykytila selvitetään Väyläviraston Tierekisterin tiedoista, josta saadaan
muun muassa ajantasainen tieto maanteiden liikennemääristä.
Hankkeen aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan vertaamalla

hankkeen aiheuttamia kuljetusmääriä teiden nykyisiin liikennemääriin. Lii-
kenteen lisäystä tarkastellaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti ver-
rattuna nykyiseen liikennemäärään. Liikenteen kokonaislisääntyminen ja

raskaan liikenteen lisääntyminen tarkastellaan erikseen. Liikenteen lisään-
tymisen sekä kuljetusten tyypin perusteella arvioidaan vaikutuksia kuljetus-
reittien liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Maanteiden liittymien

osalta tehdään tarvittaessa toimivuustarkasteluja.
Liikennevaikutusten arviointi on esitetty YVA-ohjelmassa riittävällä tasolla.

Tuulivoimaloiden sijaintia suhteessa liikenneväyliin ohjeistetaan Väylävi-
raston Tuulivoimalaohjeessa (Liikenneviraston julkaisuja 8/2012), joka tu-
lee huomioida voimaloiden sijoittamisessa. Tuulivoimalan vähimmäisetäi-
syys on voimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) + suoja-alue maantien kes-
keltä lukien.

Tuulivoimalakuljetukset vaativat aina erikoiskuljetusluvan. Erikoiskuljetus-
luvissa lupaviranomaisena toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Voimaloiden

osien kuljetuksia varten maanteiden, siltojen ja rumpujen kantokyky on var-
mistettava hyvissä ajoin ennen kuljetuksia. Jos rakenteiden vahvistami-
selle tai mahdollisten tasoliittymien ym. parantamistoimille todetaan tar-
vetta, toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankkeesta vastaavan kus-
tannuksella. Tämä koskee myös mahdollista valaisinpylväiden ja liikenne-
merkkien väliaikaista siirtoa sekä liittymien avartamista. Asian osalta tulee

olla yhteydessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen maanteiden kunnossapi-
don aluevastaavaan. Liittymäluvat maanteille myöntää Pirkanmaan ELY-
keskus.

Suunnittelussa tulee huomioida, etteivät voimajohdon pylväät estä tai hait-
taa maanteiden käyttöä. Väylävirasto muistuttaa, että kaapeleiden ja johto-
jen sijoittamisessa tiealueelle noudatetaan, mitä liikennejärjestelmästä ja

maanteistä annetun lain (503/2005) 42 §:ssä ja 42 a §:ssä säädetään. Ra-
kennettaessa voimajohtoa maanteiden yhteyteen tulee noudattaa Väylävi-
raston ”Sähkö- ja telejohdot ja maantiet” -ohjeen (Liikenneviraston Lau-
sunto 3 (3) VÄYLÄ/3255/06.00.03/2022 23.5.2022 ohjeita 3/2018) lisäksi

Liikenneviraston 12.10.2018 antamaa määräystä johtojen ja rakenteiden

sijoittamisesta maantien tiealueelle (LIVI/44/06.04.01/2018). Ohjetta tulee

noudattaa siinäkin tapauksessa, että uusi johto rakennetaan olemassa ole-
van johdon rinnalle.

Jos tasoristeyksen käyttö lisääntyy tuulivoimaloiden rakentamisaikaisen

liikenteen johdosta merkittävästi tai sen käyttötarkoitus muuttuu, on tienpi-
täjän haettava lisääntyvään tai muuttuvaan käyttöön oikeuttava Väyläviras-
ton lupa. Väylävirasto voi liittää lupapäätökseen tasoristeyksen rakenta-
mista, uudenlaista käyttöä, kunnossapitoa ja poistamista sekä tasoristeyk-
seen liittyvää tietä koskevia ehtoja. Tasoristeysluvan tarpeesta voi olla yh-
teydessä Väylävirastoon osoitteeseen kirjaamo@vayla.fi. Lisätietoja taso-
risteysten ylittämisen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen on ohjeessa:

”Erikoiskuljetukset rautatien tasoristeyksissä” (Väyläviraston julkaisuja
8/2021 sekä tiivistelmä). Raskaat erikoiskuljetukset saattavat edellyttää
myös tasoristeyskansien vahvistamista ja leventämistä. Maanteiden osalta
lausuu tarkemmin Pohjois-Savon ELY-keskuksen L-vastuualue.

6. Tervon kunta ympäristöterveyspalvelut

Hankealueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 1,6–1,8 km etäisyy-
dellä alustavista voimalapaikoista ja lähimmät lomarakennukset (2 kpl)

hankealueen länsirajalla. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta sijait-
see 61 vakituista asuinrakennusta ja 20 lomarakennusta. Suunnitellusta

sähkönsiirtoreitistä alle 500 m etäisyydellä sijaitsee 6 asuinrakennusta.

Lähin pohjavesialue on Viinikkalan (0823904) luokkaan 1 kuuluva pohja-
vesialue, joka sijaitsee noin 200 m etäisyydellä hankealueen eteläpuolella.

Alueella on Keiteleen kunnan vedenottamo.

Muntterinkankaan hankealueen itäpuolella kulkee luoteis-kaakkosuun-
nassa seututie 560 (Pyhäsalmentie). Hankealueen eteläpuolella kulkee yh-
dystie 16022 (Kangaskyläntie). Hankealueen pohjoispuolella kulkevat yh-
dystiet 5601 (Honkaharjuntie) ja 5613 (Laukkalantie). Hankealueen länsi-
puolella kulkee yhdystie 16017 (Sulkavanjärventie) ja yhdystie 16021 (Vii-
nikkalantie). Hankealueen eteläpuolella kulkee myös kantatie 77 (Sininen-
tie), jonka suunnasta kulku hankealueelle todennäköisesti tapahtuu. Han-
kealueella on lisäksi laaja yksityistie- ja metsäautotieverkko.

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpi-
täminen ja edistäminen. Lisäksi sen tarkoituksena on ennalta ehkäistä,

poistaa ja vähentää sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voi-
vat aiheuttaa terveyshaittaa. Tässä laissa terveyshaitalla tarkoitetaan ihmi-
sessä todettua sairautta, muuta terveyshäiriötä tai sellaisen tekijän tai olo-
suhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön

terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain yleisissä periaatteissa on todettu, että elinympäris-
töön vaikuttava toiminta tulee suunnitella ja järjestää siten, että väestön ja

yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Lisäksi elinympäristöön vaikut-
tavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen

mahdollisuuksien mukaan estyy.

Terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta tarkasteltuna tuulivoimaloi-
den merkittäviä haittatekijöitä ovat melu ja välkevaikutus.

Tuulivoimamelu voi voimakkaana ja pitkään jatkuessaan psyykkisen ja fyy-
sisen stressin kautta myötävaikuttaa terveyshaitan syntymiseen. Tuulivoi-
mamelu voi terveyshaittojen lisäksi aiheuttaa myös viihtyvyyshaittoja erityi-
sesti alueilla, joiden ääniympäristössä ei ole aikaisemmin ollut teknisistä

laitteista aiheutuvaa jatkuvaa melua. Tuulivoimamelun häiritsevyyteen liit-
tyvät haitat vältetään parhaiten sijoittamalla tuulivoimalat riittävän kauas

asutuksesta ja muista melulle herkistä kohteista tai alueista. Keskeistä on
siten riittävä etäisyys tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välillä.

Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Sosiaali- ja ter-
veysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista
545/2015 12§:n mukaisia melun toimenpiderajoja.

Nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa keskiäänitason tulee vaatimusten mu-
kaan olla päiväaikaan LAeq, 07-22 h ≤ 35 dB ja yöaikaan LAeq, 22-07 h ≤

30 dB. Lisäksi tulee ottaa huomioon erilliset pienitaajuiselle melulle ja yöai-
kaiselle mahdollisesti unihäiriötä aiheuttavalle selvästi taustamelusta erot-
tuvalle melulle (LAeq,1h ≤ 25 dB) asetuksessa asetetut toimenpiderajat,

joita ei saa ylittää. Yöaikainen (klo 22—7) musiikkimelu tai muu vastaava

mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustame-
lusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo22—

7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Yöaikainen
tuulivoimaloiden ulkoa sisään kuuluva melu voidaan mahdollisesti katsoa
musiikkimelua vastaavaksi meluksi, joka voi aiheuttaa unihäiriöitä, jos
amplitudimodulaatio (sykintä) on kuulohavainnoin selvästi erotettavissa ja

taustamelu erittäin hiljaista. Äänen ja/tai melun kapeakaistaisuus sekä im-
pulsiivisuus voidaan kokea äänekkyytenä, meluisuutena tai kiusallisuu-
tena, joka tulisi huomioida melun haitallisuutta arvioitaessa.

Rakentamisesta tai lisääntyvästä sisäisestä tai alueen ulkoisesta liiken-
nöinnistä ei saa aiheutua pöly-, melu-, tärinä- tai muutakaan terveyshaittaa

naapurikiinteistöjen tai muiden lähialueiden käyttäjille tai asukkaille. Ympä-
ristön kuormitus ja pölypäästöt tulee minimoida parhaalla käytössä olevalla

tekniikalla. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää VNp 993/92 mukaisia
yleisiä melutason ohjearvoja.

Terveydensuojelulain mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puh-
tauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja

muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu
asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Lisäksi terveydensuojelulaissa todetaan, että milloin asunnossa tai muussa

oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, sa-
vua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin

verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai
muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi
velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen

epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai ra-
joittamiseksi.

