Fortum Power and Heat Oy:n Kajaanin Katajamäen tuulivoimapuisto -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus 12.5.2023
Taustaa
”Hankkeesta vastaavana toimiva Fortum Power and Heat Oy suunnittelee Katajamäen
tuulivoimapuistoa Kajaanin kaupungin alueelle. Hankealue rajautuu etelässä Sonkajärven
kunnan rajaan (ja maakuntarajaan). Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on
korkeintaan 300 metriä ja yksikköteho 5–10 MW.
VE 0 Hanketta ei toteuteta.
VE 1 Katajamäen hankealueelle rakennetaan enintään 51 tuulivoimalaa. Voimaloiden
kokonaiskorkeus on korkeintaan 300 metriä.
VE 2 Tuulivoimalat Katajamäen hankealueelle rakennetaan enintään 46 tuulivoimalaa.
Sähkönsiirtoa varten rakennetaan hankealueelta noin 12 kilometrin pituinen 400 kV
voimajohto Fingridin Järvilinja –voimajohdon itäpuolelle. Voimajohto liitetään Fingridin
uuteen, hankealueen luoteispuolelle, Vuolijoen sähköaseman läheisyyteen suunniteltuun
sähköasemaan.”
Lausunto
Haluamme korostaa luonnon ja lajiston suhteen varovaisuusperiaatetta keskeisenä
toimena suunniteltaessa Kainuun erämaisuutta ja harvaan asuttuja seutuja muuttavia
teollisuushankkeita, jollainen laajan tuulivoimapuiston rakentaminen on. Jo
arviointiohjelmassa todetaan, että hankealue sijoittuu rauhalliselle ja erämaiselle
metsäalueelle. Seudun erämaisuuden toivotaan säilyvän myös tulevaisuudessa.
Hankealuuen sijoittuessa Talaskankaan luonnonsuojelualueen (kansainvälisesti tärkeä
linnustoalue, IBA) viereen sekä suden että metsäpeuran tärkeille esiintymisalueille tulee
hankkeessa toteuttaa vaihtoehto 0 (VE0).
400 kV voimajohto olisi hyvin haitallinen etenkin suo- ja metsäkanalinnustolle. Hankealue
on liian suuri, suurempi kuin Talaskankaan suojeltu kokonaisuus. Vaadimme, että kaikkien
lähialueiden yhteisvaikutus tulee arvioida riittävällä laajuudella ja tarkkuudella.
Hankealuetta ei ole osoitettu tuulivoimaloiden rakentamisen alueeksi Kainuun
tuulivoimamaakuntakaavassa, joten tältä osin Katajamäen tuulivoimahanke on ristiriidassa
voimassa olevien maakuntakaavojen kanssa. Tarkasteluun tulee nostaa tuulivoiman
maakuntatasoinen uudelleenarviointi, joka on edelleen keskeneräinen sen vaatimilta
selvityksiltä. Eteläisen Kajaanin neljän laajan tuulipuistohankkeen toteutuessa
yhteisvaikutukset tulisivat olemaan merkittävän haitalliset tärkeille Maanselkä-
Suomenselkä vedenjakajavyöhykkeen ekologisille yhteyksille, eläimistön
lisääntymisalueille, leviämisreitteille ja alueen erämaisuudelle.
Tässä yhteydessä tulee tarkastella myös vaikutusta alueen retkeilyyn ja virkistyskäyttöön,
esimerkiksi siihen, että rakentamisen yhteydessä menetetään tärkeä
maakuntakaavassakin määritelty Talaskankaan hiljainen alue ja samalla mahdollisesti
tulevaisuuden potentiaalinen suoerämaakansallispuisto. Selostuksessa ei arvioida
hankkeen vaikutusta hiljaisuuteen ja luonnonrauhaan.
Hankealueelle on maakuntakaavassa osoitettu Joutensuon luonnonsuojelualue, jota
rasittaa jo suuri voimajohtolinja ja sen suunniteltu laajentaminen. Hankealueeseen
rajautuu sen itäpuolella Syväjoensalon luonnonsuojelualueet ja toisaalla Tavisuon
soidensuojelualue. Hankealueelle sijoittuu kaksi soidensuojelun täydennysehdotuksen
kohdetta, siis Joutensuo ja Talaskankaan itäpuoliset suot (FINIBA). Suojelualueiden
reunoille ja läheisyyteen tuulivoimaloita ei tule sijoittaa. YVA-selostuskin kertoo:
Luontokohteisiin kohdistuvista vaikutuksista keskeisimpiä, merkittävyydeltään suuria, ovat
Korpilahdensuon vesitalouden muutokset, jotka vaarantavat lettolajiston ja lettojen
esiintymisen. Lettolajiston esiintymiä ei tule vaarantaa.
