Riihimäen metsänkäsittelystä monimuotoisuutta tukevaa
Muistutus maisematyöluvasta kaupungin puistometsien hoidosta
Riihimäen kaupungin maisematyölupahakemus 2023 on erityisen mittava. Karttojen perusteella kaupunki aikoo käsitellä kaikki merkittävät puistoalueet ja viherkäytävät kaupungin keskustan ja radan molemmin puolin. Monessa kohteessa on luonnonhoitokohde-merkintä. Kuvioiden käsittelytiedot ovat hyvin ylimalkaisia, vaikka ne koskevat asukkaiden lähiympäristöä. Poimintahakkuutermi ei kerro, poistetaanko metsiköistä vain isoja kuusia, vai isoja arvokkaita mäntyjä, vai vaurioituneita puita.
Harvennukset, siemenpuiden poisto ovat lähes aina haitaksi niin luonto- kuin virkistysarvoillekin. Niiden seurauksena metsäluonto yksipuolistuu, tiheiköt ja usein lahopuutkin häviävät.
Halvinta, ja monesti aivan riittävää, on hoitaa vain asutuksen ja liikenneväylien sekä paljon
käytettyjen reittien ja liikuntapaikkojen välittömässä läheisyydessä olevia metsiä. Näissä puut
saattavat aiheuttaa omaisuus- ja turvallisuusriskejä. Tällöin toimenpiteiksi riittää useimmiten ns.
vaarallisten puiden kaataminen maalahopuiksi ja liikuntaväylien varsien pienpuuston käsittely.
Mikäli tehdään enemmän hoitotoimia, koituu tappioita luonnon monimuotoisuudelle sekä metsän suojavaikutukselle, metsän tunnulle, opetukselle, pölynsidonnalle ja muille
ekosysteemipalveluille. Virkityskäyttömetsille, joita puistometsät ovat, tulisi pyrkiä hallittuun hoita-
mattomuuteen. Hoitotoimet rajataan silloin sinne, missä ihmiset eniten
liikkuvat, mutta syrjemmällä metsäluonto saa kehittyä omaa tahtiaan. Liiallinen metsänhoito vaikuttaa kielteisesti myös marja- ja sienisatoihin.
Virkistysmetsissä usein harjoitettava pienipiirteinen ja vähätuottoinen tai tappiollinen ”hoito” on
enimmäkseen turhaa ja luonnolle vahingollista eikä usein palvele virkistyskäyttäjääkään.
Muutamia huomioita metsäkuvioista:
Uramonmäen metsällä (261) on todettu olevan luonnonhoitokohde. Se on tärkeä lähivirkistysalue, jolla tulee säilyttää metsän tuntu, lähikoulun opetusmetsä, vanha havu-sekametsä. Harvennushakkuu on ylimitoitettu toimenpide. Vain polulle kaatumisvaarassa olevia puita voi kaataa. Metsässä tulisi opetuksen takia jäädä maastoon myös runkoja lahopuuksi ja suojaamaan taimia.
Kirjauksenmäki on tärkeä lähiluontokohde ja monimuotisuudeltaan merkittävä ja siellä suoritettavista hakkuista 192-194, 196 ja 221 tulisi luopua.
Ilomäen alueen 200 ja 224 ympäristö on monipuolista luontoa, joten mikäli hakkuita tehdään, niin monipuolisuus tulee huomioida. Ensisijaisesti hakkuista tulisi luopua.
275 on yksi monipuolisimmista metsäalueista yhä Riihimäellä. Alueella on tehty 2000 – luvulla havainto alueellisesti uhanalaisesta harjasorakkaasta. Kohde tulisi säilyttää luonnontilaiseksi kehittyvänä, vaikkakin alueella on tehty harvennushakkuu. Lisäksi alueella esiintyy kuviosta pohjoiseen purolehtomainen alue, missä kasvaa mustakonnanmarjaa ja lehtoneidonvaippaa. Näistä lehtoneidonvaippa on hyvin harvinainen Riihimäellä, ollen ainoa kasvupaikka tälle ihastuttavalle orkidealle. Harvennushakkuut kohteella 275 kuivattavat myös kohteesta pohjoiseen sijaitsevaa aluetta. On todella huomionarvoista myös, että 275 kuviolla tehdyistä hakkuista on tehty aikoinaan rikosilmoitus eli kyse oli luvattomista hakkuista. Kohdetta tulisi kehittää kostean pienilmaston suuntaan alueella sijaitsevien lampienkin takia ja esimerkiksi harjasorakkaan mahdollisen esiintymisen takia, sillä sekin on kosteutta vaativa laji.