Tuulivoimaloiden toiminnassa tulee huomioida myös tuulivoimalan välke-
vaikutusta eli varjon ja valon vilkkumista tuulivoimaloiden takaa. Välkevai-
kutus syntyy sääolojen mukaan, joten yleensä välkettä on havaittavissa

vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta.

Tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä tulee ottaa huomioon voima-
loiden lapoihin kertyvän jään irtoaminen. Jään irtoaminen lavoista ei saa

aiheuttaa terveyshaittaa alueen asukkaille tai alueella liikkuville.
Hankkeen YVA-arviointi-ohjelmassa, suunnitelmissa, rakentamisessa ja
toteutuksessa tulee huomioida kunnallisten vesilaitosten suoja-alueiden,
pohjaveden muodostumisalueiden, vedenottamoiden ja verkoston lisäksi

kuntien alueella toimivien vesiosuuskuntien vedentuotantoketjun turvalli-
suus, joka ei saa vaarantua. Etenkin tulee huomioida lähin, Viinikkalan

(0823904) luokkaan 1 kuuluva pohjavesialue, joka sijaitsee noin 200 m

etäisyydellä hankealueen eteläpuolella. Alueella on Keiteleen kunnan vesi-
laitoksen vedenottamo. Toiminta tai sen perustamnen ei saa aiheuttaa

missään vaiheessa talousveden tuotantoketjun vaarantumista.

Lisäksi tulee huomioida yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivojen veden-
laadun ja riittävyyden turvaaminen. Hanke ei saa myöskään aiheuttaa al-
kutuotannon tuotteiden pintakasteluun käytettävän veden laadun ja saata-
vuuden heikkenemistä.

7. Metsähallitus

Hankealueella ei sijaitse Metsähallituksen hallinnassa olevia luonnonsuoje-
lualueita. Muntterinkankaan hankealueelle, suunnitellulle sähkönsiirtorei-
tille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita. Lähin Natura-alue, Koi-
vujoki (FI0600070, SAC) sijoittuu noin 6,3 kilometrin etäisyydelle hankealu-
eesta pohjoiseen. Metsähallituksen vastuupetolintujen reviireitä ei ole tie-
dossa hankealueen läheisyydessä, eikä alueella mallinnusten mukaan ole

erityistä potentiaalia vastuupetolintujen elinympäristönä. Metsähallituksella
ei ole tässä vaiheessa muuta lausuttavaa
8. MTK

Arviointiohjelmassa suunnittelualueen metsät on kuvattu selkeästi ja laa-
jasti, tosin otsikko ”Kasvillisuus ja luontotyypit” ei anna ymmärtää, että ko.

kohdassa on kuvattu talousmetsät. Samoin vaikutukset metsätalouteen ja
metsäelinkeinon harjoittamiseen on kuvattu.

Tuulivoimapuiston liityntäjohto on oleellinen osa itse hanketta. YVA -selos-
tuksen mukaan liityntäjohto tarvitsee 26 metriä leveän johtoaukean. Lisäksi

puuston kasvu on pidettävä rajoitettuna kymmenen metrin reunavyöhyk-
keellä johtoaukean molemmin puolin. Näinollen merkitys maanomistajille

on merkittävä.
Vaikka liityntäjohdon tarkka sijainti ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa,
näkemyksemme mukaan sen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla mukana

kaavaalueessa. Maanomistajat ovat olleet huolissaan erityisesti liityntäjoh-
don korvausten matalasta tasosta. Näemme tärkeänä, että Keiteleen ja

Pielaveden kunnat ovat aktiivisia jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa, jotta
liityntäjohtojen edellyttämän johtoaukean maanomistajille neuvotellaan ja

maksetaan tyydyttävän suuruinen korvaus. Korvaus voisi tulla maksetta-
vaksi samoilla perusteilla kuin tuulipuiston vaikutusalueen maanomistajille

tai johtoaluekorvauksen suuruutta sekä muita korvausperusteita tulisi tar-
kastella sopimusneuvotteluissa uudelta pohjalta.

Johtoalueet tulisi sisällyttää tuulivoimalan vuokra-alueisiin, jolloin korvaus-
menettely olisi oikeudenmukainen kaikkia vaikutuksia kokevia maanomis-
tajia kohtaan. Lisäksi ehdotamme, että em. liityntäjohtoa koskeva korvaus-
käytäntö sovitaan selkeästi ja ennakolta Ilmatar Pielavesi Oy:n kanssa. Si-
ten yhtiö voi tarjota maanomistajille vuokrasopimuksia heti, kun liityntäjoh-
don sijainti selviää.

Kohdassa ”Vaikutukset elinkeinotoimintaan” todetaan, että: ”Arvioinnin läh-
tötietoina käytetään myös YVA-prosessin aikana saatuja lausuntoja ja mie-
lipiteitä sekä vakituisille ja loma-asukkaille suunnatun asukaskyselyn tulok-
sia”. Näkemyksemme mukaan kysely tulisi suunnata myös osallisille

maanomistajille.

Maanomistajien edustajana odotamme Ilmatar Pielavesi Oy:ltä avointa tie-
dottamista hankkeen eri vaiheissa. Tarkemmassa linjauksessa sekä pyl-
väiden sijoittelussa tulee kuulla ja tehdä yhteistyötä maanomistajien

kanssa, jotta maaseutuelinkeinoille aiheutuvat haitat minimoidaan ja maa-
ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset turvataan.

Tuulipuiston elinkaari on pitkä, mutta sopimusvaiheessa tulee kuitenkin

huomioida myös elinkaaren lopussa olevat toimenpiteet ja vaikutukset. Nä-
kemyksemme mukaan hankkeen luvituksissa ja sopimuksissa on otettava

kantaa luonnon ja ympäristön palautumiskykyyn ja alueen käyttömuotoihin
mahdollisen purkamisen jälkeen sekä huolehdittava siitä, että silloisille

maanomistajille ei koidu velvoitteita ja kustannuksia esimerkiksi purkamis-
ajankohdan ympäristömääräysten vuoksi.

Viinikkalan pohjavesialueella sijaitsee Keiteleen kunnan vesilaitoksen Vii-
nikkalan pohjavedenottamo. Näemme erittäin tärkeänä, että hankkeen vai-
kutukset pohjavesiin ja siten myös mahdollisesti talousveteen arvioidaan

huolellisesti.

9. Traficom
Viestintäyhteydet on jo varsin hyvin otettu huomioon, ohessa vielä viittaus
asiaan liittyen.

Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös tuuli-
voimaloiden vaikutukset radiojärjestelmiin. Tuulivoimaloiden on monissa

tapauksissa todettu vaikuttaneen TV-vastaanoton laatuun maanpäällisissä

TV-lähetysverkoissa. Tuulivoimaloilla on vaikutuksia myös matkaviestin-
verkkojen kentänvoimakkuuteen ja signaaliin laatuun. Tutkajärjestelmä

vaatii toimiakseen riittävää etäisyyttä tuulivoimaloihin. Radiolinkin toiminta

taas edellyttää täysin esteetöntä aluetta lähettimen ja vastaanottimen vä-
lillä.

Sähköisen viestinnän palvelut ovat riippuvaisia radiojärjestelmistä. Siksi on
tärkeää varmistaa, että TV- ja matkaviestinpalvelut sekä tutkat ja radiolinkit

toimivat myös jatkossa riittävän häiriöttömästi. Pienilläkin muutoksilla tuuli-
voimaloiden sijoittelussa voi olla ratkaiseva merkitys alueen radiojärjestel-
mien toimintaan. Jo olemassa olevia TV- ja radiolähetysasemia ja raskaita,

200 – 300 metrin korkuisia mastoja ei voida siirtää. Siksi eri osapuolten tu-
lisi tehdä yhteistyötä jo tuulivoimaloiden suunnitteluvaiheessa ja pyrkiä va-
litsemaan tuulivoimaloiden sijainti niin, ettei häiriöitä radiojärjestelmille ai-
heudu tai että ne ovat poistettavissa.

On suositeltavaa, että tuulivoimahankkeesta vastaavat ovat yhteydessä
kaikkiin tiedossa oleviin radiojärjestelmien omistajiin lähialueilla. Riittävänä

koordinointietäisyytenä on pidetty noin 30 kilometriä. Radiopaikannusjär-
jestelmien ja radiolinkkien käyttäjiä sekä teleoperaattoreita tulisi aina infor-
moida tuulivoimahankkeesta.

10. Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)

Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on väestön ja yksilön ter-
veyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja

poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa

terveyshaittaa. Lain yleisen periaatteen mukaan elinympäristöön vaikut-
tava toiminta tulee suunnitella ja järjestetään siten, että väestön ja yksilön

terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Tämän edellytyksenä on, että toimin-
nanharjoittaja tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seu-
raa niihin vaikuttavia tekijöitä.

Terveydensuojelulain 5 pykälässä on säädetty alueellisesta terveydensuo-
jelusta seuraavaa:

”Aluehallintovirasto ohjaa ja valvoo terveydensuojelua toimialueellaan sekä

arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutu-
mista”.

Samaisen lain 6 pykälässä on säädetty puolestaan kunnan terveydensuo-
jelutehtävistä seuraavaa: ”Kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja val-
voa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinym-
päristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä tervey-
densuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa”

Yleistä

Terveydellisten olosuhteiden, riskien ja mahdollisten haittatekijöiden arvi-
ointi sekä valvonta kuulu paikallisella tasolla kunnan terveydensuojeluvi-
ranomaisen toimivallan piiriin. Täten aluehallintovirasto ei ota kantaa yksit-
täisen hankkeen mahdollisesti aiheuttamiin riskeihin ja haittatekijöihin,

etenkin jos niiden ennakoidaan rajautuvan paikallisesti.

Aluehallintovirasto pitää hyvänä ratkaisuna, että YVA-menettelyssä varau-
dutaan voimalakoon kasvuun ja vaikutuksia tarkastellaan 350 metriä

korkeilla voimaloilla (s.32). Sinälläänhän se on tarkoituksenmukaistakin,
koska hanketta suunnitellaan max. 350 metriä korkeille voimaloille.
Ihmisten elinympäristön terveellisyys ja viihtyisyys
Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Ilmatar Pielavesi Oy:n YVA-lain

mukaisessa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on kuvattu tervey-
densuojelun näkökulmasta keskeisimmät ihmisten elämiseen sekä elinym-
päristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen liittyvät ympäristövaikutukset. Ar-
viointiohjelma on laadittu pääosin riittävällä laajuudella sekä tarkkuudella

(huom. sosiaalisten vaikutusten arviointia koskevat asiat ei sisälly lausu-
maan), mutta esimerkiksi liittyminen muihin hankkeisiin on osin puutteel-
lista sekä osin hieman harhaanjohtavaa.

Hankkeiden liittyminen toisiinsa – Yhteis-/kokonaisarviointi

Ohjelman sivulla 131 on todettu, että ’Tämän YVA-ohjelman laadinnan ai-
kana Muntterinkankaan tuulivoimahankkeen välittömässä läheisyydessä ei

ole tiedossa muita tuulivoimahankkeita, joiden osalta olisi tarpeen tarkas-
tella yhteisvaikutuksia melun ja välkevaikutusten osalta’.

Kyseinen hanke on kuitenkin osa suurempaa kokonaisuutta, jota on varsin
yleisellä tasolla kuvattu YVA-ohjelmassa. Muun muassa Leppämäen ja –
kankaan hankkeet puuttuvat kuvauksesta kokonaan. Laulurämeen osalta

on kuvattu vain Kiuruveden alueelle suunnitellut tuulivoimalat. Mikäli tar-
kastelualuetta laajennetaan vielä 15-20 kilometriä, tulee kokonaisvaikutus-
ten arvioinnissa huomioitavaksi lukuisa määrä tuulivoimapuistoja, joita

YVA-ohjelmassa ei ole mainittu. Niissä on yhteensä n. 200 tuulivoimalaa.

Kyseessä on kaikkinensa varsin merkittävä erillisten hankkeiden koko-
naisuus (jos tarkastelualueeksi otetaan esim. 50 km), jonka yhteisvaikutuk-
sia tulisi kartoittaa, mahdollisuuksien mukaan mallintaa sekä arvioida yksit-
täisten hankkeiden lisäksi hankeklusterina (taulukko 9-1, s. 101-102). Alue-
hallintovirasto ei ota kantaa siihen, kenen kyseinen arviointi tulisi suorittaa,

mutta liittyviä hankkeita on useita ja voimaloiden määrän osalta puhutaan
sadoista voimalayksiköistä.
Seurantaryhmä
Aluehallintovirasto esittää hankkeesta vastuussa olevalle toimijalle sekä
yhteysviranomaiselle toiveenaan, että seurantaryhmään nimettäisiin myös

kunnan terveydensuojelusta vastaavan viranomaisen edustaja. Arviointioh-
jelman kappaleessa ’2.6.3 Seurantaryhmä (s. 25)’ on kutsuttuna edusta-
jana nimetty Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä, mutta tarkemmin ei ole määri-
telty kuntayhtymän edustajaa tai toimialaa. Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä

ei toisaalta edusta hankealueella kunnan terveydensuojeluviranomaista,

vaan Tervon kunta, joka vastaa Pielaveden sekä Keiteleen alueen ympä-
ristöterveydenhuollon ja terveydensuojelun palveluiden järjestämisestä.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kunnan terveydensuojeluviran-
omaisen merktystä seurantaryhmässä korostaa muun muassa se, että

vasta seurantaryhmän kokouksessa on käynyt ilmi vedenottamon sijainti
hankealueen rajalla (Viinikkalan pohjavesialue). Lisäksi

terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin ja toimivaltaan kuuluvat asumister-
veyteen liittyvien haittatekijöiden ennalta ehkäisy sekä valvonta.

Edelliseen liittyen, kappaleessa ’10.3.1 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (s.
125)’ on kuvattu, että arvioinnissa hyödynnetään seurantaryhmältä saatuja
tietoja. Tältäkin osin kunnan terveydensuojeluviranomaisella on keskeinen
rooli seurantaryhmässä.
Loppulauselma

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan arviointiohjelma on laadittu var-
sin kattavasti ja siinä on terveydensuojelun näkökulmasta käsitelty keskei-
simpiä tuulivoimahankkeisiin yleisesti liittyviä riskejä sekä haittatekijöitä.

Aluehallintovirasto katsoo edelleen, että terveydensuojelusta vastaavan

paikallisviranomaisen mukaan ottaminen mahdollisimman varhaisessa vai-
heessa hankkeen suunnittelua, edistetään yhteistyötä ja hankkeen valmis-
telua laaja-alaisesti sekä moniammatillisesti.

Lisäksi Pohjois-Savon sekä koko Itä-Suomen alueen osalta olisi tarkoituk-
senmukaista käydä eri viranomaisten sekä muiden asiaan liittyvien kes-
keisten tahojen kanssa aktiivista vuoropuhelua suunnitteilla olevien sekä

käynnistyneiden tuulivoimahankkeiden merkityksestä ihmisten hyvinvoin-
tiin, elinympäristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen, energiaomavaraisuu-
teen, varautumiseen yms. Tiedossa olevat ja suunnitellut hankkeet sekä

niiden mahdolliset kokonaisvaikutukset olisi hyvä arvioida kokonaisuutena
tai osakokonaisuuksina yksittäisten hankkeiden lisäksi / sijaan.

11. Keski-Suomen liitto

Pielaveden ja Keiteleen Muntterinkankaan tuulivoimahanke sijoittuu lähim-
millään noin 10 km etäisyydelle Keski-Suomen maakuntarajasta. Hanke-
alueelle suunnitellaan enintään 20 kokonaiskorkeudeltaan 350 m tuulivoi-
malan rakentamista.

Keski-Suomessa on käynnissä maakuntakaavan päivitys, maakuntakaava
2040, joka käsittelee seudullisesti merkittävää tuulivoiman tuotantoa (yli 9

voimalaa), hyvinvoinnin aluerakennetta ja liikennettä. Maakuntakaavaluon-
nos oli nähtävillä 5.5.2022 sakka. Maakuntakaavaprosessi jatkuu tarvitta-
villa lisäselvityksillä kohti ehdotusvaihetta.

Keski-Suomen liitolla ei ole erityistä huomautettavaa Muntterinkankaan

ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa arvioitaviksi esitettyihin ympäris-
tövaikutuksiin, eikä ohjelmassa kuvattuihin arviointimenetelmiin. Keski-
Suomen liitto pitää tärkeänä hankkeen aiheuttamien vaikutusten kattavaa

selvittämistä niin luonnonympäristön, maiseman kuin ihmisiin kohdistuvien
vaikutusten osalta. Myös vaikutusten arvioinnin laatuun sekä paikallisten
kansalaisten tiedonsaantiin ja mielipiteiden huomioon ottamiseen tulee
kiinnittää huomiota.
Keski-Suomen liitto ei anna asiasta erillistä lausuntoa.

12. Savon Voima Verkko OY
Tämän tuulivoimahankkeen mahdollinen liityntäpiste on Savon Voima
Verkko Oy:n voimajohto. Tuulivoimahankkeen mahdollinen liityntä Savon
Voima Verkko Oy:n sähköverkkoon vaatii jatkoselvitystyötä. Lausumme

mielellämme jatkossa hankkeen eri vaiheista, ratkaisun tarkentuessa. Pyy-
dämme lähettämään meille tietoa hankkeen etenemisestä.

13. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo (Kuopion kulttuurihistoriallinen

museo) on osallistunut tuulivoimahankkeen ennakkoneuvotteluun ja YVA-
luonnoksen kommentointiin 1.3.2022 sähköpostikommenteilla.

Arkeologinen kulttuuriperintö on osa kulttuuriympäristöä. Ympäristövaiku-
tusten arviointisuunnitelman terminologiasta museo huomauttaa, että mui-
naisjäännösten sijaan otsikoinneissa (esimerkiksi luku 8.5) sekä tekstisisäl-
lössä on syytä käyttää laajempaa käsitettä arkeologinen kulttuuriperintö,

koska se kattaa muinaisjäännösten lisäksi myös sellaiset rakenteet ja pai-
kat, joita ei lueta muinaismuistolain tarkoittamiin kiinteisiin muinaisjäännök-
siin, mutta joiden säilyttämistä pidetään perusteltuna niiden historiallisen

merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen vuoksi (ns. muut kulttuuriperintökoh-
teet).

Hankealueelle ja suunnitellun voimajohdon alueella tehdään arkeologinen
inventointi vuoden 2022 aikana.) Inventointiraportti tulee toimittaa heti sen
valmistuttua museolle arviointia varten. Museo vastaa lisäksi kohteiden

viemisestä muinaisjäännösrekisteriin. Arkeologisen kulttuuriperinnön koh-
teet otetaan huomioon hankkeen tarkemmassa suunnittelussa ja jätetään

rakennustoimenpiteiden ulkopuolelle.

Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista ympäristövaikutusten arviointi-
suunnitelmassa tuodaan esille pääasiassa valtakunnallisesti (RKY) ja maa-
kunnallisesti merkittäviä kohteita. Esimerkiksi RKY-alueista lähimpänä

suunnittelualuetta sijaitsee Pielaveden kirkkosaari (12km). Suunnitelmassa

ei esitellä paikallisesti merkittäviä rakennussuojelukohteita, joita on osoi-
tettu muun muassa Nilakan ja Koutajärven rantaosayleiskaavaan. Lähiym-
päristön yleiskaava ja asemakaavat esitellään kuitenkin kappaleissa 8.3.2

ja 8.3.3. Pohjois-Savon alueellinen vastuumuseo katsoo, että suunnitel-
massa olisi hyvä esitellä ainakin otsikkotasoisesti suunnittelualueen lähei-
syydessä tehdyt rakennusinventoinnit.

14. Pohjois-Savon liitto
Ilmatar suunnittelee Muntterinkankaalle enintään 20 tuulivoimalan puistoa,
Pielavedelle sijoittuisi 17 ja Keiteleelle 3 voimalaa. Vaihtoehtoisesti hanke

toteutettaisiin vain Pielaveden osalta. Suunniteltujen voimaloiden yksikkö-
teho on 6–10 MW ja kokonaiskorkeus maksimissaan 350 metriä. Sähkön-
siirto on tarkoitus toteuttaa hankealueen eteläpuolelle Savon Voiman verk-
koon uudella noin 10 km pituisella 110 kV ilmajohdolla.

Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 2. vaiheen luonnokset olivat nähtä-
villä alkuvuodesta 2022. Muntterinkangas tuulivoimapotentiaalisena

alueena, tv. Kaavaehdotuksen valmistelu jatkuu tuulivoimarakentamisen
yhteisvaikutusten tarkastelulla. Ehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2023.

Pohjois-Savon liitolla ei ole maakuntakaavoituksen näkökulmasta arvioin-
tiohjelmaan lisättävää.

15. Suomen metsäkeskus

Metsäkeskus tarkastelee Muntterinkankaan YVA-arviointiohjelmaa metsä-
lain valvonnan ja kestävään metsätalouteen perustuvien elinkeinojen edis-
tämisen näkökulmasta. Metsäkeskus kiinnittää lausunnossaan huomiota

myös hankkeen ympäristövaikutuksiin, sillä metsäluonnon monimuotoisuu-
den turvaaminen on myös keskeinen osa kokonaiskestävää metsätaloutta.

Metsäkeskuksen lausunnon näkökulmana on tuulivoimahankkeen aiheut-
tama muutos alueen maankäytössä. Maankäytön muutoksen myötä alu-
eella ryhdytään harjoittamaan rinnakkain kahta merkittävää elinkeinoa –

sekä energiantuotantoa että metsätaloutta. Alue on tällä hetkellä yleisim-
min maa- ja metsätalouden käytössä, joten toteutuessaan hanke voi vai-
kuttaa maanomistajien mahdollisuuksiin harjoittaa yhtä elinkeinoistaan.

Toimintojen tarpeet ja vaatimukset kohtaavat erityisesti hankkeen suunnit-
telu- ja rakentamisvaiheessa. Pitkäaikaisia vaikutuksia ovat muun muassa

metsätalouden maapinta-alan vähenemisen aiheuttamat vaikutukset hiilen-
sidontaan.

Valmistelussa on hyvä huomioida, että metsälakia (1093/1996) sovelletaan

yleiskaavan maa- ja metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitetuilla alu-
eilla. Yleiskaavan muilla alueilla metsälaki ei ole voimassa. Metsälaki vel-
voittaa noudattamaan luonnonsuojelulain (1096/1996), vesilain (587/2011),

ympäristönsuojelulain (527/2014) ja muinaismuistolain (295/1963) säädök-
siä. Kun metsälakia ei sovelleta, vaikuttaa se myös muiden metsänkäyttöä

ohjaavien lakien voimassaoloon, kuten kestävän metsätalouden määräai-
kaiseen rahoituslakiin (34/2015) (Kemera) ja lakiin metsätuhojen torjun-
nasta (1087/2013) (metsätuholaki). Nämä lait ovat riippuvaisia metsälain

soveltamisesta. Suomen metsäkeskus valvoo metsälainsäädännön nou-
dattamista.

Alueilla, joilla metsälakia sovelletaan, metsälaki ohjaa metsien hoitoa ja

käyttöä. Metsälain ohella metsien käyttöä säätelevät myös metsälain no-
jalla annettu valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käy-
töstä. Myös ympäristölainsäädännöllä on vaikutuksia metsätalouteen. Met-
sälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset. Vähim-
mäisvaatimuksissa säädetään muun muassa puun korjuusta, metsän uu-
distamisesta ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Huomioita vaikutusten arvioinnista

Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan YVA-arviointiohjelmassa tulee huo-
mioida hankkeen metsätalousvaikutukset. Metsäkeskus näkee, että on tär-
keää, että vaikutusten arviointi sisältää myös hankkeen metsätalousvaiku-
tusten kokonaisvaltaisen arvioinnin, joka käsittää luontoarvojen lisäksi vai-
kutukset myös metsien talouskäyttöön. Kohdassa ”Elinvoimainen luonto- ja

kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat” onkin erikseen mainittu maa- ja

metsätalouden kannalta merkittävät viljely-ja metsäalueet, mikä on koko-
naisuutta arvioiden hyvä asia.

Metsäkeskus näkee, että selvityksenä tulisi olla myös alueen maanomista-
jille lähetettävä kysely, koska maankäytön muutos voi koskettaa heidän

omaisuuttaan ja sen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi metsätalouden
osalta. Huomioitavaa on, että kaikki maanomistajat eivät välttämättä asu
hankealueella, joten pelkkä asukaskysely ei ole riittävä. Hankealueella on
selvityksen mukaan vajaat 20 eri maanomistajaa.
Vaikutukset metsätalouteen
Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä (5.5.2017/254) säädetään vaikutusten

selvittämisestä kaavaa laadittaessa: ”Kaavan tulee perustua kaavan mer-
kittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuk-
siin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon

kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin
selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen
ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta,
jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”

Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon met-
sätalouden tarpeet siten, että rakentamisesta aiheutuu mahdollisimman

vähän haittaa alueen metsätalouskäytölle ja että myös uusien teiden sijoit-
taminen palvelee metsätaloutta. Metsäkeskus näkee, että tiestön rakenta-
misen yhteydessä tulee huomioida riittävien metsätieliittymien ja siltarum-
pujen rakentaminen myös alueen metsätalouden tarpeiden näkökulmasta

sekä huolehtia myös vaikutusten arvioinnista alueen tieoikeuksiin. Talou-
dellisten vaikutusten arvioimiseksi olisi mahdollista esittää paikkatietoon

perustuen vaikutus tuleviin hakkuumahdollisuuksiin ja siten hankkeen vai-
kutuksista metsäklusterin elinkeinoihin ja rahavirtoihin.

Toisaalta on arvioitava myös, että mikäli alueella harjoitetaan yksityismet-
sätaloutta, voi yksittäisen metsänomistajan haitta maankäytön muutok-
sesta olla suurikin.

Metsäkeskus muistuttaa sen avoimesta metsävara- ja luontotiedosta, joka

on jatkossakin vapaasti hyödynnettävissä vaikutusten arviointiin. Metsä-
keskuksella on tietojärjestelmässään metsänomistajien yhteystiedot ja kat-
tava metsä- ja luontotieto. Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto on

avointa aineistoa ja hyödynnettävissä valmistelutyössä. Metsäkeskukselle
voi tehdä tietopyyntöjä suunnittelutyön tueksi, josta on hyötyä esimerkiksi
metsänomistajien tavoittamisessa ja luontokartoituksissa.
Vaikutukset hiilen sidontaan

Suomen ilmastositoumusten vuoksi metsäpinta-alan vähenemistä, metsä-
katoa, seurataan ja poistuvaa metsäalaa joudutaan korvaamaan metsänis-
tutuksilla. Metsäkeskus esittää, että selostukseen lisätään käytöstä poistu-
van metsäpinta-alan määrä hehtaareina, sekä tuulivoimapuiston alueen

että suurjännitelinjojen osalta, ja sen vaikutus hiilinieluun.

Lisäksi Metsäkeskus esittää, että hankkeeseen sisällytetään rakennusai-
kana väliaikaisesti käytettyjen alueiden ja mahdollisen purkamisen jälkeen

vapautuvien alueiden metsityksestä huolehtiminen. YVA-ohjelmassa onkin

tästä mainintana jo väliaikaiset alueet: ”Väliaikaiset alueet palautuvat muu-
hun, esimerkiksi metsätalouskäyttöön tuulivoimapuiston valmistuttua.”