Jo YVA -ohjelmassa kerrottiin: ”Hankealueelle sijoittuu osittain ”Talaskangas-Joutensuo”-
niminen kansallisesti tärkeä lintualue (FINIBA). Alue on laaja, paikoin erämainen,
vanhojen metsien ja soiden sekä niiden välisten pikkulampien ja purojen hallitsema
kokonaisuus. Alueen kriteerilajeina ovat pohjantikka ja kuukkeli. Lisäksi hankealueen
länsipuolelle, noin 2,3 kilometrin etäisyydelle sijoittuu ”Talaskangas” -niminen
kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA).”
Sivu 223, kuva 15-4. Valtakunnallisesti tärkeälle Talaskangas-Joutensuon linnustoalueelle
suunnitellaan voimalapaikkoja, kuinka tämä on mahdollista? Voimalasuunnitelmat aralta ja
arvokkaalta linnustoalueelta tulee ehdottomasti poistaa.
Tuulivoimaloiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon lintujen törmäysmahdollisuuksien
lisäksi karkottava vaikutus, joka koskee erityisesti kahta herkkää kuikkalintulajia.
Kuikasta ja kaakkurista ei näy selvityksessä mainintaa muualla kuin taulukossa 15.7.
Tämä herkkä lajipari tulee ottaa huomioon myös suojelualueiden ulkopuolella. Mm.
kaakkurin ja taigametsähanhen päivittäiset ruokailureitit pesimäaikaan pesimälammen ja
ruokailupaikkojen välillä tulee selvittää pesimäpaikkojen lisäksi.
Taigametsähanhien lentoreitit ovat pitkiä kesällä. 1980-luvulta lähtien alueella on liikkunut
kahdenkymmenen yksilön hanhiparvia. Niiden liikkuminen sijoittuu etenkin Kajaanin
Joutensuon-Vuottojärvien sekä Sonkajärven Sukevan Saukkosuon välille. Viime
vuosikymmeninä Sukevan merkitys on vähentynyt ja Kajaanin alueen merkitys puolestaan
vahvistunut. Seutu on runsaimman hanhikannan aluetta. Vastaavia pesimätiheyksiä ei
tavata Kiuruveden, Vieremän eikä Sonkajärven alueella. Taigametsähanhi on oleellinen
huomioitava laji myös IBA-, FINIBA- ja soidensuojelurajausten toteuttamisessa.
Hankealueelta on selvitysten yhteydessä löydetty lukuisia metson soitimia. Ihmistoiminnot
tulee näiden herkkien alueiden ympärillä pitää mahdollisimman vähäisinä, ja soitimien
ympärille tulee jättää riittävän laaja suojavyöhyke. Yhtenäisenä erämaisena vyöhykkeenä
Katajamäen hankealue on sopiva elin- ja lisääntymisalue metson lisäksi myös muille
metsäkanalinnuille; teerelle, pyylle ja riekolle. Kanalinnuilla on suuri riski törmäillä
tuulivoimaloiden tolppiin.
Sivu 10: Hankealueella pesii uhanalainen petolintulaji, johon kohdistuvat vaikutukset
arvioidaan nykytilanteessa merkittävyydeltään suuriksi. Mikäli suositellut (erillisessä
viranomaisliitteessä) lievennystoimet toteutetaan, vaikutusten suuruus jää merkittävän
kynnyksen alapuolelle. Tämän tiedon valossa tuulivoiman rakentaminen ei sovi alueelle
lainkaan. Lisäksi monet lajeja koskevat selvitykset ovat myös vielä erittäin kesken ja
hankkeen on syytä odottaa selvitysten valmistumista mm. päiväpetolintujen kohdalta.
”Syksyllä 2020 toteutetun syysmuutontarkkailun perusteella hankealueen kautta
suuntautuva lintujen muutto oli pääasiassa melko vähäistä” sanotaan arviointiohjelmassa.
