Metsä kivenheiton päässä
Pala luontoa ja menneisyyden merkkejä
Kuva: Jouko Lunden
Monipuolista metsämaastoa keskellä kaupunkia
Kerttulan luontopolku sijaitsee lähes Raision keskustassa Kerttulan urheilukeskuksen länsipuolisella metsäalueella. Noin 3,3 kilometrin pituinen polku kulkee vaihtelevassa metsämaastossa, joka pitää sisällään eri-ikäistä metsää hakkuuaukeista ja nuoresta taimikoista suorarunkoisiin iäkkäihin männiköihin, järeään kuusikkoon ja vanhaan rehevään sekametsään, voimakkaasti harvennettua kangasmetsää ja uudelleen metsittyvää peltoa. Polku esittelee myös kalliorinteen ja pellon väliin jääneen kapean lehtovyöhykkeen kasvillisuutta, kiipeää jykevien kuusten ja mäntyjen lomassa muinaista rantakivikkoa 52 metriä korkealle Kuuanvuorelle ja kulkee jääkauden hiomien silokallioiden yli.
Polun varrella on 20 luonnonsuojeluyhdistyksen laatimaa opastetaulua, joissa esitellään monipuolisesti alueen luontoa, kasvillisuutta, eläimistöä, geologiaa sekä luonnossa tapahtuvaa jatkuvaa muutosta. Tutuiksi tulevat metsän puut, kasvit ja eläimistö, jääkauden luontoon jättämät jäljet ja ihmisen toiminnan vaikutukset.
Kerttulan luontopolku on merkitty vastapäivään keltaisin maalitäplin ja risteyksissä viittaopastein. Polku on keskivaikea, kaikkein jyrkimmät osuudet jopa vaativia märkinä aikoina. Kumisaappaat tai vedenpitävät jalkineet ovat tarpeen varsinkin syksyllä ja aikaisin keväällä. Autolla paikalle tulevan kannattaa aloittaa polku Kerttulan urheilukeskuksesta tai Friisilän verstailta. Myös Kuuavuoren länsipuolelle Katvekadun varteen mahtuu muutamia autoja.
Kalliometsää, metsittyvää peltoa ja tulevaa asuntoaluetta
Kerttulan urheilukeskuksesta lähdettäessä polku nousee kallioiseen mäntyvaltaiseen kangasmetsään, missä männyt ovat noin 80 – 100-vuotiaita. Epätasaisen kalliomaaston syvänteisiin syntyy sateisina aikoina tilapäisiä kalliolampareita, jotka kesällä kuivuvat. Syvimmissä vettä kuitenkin riittää ympäri vuoden, ja alun perin paljaat lammikot ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet suopainanteiksi. Kalliomännikön jälkeen polku laskeutuu vanhalle pellolle, joka on hyvää vauhtia metsittymässä ja kasvamassa umpeen. Pellon jälkeen polku sukeltaa hetkeksi metsään, mutta tulee pian laajalle, muutama vuosi sitten voimakkaasti harvennetulle alueelle. Tänne, ennen hakkuita lähes luonnontilaiselle metsäalueelle Raision kaupunki on kaavoittanut tonttialueen omakotitaloille. Hakkuualue ulottuu Paimenpolulle ja aina Kuuanvuoren koillisreunaan saakka, missä vuorenrinteen ja pellon väliin on säästynyt pieni pala alueen vanhasta kuusimetsästä.
Rinnelehtoa ja vanhaa rantakivikkoa
Polku kulkee hetken vuorenrinteen ja pellon välistä kuusikkoa, kääntyy sitten etelään vuoren reunaa seuraten. Maaperän ravinteisuus lisääntyy ja pian kulkija huomaa tulleensa kapeaan, rehevään pähkinäpensaita ja muuta lehtokasvillisuutta sisältävään metsään, joka on jäänyt Kuuanvuoren kalliorinteen ja pellon välimaastoon. Polku jatkuu edelleen metsänreunaa etelään, kääntyy sitten Kuuan ensimmäisten rivitalojen kohdalla vasemmalle metsään ja nousee komeassa vanhassa metsässä melko jyrkkää polkua kohti Kuuanvuoren yläosaa. Maasto on täällä vanhaa litorinameren rantakivikkoa ja paikoin hankalakulkuista. Lounaisella rannikkoalueellamme maa kohoaa noin puoli metriä sadassa vuodessa. Rinnettä ylös kulkiessasi voit polun varren merkeistä seurata, millä korkeudella merenpinta on eri aikoina ollut. Pian muinaisrantaa esittelevän taulun jälkeen lähtee vasemmalle kivikkoinen ja melko vaikeakulkuinen pistopolku Kuuanvuoren laelle.
Vanha vartiotulipaikka ja Raision laajimmat näkymät
Kuuanvuoren paljas kalliolaki on nykyisin 52 metrin korkeudella merenpinnasta. Se nousi erillisenä luotona näkyviin meren sylistä noin 9500 vuotta sitten maanpinnan kohoamisen seurauksena. Vuorta on arveltu esihistorialliseksi vartiotulipaikaksi. Krimin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä paikalla oli venäläisen sotaväen optinen telegrafiasema. Kuuanvuoren laella poltettiin vielä 1950-luvulla juhannuskokkoa. Tulien jäljet voi vieläkin nähdä kalliossa
Kuuanvuorelta aukeaa hieno näköala yli Pirilän viljelyaukean. Etelässä lähialueen maisemaa hallitsee Raision tehtaiden laaja teollisuusalue, kauempaa etelässä kohoavat Meyer Turun telakan jättinosturit. Telakan takana välkkyvät Pohjoissalmen ja Pohjois-Airiston vedet. Lounaaseen siirryttäessä näkyvät Tupavuoren öljysäiliöt, Naantalin voimaloiden ja viljavaraston silhuetit ja Kaanaan vesitorni. Läntisestä horisontista tarkkasilmäisimmät voivat löytää myös Naantalin luostarikirkon tornin.
Soistuvaa kuusikkoa, kuivaa kangasmetsää ja liito-oravan kotimetsä
Kuuanvuorelta polku laskeutuu kookkaiden mäntyjen ja kuusten katveessa kosteaan notkelmaan, missä kuusi saa ylivallan. Notkelman soistuvalta pohjalta polku nousee taas ylöspäin ja johdattaa kulkijan Pikku Kuuanvuoren paljaalle lakialueelle. Täältä polku laskeutuu kivikkopohjaiseen kuivaan kangasmetsään, missä vallitsevana puulajina on mänty. Polun edelleen laskeutuessa alemmas metsänpohjan kosteusolot ja ravinnepitoisuudet kasvavat ja puustoon ilmestyy mukaan suuria haapoja, koivuja ja kuusia. Olemme tulleet liito-oravan kotimetsään, missä metsän liiturille riittää syötäväksi lehtipuiden urpuja ja lehtiä sekä suojaa suurista tiheistä kuusista. Jossain vanhassa tikankolossa se myös pitää kotiaan.
Tuulilan katajaketo ja jääkauden jäljet kalliossa
Polku jatkuu edelleen pururadan ohi, ylittää Tuulilantien ja tulee Tuulilankedolle, vanhalle laidunniitylle, jota Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys on talkoovoimin hoitanut niittämällä kohta parikymmentä vuotta. Täältä johtaa lyhyt pistopolku etelään opastaululle, missä kerrotaan Kerttulan kylämäen historiaa. Tuulilankedolta polku nousee laakealle avokallioalueelle, missä voi ihailla komeita pylväskatajia ja ihmetellä jääkauden kallioon jättämiä jälkiä. Pian polku laskeutuu alas lähtöpaikkaan Kerttulan urheilukeskukseen.