Muita huomioita suunnittelua ajatellen

Tuulivoimaloiden voimajohtoreitit on syytä suunnitella siten, että metsä-
pinta-alan pienentyminen minimoidaan. Mikäli voimajohtolinja jakaa alueen

tiloja, on tärkeää pystyä osoittamaan, mistä metsäpalstoille kuljetaan jat-
kossa siten, että alueella kokonaiskestävä metsätalouskäyttö on jatkossa-
kin mahdollista.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet tulee huomioida
sähkönsiirron ja voimaloiden sijoittelussa. Lähtökohtaisesti luo- alueita ei
tule esittää yleiskaavassa alueilla, joilla sovelletaan metsälakia. Lisäksi on

merkintöjen osalta huomioitava esimerkiksi liito-oravan kohdalla, että Ta-
pion raportteja 3: Metsätalouden näkökulmia yleiskaavamerkintöihin ja –

määräyksiin sekä maisematyölupaan -teoksessa todetaan: ”Metsätalouden
näkökulmasta liito-oravan merkitseminen luo-merkinnällä ja siihen liittyvä
metsätaloutta rajoittava määräys ovat tarpeettomia, koska metsälain 2

§:ssä säädetään luonnonsuojelulain noudattamisesta ja 14 b §:ssä liito-
oravailmoituksesta.”

Monimuotoisuuteen liittyen Metsäkeskus esittää, että kaavakarttojen met-
sätalousalueille ei merkitä luo-merkintöjä tai suojelumääräyksiä. Huomioi-
tavaa on myös, että erilaisten elinympäristöjen rajaukset ja eliöiden esiinty-
minen voi muuttua ajan saatossa. Kaavan staattinen muoto ei siksi sovellu

näiden alueiden esittämiseen, vaan rajaukset on hyvä tehdä kulloinkin val-
litsevan tilanteen mukaan. Metsäkeskuksen näkemyksen mukaan kohtei-
den esittäminen esimerkiksi oikeusvaikutuksettomalla liitekartalla on pa-
rempi vaihtoehto, kuin alueiden esittäminen yleiskaavakartalla.

On oletettavaa, että hankkeen vaikutus maisemaan on suuri, koska hanke-
alue sijaitsee maaseutumaisten alueiden keskellä. Tapio Oy:n mukaan

maiseman huomioon ottaminen on oleellinen osa kokonaiskestävää met-
sätaloutta ja ihmiset arvostavat hyvin hoidettuja metsiä.

Metsäkeskus muistuttaa, että maisema-arvojen turvaamista ja maiseman
hoitamista voidaan edistää eri tavoin, joista keskeisin on miettiä sopivia
tapoja yhteistyössä hankkeen eri osapuolten kesken. Lisätietoa Tapio Oy:n
verkkosivuilta: https://tapio.fi/projektit/metsat-ja-kaavoitus/. Metsäkeskus

muistuttaa lisäksi, että tuulivoimahankkeen rakentamiseen liittyvistä hak-
kuista on tehtävä Metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus maankäyttömuo-
don muutoksesta. Metsäkeskuksen laatima ja vuonna 2022 päivitetty ohje

metsänkäyttöilmoituksista erilaisten linjahakkuiden yhteydessä löytyy tu-
tustuttavaksi verkkosivuiltamme: https://www.metsakeskus.fi/sites/de-
fault/files/document/metsankayttoilmoitus-linjahakkuut-ohje.pdf.

Suomen metsäkeskus toivoo, että tuulivoimahankkeen kaikessa kirjalli-
sessa materiaalissa käytetään jatkossa Metsäkeskuksen virallista kirjoitus-
asua: ”Suomen metsäkeskus”.

16. Fingrid
Liityntävaihtoehdot vaativat ratkaisujen tarkentamiseksi keskustelua Savon

Voima Verkon, hankkeesta vastaavan ja Fingridin kesken. Fingridin näke-
myksen mukaan Alapitkän sähköasema on mahdollinen liittymissuunta,

mutta yksityiskohdissa on vielä selvitettäviä asioita.
Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee
pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajilta.

Lausumme mielellämme jatkossa hankkeen eri vaiheista, tietojen ja ratkai-
sun tarkentuessa.

17. Luonnonvarakeskus
Pyydettynä lausuntonaan Luonnonvarakeskus esittää seuraavan.
Lausunnossaan Luke keskittyy Metsästyslain (28.6.1993/615) 5 §
(13.7.2018/555) lueteltuihin riistalajeihin.
Hankealueelle suunnitellaan tehtävän 2022 aikana pesimälinnustoselvitys,

metsäkanalintujen soidinpaikkainventointi ja kevät- ja syysmuuton tark-
kailu. Lisäksi luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien osalta esiintymispotentiaa-
lia tullaan havainnoimaan muiden selvitysten yhteydessä.

Hankealueella on saukolle soveltuvia pienvesistöjä ja lisäksi alueen eläi-
mistöön kuuluvat mm. karhu, ilves ja susi. Saukon osalta vaikutuksia poh-
tiessa kannattaa huomioida, että lisääntymistuloksen kannalta keskeisin

tekijä on talvella sulana pysyvien saalistuspaikkojen saatavuus elinpiirillä.
Jos talvinen ruokailualue hävitetään, lisääntymistä ei voi tapahtua ja myös
lisääntymispaikka häviää. Liikenne on myös saukolle uhka, joten hankkeen

myötä lisääntyvä liikenne ja tieverkosto saattavat vaikuttaa lajin menestyk-
seen. Saukkoinventointi tulisi toteuttaa kulkemalla alueen vesistöjen rannat

kauttaaltaan läpi.

Hankealue sijoittuu Rytkyn susilauman reviirin lounaisosaan. Arviointiohjel-
massa todetaan reviirin statuksen olevan epävarma pari. Status on kuiten-
kin vuonna 2021 ollut varma pari (Susi-kanta-arvio 2021). Reviiriltä on pan-
tadataa vuodelta 2019 (riistahavainnot.fi). Sen perusteella hankealue ei

sijoitu reviirin ydinosiin, joissa yleensä sijaitsevat levähdys- ja pesäpaikat.
Samalle reviirille suunnitellaan kuitenkin myös muita tuulivoimahankkeita
(mm. Lauluräme). Direktiivilajien asuttamilla alueilla on otettava huomioon
muun tuulivoimarakentamisen ja maankäytön yhteisvaikutus paikallis- tai
osapopulaatiotasolla kyseisten lajien elinmahdollisuuksien muutoksiin.
Sudenkaan osalta hankealueen merkitystä lajille ei voi selvittää muiden
selvitysten yhteydessä havainnoimalla. Yksittäinen lumijälkilaskentakaan ei
välttämättä kerro riittävästi hankealueen merkityksestä esimerkiksi sudelle.
Suden liikkuminen on vuodenaikaan sidonnaista. Keväällä se huolehtii

reviirin rajoista ja pyrkii saalistamaan tehokkaasti, jotta olisi mahdollisim-
man hyvässä kunnossa pentujen syntyessä.

Tällöin suden esiintymistä ohjaa saaliseläinten sijainti enemmän kuin pesi-
mäalueiden sijainnit. Vasta lähempänä penikointia susi hakeutuu reviirin

ydinalueille, joissa synnytys ja pentujen hoito tapahtuu.

Suden osalta tulisi lisäksi huomioida, että vaikka se onkin sopeutumisky-
kyinen laji, se on riippuvainen saaliseläimistään (erityisesti hirvi). Siten tuu-
livoiman mahdolliset vaikutukset suteen eivät ole yksin kiinni suorista vai-
kutuksista lajiin itseensä, vaan myös vaikutuksista sen saaliseläinten käyt-
täytymiseen ja lisääntymismenestykseen.

Hankealueella on tavanomaisien karujen metsätalousalueiden lintulajien ja

niiden elinympäristöjen lisäksi vaateliaammille lajeille kuten metsäkanalin-
nuille soveltuvia elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen lähiympäristöön ei

sijoitu valtakunnallisesti tärkeitä lintujen muutonaikaisia lepäily- ja ruokailu-
alueita. Alueella esiintyy myös linnustollisesti arvokkaampia märempiä

soilta, joilla esiintyy todennäköisesti uhanalaista suolintulajistoa.
Tulevat soidinselvitysten tulokset ovat tärkeitä ja ne tulee ottaa huomioon

voimaloiden sijoittelussa. Kanalintujen esiintymisen selvittämiseksi suunnit-
telualueella olisi hyvä tehdä soidinpaikkaselvitykset useampana peräkkäi-
senä vuotena. Tällöin soidinpaikkaselvitys antaisi paremman kuvan alueen

merkityksestä kanalinnuille, kuin yksittäisenä keväänä tehty selvitys, sillä
soidinten esiintyminen riippuu tällä syklisellä lajiryhmällä mm. alueen sen

hetkisistä kanalintukannoista. Myös soidinten havaittavuus vaihtelee vuo-
desta toiseen esimerkiksi kevään edistymisestä ja sääoloista riippuen.

Tiivistelmä
Hankealueelle suunnitellaan tehtävän 2022 aikana pesimälinnustoselvitys,

metsäkanalintujen soidinpaikkainventointi ja kevät- ja syysmuuton tark-
kailu. Lisäksi luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien osalta esiintymispotentiaa-
lia tullaan havainnoimaan muiden selvitysten yhteydessä. Hankealueella

on saukolle soveltuvia pienvesistöjä ja lisäksi alueen eläimistöön kuuluvat

mm. karhu, ilves ja susi. Saukkoinventointi tulisi toteuttaa kulkemalla alu-
een vesistöjen rannat kauttaaltaan läpi. Hankealue sijoittuu Rytkyn susilau-
man reviirin lounaisosaan. Arviointiohjelmassa todetaan reviirin statuksen

olevan epävarma pari. Status on kuitenkin vuonna 2021 ollut varma pari.
Sudenkaan osalta hankealueen merkitystä lajille ei voi selvittää muiden
selvitysten yhteydessä havainnoimalla. Yksittäinen lumijälkilaskentakaan ei
välttämättä kerro riittävästi hankealueen merkityksestä esimerkiksi sudelle.
Suunnitellessa suden esiintymisen kartoitusta, tulisi huomioida, että sen

liikkuminen on vuodenaikaan sidonnaista. Tulevat soidinselvitysten tulok-
set ovat tärkeitä ja ne tulee ottaa huomioon voimaloiden sijoittelussa. Ka-
nalintujen esiintymisen selvittämiseksi suunnittelualueella olisi hyvä tehdä

soidinpaikkaselvitykset useampana peräkkäisenä vuotena. Direktiivilajien
asuttamilla alueilla on vaikutusarviointeja tehdessä otettava huomioon
muun tuulivoimarakentamisen ja maankäytön yhteisvaikutus paikallis-tai
osapopulaatiotasolla kyseisten lajien elinmahdollisuuksien muutoksiin.

