Hieno Haapahudan lähde Riihimäellä vaarassa tuhoutua

Kevät toi yllättävän uutisen: Data Drop A Oy hakee lupaa poiketa vesilain mukaisesta luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta ja rakentaa sen päälle datakeskuksen rakennuksia.

Tämä 54-tien Haapahuhdan teollisuusalueen Transfarmin taakse metsiössä  sijaitseva lähde on sitä ennen säästynyt, vaikka lähteikköalueen  yli oli 2000-luvun alkupuolen metsähakkuissa menty.

Allikkolähde eli avolähde on  2×3 metrin kokoinen ja  edelleen luonnontilainen.

Siitä lähtee melkoisen laaja lähteikköalue noroineen. Lähde näkyy myös maastokartassa, mutta on jäänyt Riihimäen kaupungilta huomioimatta.

Aamuposti digiuutisissa (17.4) oli Minna Lehtisen ansiokas juttu, jossa kerrottiin, että Riihimäen kaupunki oli hukannut 50 metriä pitkän lähdealueen kaavastaan. Alueen omistaa kaupunki, joka on tehnyt esisopimuksen datakeskuksen kiinteistökaupasta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ( johon yhdistyksemmekin kuuluu) ehti muistuttaa poikkeamispäätöksestä. Piirin mukaan oikeutta poiketa lähteen vaarantamisesta ei tule myöntää.

 Yhdistys julkaisee muistutuksen myös omalla nettisivullaan, ks. täältä.

Riihimäen kaupungin kaavasuunnittelija Otto Mäkelä valottaa Aamupostin uutisessa historiaa, jonka mukaan lähteen paikalle oli tarkoitus rakentaa jo 2007-2008 teräspalvelukeskus. Tätä puolsi kaavaprosessin osallistunut joukko silloisia poliitikkoja ja johtajia. Tuolloin silloinen ympäristölupavirasto myönsi poikkeamisluvan. Hanke jäi toteutumatta.

Kuten Uudenmaan piirin valituksessa todetaan,  datakeskushanke perustuu vanhentuneeseen asemakaavaan, jossa ei ole huomioitu millään tavalla alueella sijaitsevaa lähteikköä ja noroa.

Vesilakikin on ehtinyt tuosta muuttua ja moni asia tiukentua. Nykyinen vesilaki on vuodelta 2011, jonka mukaan lähteet ja norot on määritelty suojelluiksi luontotyypeiksi.

Piiri toteaa muistutuksessaan, että kaavamerkinnät ja -määräykset olisi tullut päivittää aiemmin jo siten, ettei lähteikön luonnontilaa vaaranneta.

Lähteikkö näkyy paljain silminkin ja pohjavesivaikutusta ilmentää esimerkiksi lähdelehväsammal. Lähteikössä näkyy myös lehtoruusukesammalta ja palmusammalta. Kevätlinnunsilmä värittää maisemaa keväällä, samoin suo-ohdake ja purolitukka. Valkohäntäpeura ryntäili lähteiköltä ihmistä karkuun. Eläimiä lähteikkö  vetää puoleensa kuivina aikoina. Sammakon kutua näkyi jo 19.4. runsaasti.

Toisin kuin datakeskushankkeessa todetaan, ettei ympärillä olisi merkittävää metsäluontoa: aivan tuntumassa on Ojalan puronvarsilehto, joka kuuluu Riihimäen arvokkaisiin LUMOS-luontokohteisiin eli luonnon monimuotoisuuskohteisiin.

Puron yli on kaatunut myrskyissä puita. Metsästä tullut oikea satumetsä lahopuineen, kolopuineen, muurahaispesineen ja solisevan puron kera.

Haapahuhta kätkee siis kaksi hyvin hienoa luontoaluetta, joihin on helppo tutustua vaikkapa pyöräretkellä, kunhan on mukana saappaat.

Tarja Heikkonen