Uramon koulun ympäristön puusto on jo nyt harvaa, ja sitä (222) hakkuissa harvennetaan lisää, eli koululaisten on etsiydyttävä siksikin metsäretkilleen Uramonmäen metsään.
Hirsimäki (379) paljon vanhoja kuusia, myös ulkoilijoiden läpikulkureitti, myös päiväkoti/koulukäytössä, kun vieressä pallokenttä. Paljon mustikkaa, varvikkoa ei saisi tuhota. Paljon oravia. Metsää on jo harvenettu aiemmin. Riittävää vain vaarallisten puiden poisto.
Hirsimäki (378) hakuut jo tehty, tulisi poistaa maisematyöluvasta. Edellisten hakkuiden jäljiltä hakkuutähteet keräämättä, kolme isoa kasaa.
Hirsimäki (377) pieni välimetsikkö pyörätien varressa, sekapuustoa taimikkoinen. Tulee jättää käsittelemättä, puistometsikkönä joka toimii luonnon tiheikkönä ja eläimistön suojapaikkana. Asukkaat vieneet sinne useampia linnunpönttöjä. Metsikön läpi ei ole tarvetta kulkea, kun vieressä on kätevä hiekkapyörätie.
Ilvespuisto (375 ja 376). Uramon ohella tärkeä opetuskohde ja päiväkotilasten retkikohde, metsän kupeessa on siksi risumajoja, ja asukkaille tärkeä (rivitalon tuntumaan viety siilinpesä, metsään viety linnunpönttöjä). Merkitty poimintahakkuita, taimikonhoitoa, mainittu lehtipuut, luonnonhoitokohde. Pitää säästää ehdottomasti arvokkaat kilpikaarnamännyt, mustikka-sinivuokkokasvustot, pohjois-koillisosassa joitakin pystyyn kuolleita kuusia (kirjanpainaja tms.) voinee poistaa, silti metsästä puuttuvat lähes tyystin maahan jätetyt lahopuut, muutama pystypökkelö kääpineen löytyy. Metsässä on useita polkuja ristiin rastaiin, ja ne ovat ahkerassa käytössä jopa talvisin, koiranulkoiluttajillekin sopivia. Niiden läheltä voi vaarallisia puita poistaa.
Viherkäytävä Vehmaspuistoon (311,312,291,290,288,289) on ulkoilijoiden paljon käyttämä, polut jo siksikin kuluneet. Metsäinen maisema tulisi säilyttää ja myös tiheikköjä sopivissa paikoissa. Myös kilpikaarnamäntyjä. Vain luonnon monimuotoisuutta tukevia hoitomuotoja.
Erityisen paljon harvennushakkuita on merkitty Kirjaukseen (221,193,194,195), joka on asukkaiden tärkeä lähimetsä, tontteihin rajoittuva alueelle poimintahakkuita.
Kokon alueella on merkitty käsiteltäviksi lähes kaikki asukkaiden lähimetsät, yläharvennuksia ja energiapuuharvennuksia myöten.
Kaupungin alueella olisi tärkeä tähdätä monimotoiseen, monilajiseen ja erirakenteiseen metsään, joka on myös tuhonkestävä. Raitoja ja haapoja, mutta myös leppiä olisi säästettävä esimerkiksi pölyttäjien tärkeinä keväisinä ravinnon lähteinä.
Esitetyssä laajuudessa Riihimäki toimii vastoin ilmastotavoitteita, ja metsätöiden korjuujäljet hankaloittavat lähiluonnossa liikkumista.
Lisäksi toivomus vastaisen varalle: Kuntalaki (29 §) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuu –
desta (20 §) velvoittavat aktiiviseen ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen kuntalaisille. Tämä sekä tieto –
jen helppo saatavuus ovat perusedellytyksiä kuntalaisten aidoille vaikutusmahdollisuuksille. Nyt näin laajasta puistometsiin kohdistuvista hoitotoimista oli vain pieni kuulutus. Hakkuista tiedon saanti oli vaivalloista ja edellytti käymistä rakennusvalvontatoimistossa, josta sai vain pienet paperiset kartat hakkuukuvioista ja kuvioiden hoitotavat piti kirjoittaa toimistossa käsin, niitä ei ollut saatavissa monisteena.
Tiedon helpompi saaminen edellyttäisi robotiikkakaupunkina kuulutustietojen saamista kaupungin nettisivulta, vaikkapa jonkun linkin takaa. Nyt kaupunkilaisten tiedon saanti ja vaikuttaminen hakkuisiin oli tehty mahdollisimman hankalaksi.
Riihimäellä 12.2.2023
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Harri Heinonen Tarja Heikkonen
Ohessa on muutamia kuvia käsitellyiksi esitetyistä kohteista (kuvat: Tarja Heikkonen).