18. Keski-Suomen ELY- keskus

Keski-Suomen ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa, mutta pyytää huomioi-
maan myös jatkossa hankkeen sijainnin kohtuu lähellä Keski-Suomen

maakunnan rajaa (lähimmillään noin 10 km) ja turvaamaan siten myös nii-
den tahojen osallistuminen hankkeen suunnitteluun, joita se voi koskea.

Huomiota tulee kiinnittää mm. maisemavaikutuksiin ja niiden vaikutusalu-
een laajuuteen sekä mahdollisiin asutukseen kohdistuviin vaikutuksiin

maakuntien rajalla.

Mielipiteet arviointiohjelmasta:
1. Mielipide

Vastustan Mutterikankaan tuulivoimalahanketta, koska siitä on haittaa me-
lun, huminan ja auringossa välkkyvien lapasiipien muodossa. Lisäksi nämä

tuulivoimatornit rumentavat rauhallista rantamaisemaa ja alentavat mök-
kien arvoa. Lisäksi ne ovat pelkkää ongelmajätettä Tiensä päähän tulles-
saan! Näistä syystä vastustan hanketta!

2. Mielipide

Tuomistonlahden metsäautotien käyttäminen tuulivoima-alueen liikentee-
seen tulisi rajata pois suunnitelmasta. Tuomistonlahden metsäautotien

käytöstä on selvä rajoitus Digiroad:ssa. Tie on tehty metsätalouskäyttöön,
ja soveltuu vain vähäiseen ja tilapäiseen käyttöön. Lisäksi tie halkaisee
Haasiosuon suojelualueen.
3. Mielipide
Kannanotto tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksiin
Muntterinkankaalle suunnitellaan rakennettavaksi 20 jopa 350-metristä ja

teholtaan 6 – 10 MW:n tuulivoimalaa. Näin suuria tuulivoimaloita ei Suo-
messa ole vielä rakennettu. Täten haittavaikutuksia ei pystytä tarkasti arvi-
oimaan, vaan ne perustuvat käytössä oleviin, teholtaan enintään 3 MW:n

ja noin 200-metrisiin voimaloihin. Lähimmät asuinrakennukset ovat joka
puolella hankealuetta alle 2 km:n etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta.

Haittavaikutuksena mainitaan usein vain lähialueen melu- ja maisema-
haitta sekä häiritsevä välke, mutta niiden lisäksi on paljon muutakin huomi-
oitavaa.

Monet ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kodeistaan erilaisten oirei-
den alettua sen jälkeen, kun lähistölle rakennetut tuulivoimalat ovat käyn-
nistyneet. Oireilujen syyksi on epäilty tuulivoimaloiden lähettämää infra-
ääntä, jota ihminen ei kuule, mutta johon elimistö reagoi. Voi vain arvailla,

millainen vaikutus tuulivoimaloilla on tarkempikuuloisiin eläimiin, lintuihin ja
hyönteisiin sekä muuhun luontoon.
Infraääntä on tutkittu maailmalla paljon ja vuonna 2021 emeritusprofessori

Kimmo Suomi ja tutkimusassistentti Pirjo Keronen julkaisivat tutkimuskoos-
teen Katsaus tutkimuksiin tuulivoiman infraäänen haitallisista vaikutuksista

terveyteen, johon on käyty läpi lähes 300 kansainvälistä alkuperäisjulkai-
sua.

Valtioneuvoston teettämässä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa yh-
teyttä terveyshaittoihin ei löydetty. Tutkimuksella ei pitäisi olla painoarvoa,

sillä se tehtiin nauhoitetulla ultraäänellä laboratoriossa eikä todellisessa
ympäristössä.

Todellinen testiympäristö löytyy Leppävirran kolmesta voimalasta koostu-
vasta tuulipuistosta. Siellä tuulivoimalan lähiympäristön asukkaat ovat ra-
portoineet voimaloiden häiritsevästä melusta ja sen aiheuttamista terveys-
haitoista. Tuulivoimalan tuottama ääni häiritsee lähiympäristön asukkaita

etenkin yöaikaan. Neljän vuoden sisällä on tehty useita melumittauksia,

joissa yöajalle asetettu ohjearvo ylittyy useasti. Infraääni aiheuttaa tervey-
dellisiä ongelmia pitkäaikais- ja yhteisvaikutuksina. Infraäänen ja muiden

tekijöiden kuten pienitaajuisten äänten sekä esimerkiksi maanvärähtelyn
yhteisvaikutuksia ei ole Suomessa tutkittu lainkaan.

Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat myönnetään, ja tuuli-
voimaloita on alettu siirtää pois asutuksen läheltä avomerelle.

Muntterinkankaan hankealueella kahden kilometrin säteellä sijaitsee 61

omakotitaloa ja 20 vapaaajanasuntoa sekä rantatontteja. Alue on merkittä-
vämpi pohjaveden lähde, mitä on annettu ymmärtää.

Luonnon säästäminen tuulivoimateollisuuden vaikutuksilta on välttämä-
töntä Suomen perustuslain 20 §:n mukaisen ympäristöperusoikeuden to-
teutumiseksi. Tuulivoimarakentamisen seurauksena ovat vaarassa myös

kansalaisten perusoikeudet kotirauhaan ja turvallisuuteen sekä omaisuu-
den suojaan (perustuslaki 7, 10 ja 15 §). Jokaisella on myös oikeus valita

vapaasti asuinpaikkansa (perustuslaki 9 §) sekä oikeus hankkia toimeentu-
lonsa valitsemallaan työllä tai elinkeinolla (perustuslaki 18 §), eikä näitä

perusoikeuksia voida syrjäyttää tuulivoimarakentamisen hyväksi.

Tuulivoimateollisuuden ympäristöhaitoissa tulee arvioida tarvittavien raaka-
aineiden kaivostoiminta, tuulivoimaloiden tuottama jäte, luontokato, lin-
nusto- ja hyönteistuhot, tuhansien hehtaarien menetykset metsäalassa,

luonnonrauhan ja hiljaisten alueiden häviäminen, pilattu kansallismaisema
sekä asuinkiinteistöjen arvon romahdus; menetetty luonto-omaisuuden ja
kiinteän omaisuuden arvo.
Kantamme tuulivoimahankkeeseen on, että hanketta ei toteuteta edellä

mainittuihin terveyshaittoihin, perustuslain pykäliin sekä ympäristö- ja eläi-
mistöhaittoihin nojautuen.

4. Mielipide
Ilmaisemme huolemme Pielaveden ja Keiteleen alueille suunnitellusta

Muntterinkankaan tuulivoimahankkeesta. Mielestämme eteläisen osan tuu-
livoimalat tulisivat sijaitsemaan liian lähellä asutusta, joten Kirkkokankaalle,

Honkavuorelle, Kakkomäelle, Teerimäelle ja Sahakankaalle suunnitelluista

voimaloista sekä keskimmäisestä Keiteleen puolelle suunnitellusta voima-
lasta tulee luopua kolmen kilometrin suojaetäisyyden toteuttamiseksi

asuinrakennuksiin ja läheisten asukkaiden terveyden ja elinkeinojen tur-
vaamiseksi.

Vaadimme vähintään kolmen kilometrin suojaetäisyyttä lähimmästä tuuli-
voimaloista asuin- ja kesälomakiinteistöihin. Kolme kilometriä on usein riit-
täväksi arvioitu turvaetäisyys asutuksen ja tuulivoimalan välillä, kun tarkas-
tellaan kuultavaa melua. Tällaista etäisyyttä vaaditaan mm. Seinäjoella

kuntalaisaloitteessa, joskin siellä voimalat olisivat huomattavasti pienempiä

kuin tällä Keiteleellä. Ikaalisissa 350- metrisille ja teholtaan 8 MW:n voima-
loille vaaditaan vähintään 5 km:n suojaetäisyyttä asuntoihin ja 1 km per

voimalan 1 MW.
Suurimpina huolenaiheena tuulivoimalahankkeessa pidämme voimaloista
mahdollisesti ihmisille aiheutuvia terveyshaittoja. Jos voimaloiden ääni
kuuluu jatkuvasti tai vaikka toistuvasti lähialueen asutuksen keskelle, se
laskee huomattavasti viihtyisyyttä ja aiheuttaa stressiä niin ihmisille kuin
eläimillekin.

Koska tuulivoimaloiden käyttöikä on arviolta 30 vuotta ja mahdollisesti tä-
män jälkeen vielä toiset 30 vuotta, tämä asia ei kosketa vain meitä vaan

myös seuraavaa sukupolvea.
Infraääni, jota ihminen ei voi kuulla, voi aiheuttaa terveyshaittoja jopa 15-

20 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista (Mehtätalo, E. Mehtätalo, M. Pelto-
niemi, P. 2019 Tuulivoimaloiden infraäänen vaikutus sen leviämisen perus-
tella voimaloiden ympäristössä oleskelevien terveyteen Suomessa). Satoja

ihmisiä on joutunut muuttamaan kodeistaan voimaloista johtuvien oireiden

vuoksi. Oireina ovat olleet mm. pään- ja nivelsärkyjä, paineen tunnetta kor-
vissa, pahoinvointia, verenpaineen nousua ja jopa tajuttomuuskohtauksia.

Saksalaisen sydän- ja verisuonikirurgian professori Christian- Frienrich
Vahlin 11.5.2020 julkaiseman monivuotisen tutkimuksen mukaan infraääni

voi heikentää sydänlihaksen toimintaa jopa 20 % aiheuttamalla kollageeni-
muutoksia sydämeen ja verisuoniin.

Sähköasentajana elämäntyönsä tehnyt Lauri Sarja on kertonut Selänne- ja

Sievinen- lehdissä havainneensa, että mikroaaltosäteilymittari reagoi tuuli-
voimaloihin, kun voimalan lavat ovat liikkeessä. Hänellä on käytössään

ammattilaisten käyttämä säteilymittari. Tuulivoimaloiden lähettämä mikro-
aaltosäteily on asia, jota ei ole vielä tutkittu ollenkaan. Tämä asia täytyisi

ehdottomasti varmistaa tutkimuksin, ennen kuin yhä suurempia tuulivoima-
loita rakennetaan lähelle asutusta. Auringonvalon heijastuminen tuulivoi-
maloiden siipiin ja siitä aiheutuva välkkyminen saattaisi myös olla häiritse-
vää ja stressaavaa. Tuulivoimaloiden lähellä asuvat ihmiset kuvailevat tuu-
livoimalan huipuilla olevia vilkkuvia valoja pilvisellä säällä kuin jatkuvaksi

elosalamoinniksi. Näköhaittaa ei myöskään pidä vähätellä. Voimalat tulee

sijoittaa siten, että ne eivät selvästi näy lähialueen tiloille. Alueen viihtyi-
syys ei saa laskea tuulivoimaloiden vuoksi.

Jos tällaiset asiat olisivat väliaikaisia, niihin voisi suhtautua lievemmin,

mutta kun voimaloiden käyttöikä on kymmeniä vuosia, elämä tällaisten ra-
sitteiden kanssa voi muodostua voimaloiden lähellä olevissa kymmeniä

vuosia, elämä tällaisten rasitteiden kanssa voi muodostua voimaloiden lä-
hellä olevissa asuinpaikoissa kestämättömäksi. Tuulivoimaloiden lähialu-
eelle levien asuinrakennusten, maatilojen, mökkien sekä tonttien arvo voi

laskea voimaloiden rakentamisen myötä huomattavasti ja tällaisia tuulivoi-
malan lähellä sijaitsevia paikkoja voisi olla mahdotonta saada edes myy-
tyä, koska kukaan ei osta taloa tuulivoimalan vierestä.

Nurmirannantien varressa sijaitsevalla tilalla harjoitetaan myös majoitustoi-
mintaa, johon tuulivoimalat vaikuttaisivat myös negatiivisesti, koska paikan

viihtyvyys laskisi voimaloiden myötä. Rauhallinen, luonnontilainen ympä-
ristö on kuitenkin tärkein tekijä, jonka vuoksi tällaisiin paikkoihin tullaan lo-
mailemaan tai tekemään etätöitä.

Voimalinjan vaikutukset esimerkiksi verkkoyhteyksiin mietityttävät.

Hankkeen suunnittelussa tulee ehdottomasti huomioida myös se, että Vii-
nikkalan pohjavesialue, joka luokitellaan luokan 1 mukaisesti vedenhankin-
taa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi, sijaitsee vain 200 metrin päässä

hankealueen reunasta. Keiteleen kunnan vesilaitoksen Viinikkalan pohja-
vedenottamo sijaitsee juuri Viinikkalan pohjavesialueella. Tuulivoimaloiden

aiheuttama maatärinä sekoittaa maasedimenttejä ja maailmalla on nähty
kuinka pohjavedet ovat pilaantuneet tämän vuoksi. Kanadan Ontariossa
tehty tutkimus todistaa tämän. Jos suurten tuulivoimaloiden tuhannet litrat
öljyä ja jäähdytysnesteitä päätyisivät jostakin syystä maahan, pilaisivat ne

alueen pohjavedet. Viinikkalan pohjavesialuetta ei siis saa missään ni-
messä vaarantaa ja siksi hankealueen rajaa tulisi siirtää kauemmaksi poh-
javesialueesta.

Asiaa tulee tarkastella myös tuotantoeläinten näkökulmasta. Vaikka asiaa
ei ole tutkimuksin vahvistettu, useat tuulivoimaloiden lähialueella sijaitsevat

karjatilalliset ovat kertoneet tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen ilmaan-
tuneista nautojen tiinehtyvyysongelmista, keskenmenoista ja muutoksista

eläinten käyttäytymisessä (toimittaja, sosionomi Leena Kurikan tekemä
kartoitus kyselymenetelmällä). Tuulivoimaloilla voisi siis olla huomattava
negatiivinen vaikutus karjataloudelle.
Alle 1,5 km:n etäisyydellä lähimmäistä suunnitellusta voimalasta sijaitsee
myös järvi Ylimmäinen, jossa pesivät kesäisin kuikat, sinisorsat, joutsenet,
lokit, kalatiirat ja monet muut vesilinnut. Näistä eniten huolestuttaa kuikkien

kohtalo, koska kuikat tutkitusti välttävät tuulivoimaloiden lähialueita olosuh-
teista riippuen ainakin 2 km:n säteellä (Petersen ym. 2006). Täällä harvaan

asutulla seudulla nautitaan keväällä muuttolintujen saapumisesta ja kesällä

moninaisesta lintujen laulusta, jota pysähdytään kuuntelemaan niin met-
sässä, pelloilla, pihamaalla kuin järvelläkin. Jos viereen nousee yli 300

metrisiä tuulivoimaloita, voi olla, että linnut siirtyvät kauemmas eivätkä esi-
merkiksi vesilinnut enää viihdy järvellä. Muutoinkin tuulivoimaloiden vaiku-
tukset ympäröivään luontoon huolestuttavat, täällä kun luonto on läsnä ar-
jessamme joka päivä.

Toivomme, että nämä seikat otetaan huomioon tuulivoimalahankkeen
suunnittelussa ja mikäli hanke toteutuu, alueen eteläosan suunnitelluista

voimaloista luovutaan siten, että tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten vä-
liin jää vähintään kolmen kilometrin suojaetäisyys ihmisten ja kotieläinten

terveyden turvaamiseksi. Ja että meidän annetaan nauttia kuikan laulusta
järvillämme myös tulevaisuudessa.

5. Mielipide

Olemme sattumalta saaneet tietoomme, että vapaa-ajan asuntojemme vä-
littömään läheisyyteen suunnitellaan laajamittaista tuulivoimahanketta, jolla

olisi toteutuessaan välittömiä vaikutuksia vapaa-ajan asumiseemme, va-
paa-ajan viettoomme sekä elinoloihimme ja viihtyvyyteemme kesäpaikka-
kunnallamme. Katsomme olevamme asiassa hallintolain 11 §:n mukaisia

asianosaisia. Kyse on Muntterinkankaan tuulivoimahankkeesta, josta valta-
osa on arviointiohjelmassa suunniteltu toteutettavaksi Pielaveden kunnan

alueella. Omistamamme kiinteistöt mielipiteen alalaidassa mainituilla tiloilla

sijaitsevat Suursaarentien varrella ja päässä ja näyttävät 20.4.2022 laadi-
tun arviointiohjelmaan sisältyvän kuvan 8-5 mukaan olevan lyhyimmällä,

noin 2,5 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä hankealueesta.
Kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tärkeäksi kohteeksi arvioitu

Saarelan kartano, joka on arviointiohjelman sivulla 67, taulukossa 8-3 mer-
kitty virheellisesti sijaintipaikkakunnaltaan Keiteleen kuntaan. Rakennus

sijaitsee kuitenkin selkeästi Pielaveden kunnan puolella Suursaaressa.

Kartanon kuntoa on viimeisen 20 vuoden aikana pitkäjänteisesti kunnos-
tettu perinteisiä rakentamistapoja ja –materiaaleja käyttäen. Katsomme,

että arviointiohjelman mukainen tuulivoimapuiston rakentaminen esitetyssä
mittakaavassa, esitettyjen yksittäisten voimaloiden erittäin suuri koko ja
erittäin lyhyt etäisyys lähimpiin voimaloihin huomioiden tuhoaisi yli 140 –
vuotiaan rakennuksen kulttuuriympäristön välittömillä maisemavaikutuksilla

sekä mahdollisilla muilla ympäristövaikutuksilla. Maisemahaitan merkittä-
vyys koskee myös muita mielipiteen jättäjien vapaa-ajan kiinteistöjä.

Arviointiohjelmassa on esitetty kolme toteuttamisvaihtoehtoa. Voimme kan-
nattaa ainoastaan esitettyä nolla-vaihtoehtoa VE0. Muut kaksi vaihtoehtoa

eivät eroa toisistaan käytännön kannalta relevantilla tavalla. Sillä onko tuu-
livoimaloita 17 vai 20 on avaran maaseutumaisen maisemakuvan menettä-
misen kannalta lähes merkityksetön ero. Jotta vaihtoehdot olisivat merki-
tyksellisiä, toisen toteuttamisvaihtoehdon olisi tullut perustua esimerkiksi

voimalan napakorkeudeltaan merkittävästi matalampaan malliin ja/tai mer-
kittävästi pienempään voimaloiden määrään. Arviointiohjelmassa esitetyt

voimalamallit ovat poikkeuksellisen korkeita napakorkeuden olleessa n.
250 metriä. Esimerkiksi Turun seudulle, myöskin avaraan maisemakuvaan
rakennetut voimalat ovat napakorkeudeltaan sata metriä matalampia ja

siellä vastaavasti maatuulivoimaa koskevalle tuulivoimala-alueelle on sijoi-
tettu merkittävästi pienempi määrä voimaloita. Voimaloiden vähäisemmän

korkeuden sijaan olisi voitu myös esittää toteuttamisvaihtoehtona voimaloi-
den merkittävästi pienempää määrää, esim. 5 kappaletta koko hankealu-
eelle, jolloin ne voitaisiin suunnitella hankealueelle siten, että etäisyydet

häiriintyviin kohteisiin olisivat olleet merkittävästi pidempiä. Näitä varteen-
otettavia vaihtoehtoja tulisi jatkovalmistelussa perusteellisesti pohtia, mikäli

nollavaihtoehto rajautuu pois.

Koska alueella, eikä sen läheisyydessä ole vastaavia tuulivoiman hanke-
alueita, tuulivoimaloiden aiheuttaman melun, välkkeen, varjojen sekä len-
toestevalojen vaikutuksia on vaikea edes alustavalla tavalla arvioida.

Tässä vaiheessa pidämme edellä mainittuja vaikutuksia kuitenkin kohtuut-
tomina elinolojemme ja viihtyvyyden kannalta. Kiinteistöjemme rakennus-
vaiheessa mitään tämän kaltaista rakentamista ei ollut kuviteltavissa, saati

suunnitteilla, eikä voi olla kohtuullista, että suunniteltua voimalatoimintaa
edes harkitaan näin lähelle asutusta, kuin nyt on tehty. Arviointiohjelman

luvun 9.3 mukaan nämä vaikutukset tullaan tarkastelemaan 2 – 3 kilomet-
rin säteellä hankealueesta laskelmien ja mallinnusten mukaan. Laskelmat

ja mallinnukset ovat kuitenkin aina kaavamaisia, eivätkä ne voi täysin vas-
tata todellisuutta vaihtelevat sääolot, vuodenajat, erilaiset maastonmuodot

ja lukemattomat muut tekijät huomioiden. Vaikutukset ympärivuotisesti
hankealueen tuntumassa asuville tulevat joka tapauksessa olemaan vielä

totaalisempia. Jotta vaikutuspiiriin kuuluvien osalta saataisiin kouriintuntu-
vampaa selvitystä ihmisten ja eläinten elinolosuhteisiin ja terveyteen, val-
mistelun seuraavissa vaiheissa tulee selvittää vastaavan kokoisten tuuli-
voimapuistojen, vastaavilla tuulivoimaloilla aiheutetut todelliset vaikutukset

lähialueiden asukkaiden kokemuksia keräämällä. Ohjelmassa mainitut pai-
kallisten maankäytön suunnittelijoiden haastattelut eivät tätä tarkoitusta

täytä.

Hankesuunnitelma ja alueeksi ehdotettu hankealue ei huomioi vaikutusalu-
eella olevaa merkittävää pysyvää ympärivuotista ja mittavaa vapaa-ajan

asutusta, eikä hankkeen vaikutuksia vaikutusalueella olevien ihmisten elin-
oloihin.

6. Mielipide

Otamme kantaa suunnitteilla olevaan Muntterinkankaan tuulivoimahankee-
seen.Vastustamme hanketta tälle alueelle.

Kyseinen Suomen suurimpiin luokiteltu tuulivoimahanke tuo peruuttama-
tonta tuhoa ja haittaa ympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle ja lähialu-
een asutukselle. Ympäristö-, ja terveyshaittoja, sekä omaisuuden arvon-
menetystä ei voida korvata tästä hankkeesta saaduilla väliaikaisilla tuo-
toilla suhteutettuna pitkäaikaisiin haittoihin.

Perustelemme kantaamme seuraavasti:
1. Ympäristöhaitat:

Hankkeen toteutusalue sijoittuu laajoille pohjavesialueille. Tuulivoima-
hanke muuttaisi ja pilaisi pohjavesialueita. Pohjavesien saastuttaminen

vaarantaa ihmisten terveyttä. Tuulivoimahanke uhkaa luonnon monimuo-
toisuutta, häiritsee pesintäpaikkoja, mukaan lukien uhanalaiset eläinlajit.

Alueella on havaittu mm. karhuja, ahmoja, merikotkia, monia muita muutto-
lintuja ja pieneläimiä.

2. Terveyshaitat:
Tuulivoimaloiden melun, valon ja vilkkuvan varjostuksen haitat. Monien
riippumattomien ja kattavien selvityksien mukaan tuulivoimalat aiheuttavat
monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, unihäiriöitä, huimausta, sydämen

rytmihäiriöitä ja monia muita. On todennäköistä, että tuulivoimaloiden lä-
hettämä infraääni, jota ihminen ei kuulee, mutta elimistö reagoi, tuo pitkällä

aikavälillä paljon muita vaarallisia oireita. Ei kannata myöskään sivuttaa
henkistä puolta, joka monella lähialueilla asuvalla tai mökkeilevällä ollut

kuormituksen alla tämän hankkeen mahdollisen toteutuksen vuoksi. Ter-
veyshaitat ovat pelottavia ja huolta herättäviä asioita. Vaikka selvityksistä

ei ole tieteellistä näyttöä, kuitenkin vaikutuksia on toistaiseksi tutkittu hyvin
vähän, eikä pitkäaikaisen altistumisen haittoja voida täysin sulkea pois.

3. Kiinteistöjen ja omaisuuden arvon menetys:

Pielaveden ja Keiteleen lähiseudut ovat monelle puhtauden ja rauhan esi-
kuvia. Mökkiläisten saapuessa kuntien väkiluku kaksinkertaistuu. Ihmiset

arvostavat näitä paikkoja rauhan ja luonnonpuhtauden vuoksi. Viime vuo-
sien aikana on myös huomattu paluumuuttajia. Muutto ei ollut merkittävä,

mutta voidaan kuitenkin todeta, että se on yleistymässä. Pystyttämällä tuu-
livoimaloita käsitys puhtaasta, rauhallisesta ja monimuotoisesta alueesta

katoaa kokonaan. Loma-asunnot ovat yleensä rakenteellisesti ääneneristä-
vyydeltään heikompia kuin vakituiseen asumiseen tarkoitetut pientalot.

Näin olleen loma-asuntojen käyttö virkistykseen ja lepoon on vaarassa.

Kiinteistöjen ja omaisuuden arvot tippuvat huomattavasti ja tuovat ennnen-
näkemätöntä menetystä sekä omistajille että kunnalle.

Siirtyminen vihreään energiaan on tärkeä asia monista eri syistä, päästöt,

turvallisuus, omavaraisuus jne. Kuitenkin tuulivoimaloiden sijaintia suunnit-
telessaan, ei voida edetä periaatteella ”hinnalla millä tahansa”. Etusijalla

on oltava ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen sekä luonnon

huomioon ottaminen. Pyydämme ottamaan huomioon muulla saatuja koke-
muksia tämän kokoluokan tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista ja hyö-
dyntämmään niitä.

Nojaten edellisiin perusteluihin, kannatamme hankkeen toteuttamatta jättä-
mistä.

7. Mielipide

Lausuman antajien erityisenä huolena ovat tuulivoimaloista aiheutuvat vai-
kutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Hankkeessa tuu-
livoimaloiden suunnittelukorkeus on 350 metriä. Lausuman antajien käsi-
tyksen mukaan nykyisin käytössä olevien tuulivoimaloiden korkeus on

enimmillään 250 metriä.
Tuulivoimaloiden huomattavan suuri korkeus tarkoittaa sitä, että käytössä

olevien tuulivoimaloiden tunnettuja melu- tai muita haittoja ja niiden eh-
käisyä ei voida sellaisenaan hyödyntää tässä hankkeessa. Suunnitteilla

olevien tuulivoimaloiden melu- ja muiden haittojen luotettavaan arviointiin

liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä niin hanketta ei tulisi toteuttaa lain-
kaan tai ei ainakaan 20 tuulivoimalan hankkeena.

Arviointiohjelman mukaan maisemallisten vaikutusten lähialueena pidetään

0-7 kilometriä. Maisemallisten vaikutusten arviointi painottuu edellä maini-
tulle lähialueelle. Arviointiohjelmassa melun, varjostusten ja vilkkumisen

tarkasteltavana vaikutusalueena pidetään 2-3 kilometriä. Arviointikerto-
muksessa ihmisiin kohdistuvia kokonaisvaikutuksia selvitetään kyselyllä,

joka kohdennetaan ihmisten näkemykset ja mielipiteet tulee selvittää erit-
täin kattavasti. Lausuman antajat katsovat, että kyselyllä tulisi selvittää

kaikkien niiden mielipide, joiden asuinrakennus tai loma-asunto sijaitsee 0-
7 kilometrin päässä hankealueesta.