Tarkkailu koskee kuitenkin vain yhtä vuotta ja linnuston muuttoreitit saattavat vaihdella
vuosittain. Hankealueelle sijoittuvien suoalueiden tai vesistöjen merkitys lintujen
muuttokaudella tulee selvittää, koska tietoa ei ole vielä.
”Hankealueen luontoarvot ovat virtavesissä ja muissa pienvesissä sekä luonnontilaisina tai
sen kaltaisina säilyneissä suoluontokohteissa. Merkittävimmät luontoarvot keskittyvät
suokokonaisuuksien eli Hämeensalmen ja Joutensuon sekä Vuottojärvien alueelle. Lisäksi
Palojoen, Syväjoen ja Vuottojoen varrelle sijoittuu oletettavasti monimuotoisempaa
puustoista ympäristöä ja mahdollisesti erilaisia korpiluontotyyppejä. Kaikki alueen
arvokkaat luontokohteet inventoidaan kesän 2021 maastoselvitysten aikana ja arvotetaan
niiden luontotyyppien statuksen ja luonnontilaisuuden mukaan.
…vain vähän iäkkäämpiä metsäkuvioita…
Vesistöjä sekä soita reunustavissa metsissä sekä mahdollisilla muilla iäkkäämmillä
metsäkuvioilla voi olla merkitystä vanhan metsän lintulajiston elinympäristönä. Myös
alueen vesistöt monipuolistavat alueen linnustoa.”
Edellä lainatussa tekstissä mainittuja luontoarvoja ei tule heikentää
tuulivoimarakentamisella. Uuden tiestön ja voimalapaikkojen johdosta tehtävien
louhintojen tulee olla mahdollisimman vähäiset.
”EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja,
jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja
levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla
kiellettyä (Lsl 49 § Lsl 42 §). “
Luontoselvityksen mukaan hankealueelta tehtiin jonkin verran havaintoja lyhyinä
havaintojaksoina lepakoista (esimerkiksi pohjanlepakko ja siippoja), viitasammakosta,
saukosta ja suurpedoista. Liito-oravaa ei havaittu alueella ollenkaan. Luontodirektiivissä
mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee selvittää kattavammin. Paikallisen
susilauman reviirin koosta (noin 1100 km2) huolimatta myös suden lisääntymis- ja
levähdyspaikat tulee selvittää, ja lisääntymisrauha tulee taata myös muille alueella
pesiville suurpedoille, kuten ahmoille. Suden osalta viittamme Korkeimman hallinto-
oikeuden päätökseen ECLI:FI:KHO:2019:160 vuodelta 2019 koskien susien lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen vaarantamista Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntarajalle sijoittuneella
Murtomäen kaava-alueella. Katajamäen hankealue kuuluu samaan susien reviirialueeseen
kuin KHO:n päätöksessä käsitelty reviiri. Suomen erityisvastuulla olevan silmällä pidettävän
metsäpeuran esiintyminen alueella tulee selvittää tarkemmin, ja myös lajin
leviämismahdollisuudet tulee hankkeen toimissa taata.
Hankkeessa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta eli ennalta varautua epäiltäessä
toiminnon aiheuttavan vakavaa haittaa terveydelle tai ympäristölle varsinkin, jos haitoista
ei ole täyttä tieteellistä varmuutta. Energiaa tuottaessaan tuulivoima on päästötöntä, mutta
tuulivoimateollisuusalueen perustaminen kuluttaa energiaa ja mineraaleja, muuttaa
luonnon tilaa sekä maisemaa läheltä ja kaukaa. Hyvällä suunnittelulla ja sijoittelulla
voidaan vähentää tuulivoiman luonnolle ja ihmisellekin aiheuttamia haittoja. Tätä kautta
voidaan vaikuttaa myös myös uusiutuvien energiahankkeiden hyväksyttävyyteen. Luonnon
ystävinä toivomme maltillisempia hankkeita, nykyisten suunnitelmien mukaiset
voimalamäärät ovat luonnon rauhaan ja kestokykyyn nähden kohtuuttoman suuria. Jo
löydettyjen luontoarvojen perusteella Katajamäen tuulivoimahanketta ei voi toteuttaa.
Viite: KAIELY/622/2020
Lausunnonantajat:
Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Kajaanin yhdistys ry
Kainuun lintutieteellinen yhdistys ry
Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry