Poimintahakkuuopissa (Silva ja RSLY)
Lopen Tyynelän kylässä, Tyyneläntie 59:ssä pidettiin 8.6.2023 Silva ry:n ja Sampo Mannisen järjestämä metsän jatkuvaa kasvatusta esittelevä koulutustilaisuus. Olimme metsäretkellä ja tulilla laavulla, josta teimme läheiseen metsään kaksi kävelyä, tutustuen metsän hoidon ja erityisesti jatkuvan kasvatuksen antamiin mahdollisuuksiin. Hyvää keskustelua käytiin tulilla ja kävelyjen aikana.
Ensin Erkki Lähde esitteli konkreettisen esimerkin avulla poimintahakkuuta kahden aarin alalla, josta poimittiin kuvitellusti yhteensä 12-14 kuusta kahden ajouran varrelta. Poiminnan jälkeen metsään jäi runsaasti puuta seuraavaa, noin 10-15 vuoden kuluttua tehtävää seuraavaa poimintaa varten. Metsässä oli tehty edellinen poimintahakkuu seitsemän vuotta aikaisemmin, mikä tuntui varsin uskomattomalta, sillä metsä oli varsin tiheää ja nyt toteutettavan hakkuun jälkeen saattaisi seuraavakin hakkuu olla jopa jo seitsemän vuoden kuluttua. Ajouria lukuunottamatta mitään muuta puuta ei hakkuussa korjattu. Tukkeja tuli hakkuusta ainakin 24, todennäköisesti enemmänkin ja ajouralta kaadettuja pienempiä puita ja latvuksia meni kuitupuuksi. Tiliksi tuli noin 13 000 € päivän hinnoilla. Sahalle myytäessä tuotto voisi olla vielä parempi.
Poimintoja opetustilanteen muistiinpanoista: monimuotoinen ekosysteemi on terve; metsä säilyy poimintahakkuussa monimuotoisena, eri puulajeja, eri kokoisia puita, laaja eliöstö, maa ja mm. siinä olevat sienijuuret (mykorritsat) säilyvät toimintakykyisenä jne. Turhia töitä, kuten ensiharvennusta, alaharvennusta tai taimikon harvennusta ei pidä, eikä kannata tehdä. Luontainen taimettuminen johtaa parhaaseen lopputulokseen puun laadussa ja on ilmaista. Oikealla poiminnalla saadaa hyvä tuotto itselle ja myös kansantaloudellisesti. Avohakkuu, monokulttuuri ja raju puuttuminen ekosysteemiin on vahingollista ja kallista (tuhlausta), lisää kasvihuonekaasuja ja vähentää hiilen sidontaa haitallisesti sekä tuhoaa monimuotoisuutta. Pienilmasto, aluskasvillisuus, lahopuu, monimuotoisuus ja mykorritsat ja muut eliöt (maa) ovat suojeltavia kohteita. Vain tukkipuuta kannattaa poimia.
Oheisessa kuvassa olen esittänyt esimerkkihakkuuta kaaviona. Rastit esittävät kaadettavia puita (niitä on kuvassa 14, mutta niitä voisi olla pari vähemmänkin). Puut ovat lähellä ajouraa, jolloin moto voi poimia puut ajouralta vahingoittamatta muuta maastoa. Kun seuraava hakkuu tehdään siten, että uusi ajoura tulee edellisten keskelle, saadaan taas puita ajouralta poimimalla. Vanhat ajourat ovat hyvästä suojametsästä johtuen jo todennäköisesti taimettuneet luontaisesti.
Metsäisellä koulutustapaamisella oli luonnollisesti Silvan puheenjohtaja Sampo Manninen, professori emeritus Erkki Lähde, joka koulutti meitä, Yrjö Norokorpi myös asiantuntijana, kaksi paikallista viljelijää-metsänomistajaa ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä neljä hallituksen jäsentä. Tilaisuus oli kaikille avoin. Olen lukenut Lähteen Torpasta tuplaprofessoriksi -kirjan ja voin suositella sitä lämpimästi kaikille metsäasioista kiinnostuneille. Seuraavana vuorossa on Suomalainen metsäsota -kirja Lähteen tuotannosta. Taannoinen luento Riihimäellä ja tämä konkreettinen koulutustilaisuus poimintahakkuun järkevyydestä, helppoudesta ja tuottoisuudesta antoivat paljon uutta ja arvokasta tietoa ja vahvistivat käsityksiä suunnasta, johon metsänkäsittelyn toivoisi Suomessa ja muuallakin menevän.
Allaolevassa kuvassa Erkki Lähde kuvaa poiminnan valmistelua ja menettelytapoja. Metsätie mallinsi metsään tehtävää ajouraa. Seuraava ajoura oli kuvitteellisesti 20 m:n päässä näkymättömissä tiheän metsän takana. Kuulijoiden varjot näkyvät tiellä ja osa kuulijoista on metsässä oikealla puolella. Harjoituksessa puiden paksuutta mitattiin kaulaimella rinnan korkeudelta. Poimittavat puut merkittiin punaisella nauhalla ja keltaisella erityisesti suojeltavia runkoja, kuten suuria haapoja ja pökkelöitä.
Kiitos kivasta retkestä, keskusteluista ja hyvästä koulutuksesta.
Tässä vielä kolme linkkiä, jos haluat lisätietoja:
Arvometsän artikkeli
https://arvometsa.fi/viides-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/
Erkki Lähteen kotisivu
https://www.erkkilahde.com/
Silvan sivusto
https://www.jatkuvakasvatus.fi/
Terveisin RSLY:n varapuheenjohtaja Sakari ”Sakke” Savolainen