Lausunto Kiuruveden Lapinsalon tuu­li­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta 3.7.2023

Kannanotot

Lapinsalossa ja Lapinsaloon rajoittuen sijaitsevat seudun tärkeimmät luonnonsuojelualueet. Siksi seutu on oleellinen osa Pohjois-Suomenselän ekologista verkostoa. Jo pelkästään tämän takia tulee arviointiohjelmassa kuvata hankkeen vaikutukset luonnonsuojelualueisiin ja ekologiseen verkostoon. On…

Lapinsalossa ja Lapinsaloon rajoittuen sijaitsevat seudun tärkeimmät luonnonsuojelualueet.
Siksi seutu on oleellinen osa Pohjois-Suomenselän ekologista verkostoa. Jo pelkästään
tämän takia tulee arviointiohjelmassa kuvata hankkeen vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
ja ekologiseen verkostoon.

On selvää, että voimalat haittaisivat merkittävästi kaikissa rakennusvaihtoehdoissa asutusta,
petolintujen pesintää ja susireviirejä. Yhteisvaikutuksissa korostuu huoli alueen
pirstoutumisesta, hankkeen vaikutukset alueen lajistoon ja yleiseen alueen käyttöön sekä
viihtyvyyteen. On syytä muistuttaa, että käynnissä oleva maisemanmuutos kohtelee eri
ihmisryhmiä eri tavoin. Kiuruveden keskustassa muutosta ei juuri havaita, vaan suurimmat
muutokset koskevat sivukyliä ja niissä asuvia paikallisia.
Arviointiohjelmassa on kattavasti mukana luontoselvityksiä mutta joitakin lisäyksiä on
tarpeellista tehdä.

Tuulimyllyistä irtoava aines
Mikromuovin ja muun voimaloiden lavoista irtoavan aineksen maaperään leviävä määrä ja
niiden vaikutukset ympäristöön tulee etukäteen selvittää koko voimaloiden käyttöiän ajalta.

Vieraslajien levittäytyminen
Hankkeessa tulee selvittää miten vieraslajien levittäytyminen rakennusvaiheessa estetään.
Tämä koskee niin siirtolinjoja kuin itse tuulivoimaloiden perustuksiakin. Viime vuosina
etenkin jättipalsami on päässyt leviämään metsäluontoon tuulipuistojen rakentamisen
yhteydessä.

Linnut
Hankealueelle sijoittuu vähintään yksi merikotkareviiri, jolla varmistettu onnistunut pesintä
kesällä 2023. Myös mahdolliset muut kotkareviirit tulee selvittää.
Metsähallituksen tiedot osoittavat, että yhteensä 48 merikotkaa on joutunut tuulimyllyjen
lapojen silpomiksi, ja on mahdollista, että törmäyksiä on tapahtunut havaittua enemmän
(Helsingin Sanomat 10.6.2023). Selvityksessä tulee huomioida keinot törmäysten
estämiseksi. Ohjelmaan tulee tehdä tarkka selvitys merikotkien esiintymisestä ja muuttaa
hankesuunnitelmaa siten, että lintujen elinympäristö suojellaan hankkeen vaikutuksilta.
Lausunnonantajayhdistysten tietojen mukaan osittain hankealueella sijaitsee myös
maakotkan saalistusreviiri. On mahdollista, että maakotkapari pesii hankkeen
vaikutusalueella; yhdistysten jäsenet sekä sidosryhmät ovat tehneet runsaasti
maakotkahavaintoja. Muistutamme, että maakotka väistyy tuulivoimaloiden tieltä ja vaihtaa
elinympäristöä.

Pelkkien elinympäristömallien pohjalta ei saada riittävää selvyyttä hankkeen vaikutuksesta
maakotkien elinympäristöön kohdistuvista muutoksista. Lintujen etsiytyessä luontaisesti
parhaille saalistusalueille, saattaa hankkeen aiheuttama muutos alueenkäytössä vaarantaa
maakotkan lisääntymisen. Vaadimme, että ohjelmaan tehdään tarkka selvitys maakotkien
esiintymisestä. Hankesuunnitelmaa tulee muuttaa siten, että maakotkien elinympäristö
suojellaan hankkeen vaikutuksilta, jotta saalistureviiri säilyy entisellään.
Toteutuessaan hanke johtaa metsäkanalintujen kuolleisuuden nousuun. Vuonna 2018 Ville
Suorsa teki tutkimuksen “Linnustovaikutusten seurannasta suomalaisissa
tuulivoimapuistoissa” (Linnut vuosikirja 2018). Tutkimuksessa todetaan, että linnut harvoin
kiertävät suurta yhtenäistä voimala-aluetta, vaan lentävät sen läpi altistuen törmäysriskille.
Tämän vuoksi on tärkeää selvittää keinoja minimoida törmäyksiä. Suorsa toteaa
tutkimuksessa, että varsinkin metso törmää usein tuulimyllyn torniin. On syytä selvittää miten
tätä voitaisiin vähentää.

Susi
Lapinsalon alueella sijaitsee vakiintunut susireviiri. Paikannustietoja susien liikkeistä on yli
kymmenen vuoden ajalta. Luonnonvarakeskus on pannoittanut viimeisimpinä Rikkajoki-
lauman alfaparin, ja tutkimuksen perusteella on voitu todeta reviirillä olleen säännöllistä
pentutuottoa.
Suden kartoituksen osalta arviointiohjelmassa todetaan mm. “Lumijälkilaskentojen ja
jätöksien inventoinnin perusteella ei voida määritellä esim. suden lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen sijaintia”. Mikäli suden elinympäristön tarkempaa kartoitusta ei pystytä
tekemään, on syytä käyttää luonnonsuojelulain 7 §:n varovaisuusperiaatetta.

Viite: POSELY/2575/2021

Iisalmessa 3.7.2023
Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry
Jarmo Yliluoma Kai Jäderholm
puheenjohtaja taloudenhoitaja

Kuopiossa 3.7.2023
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Katja Ronkainen Timo Koskinen
puheenjohtaja sihteeri

Ajankohtaista