1. Vesitalousluvan lupaehto numero 8: Uhanalaiset lajit
Osallistamis- ja arviointisuunnitelman kohdassa 3.1 mainitaan, että voimalaitoksen hankealueella
on voimassa olevia sekä laadinnassa olevia poikkeamishakemuksia uhanalaisiin lajeihin liittyen.
Tässä kohdassa todetaan, että kyseiset lajien esiintymät eivät sijoitu asemakaava-alueelle.
Kesällä 2020 asemakaava-alueelta, tarkemmin ottaen alakanavan pohjoiselta laidalta, noin 20-50
metriä Kemijoen rannasta, on löydetty laaksoarhoa. Havainnot on esitelty Ely-keskuksen
asiantuntijoille. Laaksoarho on luonnonsuojelulailla suojeltu laji, jonka kasvupaikan tuhoamiselle
vaaditaan lupa Ely-keskukselta. Vesitalousluvasta: ”Luvan saajalla on oltava ennen rakennustöiden
aloittamista luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen lainvoimainen poikkeuslupa veden tai
rakenteiden alle jäävien laaksoarhopopulaatioiden hävittämiselle.”
Esitämme, että elinvoimalautakunta ottaa selvää Kemijoki Oy:n luvasta tuhota laaksoarhon
kasvupaikka. Lautakunnan on tiedostettava, että kokonaisuudessaan hanke tuhoaa useita
lapinleinikin kasvupaikkoja ja muita laaksoarhon kasvupaikkoja.
2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 8.4.2020
2.1 Yleistä
Kemijoki Oy on aikaisempaan rakennuslupaan liittyen perustellut valituslupahakemuksessaan asiaa
KHO:lle näin: Kemijoki Oy katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden tulee ratkaista:
Mikä merkitys vesitalousluvalle tulee antaa alueen suunnittelutarvetta ratkaistaessa ja
rakennuslupapäätöstä tehtäessä sekä mikä on MRL:n ja vesilain mukaisten lupien ja päätösten
oikeudellinen ulottuvuus, suhde ja sisältö.
KHO ratkaisi asian seuraavasti Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan myöntämästä
rakennusluvasta, jonka mukaan koko hankealue on maankäytöllisen suunnittelun tarpeen piirissä:
“Hallinto-oikeus totesi, että voimalaitosrakentaminen on laadultaan merkittävää rakentamista, ja
siitä aiheutuu monenlaisia ympäristö- ja muita vaikutuksia. Tällainen rakentaminen edellyttää
yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista maankäytön
suunnittelun tarvetta ei voida poistaa hanketta koskevalla vesitalousluvalla.”
2.2 Rantapadot
Asemakaavan suunnittelualueesta on rajattu pois yleiskaavassa oleva E-alueen osa, johon on
tarkoitus rakentaa osa rantapadoista. Sen sijaan, että alue rajataan pois esitämme, että koko
rantapatojen vaatima alue otetaan mukaan asemakaavan suunnittelualueeseen. Aikaisemmassa
rakennuslupakäsittelyssä rantapatojen pituus on kasvanut vesitalousluvan viidestä kilometristä
kuuteen.
Voimalaitosalueen rakentamiseen liittyvät pato- ja tulvapenkereet sijoittuvat pääosiltaan
kaavoittamattomalle alueelle. MRL 16§ mom 2: ”Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä
sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi
edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.” Kaavoituksessa on selvitettävä
rakentamisen vaikutukset riittävän laajasti.
2.3 Tulvakanava
Esitämme, että asemakaavan suunnittelualueeseen lisätään tulvakanavan rakentamiseen tarvittava
alue, joka on yli 3 hehtaaria vesialuetta ja rantaviivaa. Tulvakanavaa varten tehdään massiivisia
louhintoja, rannan pengerryksiä ja massojen läjityksiä Sieriniemen puolella.
2.4 Läjitykset Sieriniemessä
Kaikki Sieriniemeen tulevat läjitykset on myös syytä esittää kaavakartalla ja laatia niitä koskeva
täsmällinen kaavamääräys. Läjitysalueet A ja B sijoittuvat osittain yleiskaavan MY-alueelle.
3. Mukkaoja
Vesitalousluvassa on annettu lupamääräykset koskien Mukkaojan luonnonmukaista ohitusuomaa.
Suunnitelmaa lupamääräysten täyttämiseksi ei ole esitetty missään eikä vireillä ole edes
hakemusta. Tämän takia esitämme, että Mukkaojan alue otetaan mukaan asemakaavan
suunnittelualueeseen.
4. Selvitykset
Kohdassa 6.1 on lueteltu joukko selvityksiä, jotka koskevat asemakaavan suunnittelualuetta.
Esitämme, että nämä selvitykset tulee laittaa kokonaisuudessaan julkisesti nähtäville niin, että ne
ovat kuntalaisten helposti saavutettavissa ja kuntalaiset voivat arvioida, onko aineistoa
hyödynnetty kaavan vaikutusten arvioinnissa riittävässä määrin. Esitämme samaa vuonna 2020
tehdyistä selvityksistä.
5. Kalatie
Kemijoki Oy on varautunut kalatien rakentamiseen Sierilän suunnittelussa. Esitämme, että kalatien
aluevaraus toteutetaan kaavakartalla ja -määräyksissä.
6. Viittaukset vesitalouslupaan
Kaavaluonnoksessa on kaavamääräyksiä, joissa viitataan vesitalouslupaan ja sen määräyksiin.
Vesitalousluvan määräykset on esitettävä selkeästi kaava-aineistossa ja mielellään kaavakartalla.
Vesitalousluvassa on useita kohtia, joissa viitataan liitteeseen tai piirustukseen, mutta nämä eivät
ole varsinaisessa lupapäätöksessä. Kaavan oikeudellista sitovuutta ilman näitä tarkempia
karttaesityksiä ei voida arvioida. Jos kaavamääräyksissä viitataan vesitalouslupaan, silloin
lupamääräysten on oltava selkeitä oikeusvaikutteisessa kaavassa.
Kaavaselostuksessa todetaan, että vesivoimalaitoksen vesitalousluvan yhteydessä on tarkastelu
voimalaitoksen toteuttamisen vaikutukset lähialueen asumiselle ja sen laatuun. Tämä tarkastelu
pitää liittää kaava-aineistoon ja se ei korvaa asemakaavaa varten laadittavia MRL:n mukaisia
selvityksiä, mutta on varmasti hyvä täydennys kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.
Kun kaavamääräyksissä ja -selostuksessa viitataan vesitalouslupaan, lautakunnan on syytä
huomata, että lupa on myönnetty ehdollisena. Lupaehdot on määrätty yleisen edun suojelemiseksi
ja ne on touteutettava ennen rakentamisen aloittamista. Ympäristölainsäädännön lisäksi
lautakunnan on noudatettava kaavaa laatiessaan MRL:n, patoturvallisuuslain ja hallintolain
säännöksiä.
Hallintolaki: 6 § Hallinnon oikeusperiaatteet
”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa
yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava
puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava
oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”
7. Vedenkorkeuden muutos
Kaavaselostuksessa mainitaan vedenkorkeuden muutos yms. seuraavasti: ”Asemakaavan
toteutuksella on vaikutusta vedenkorkeuteen. Toteutuksen myötä tulvavahingoille alttiiden
rakennusosien alin määrätyn korkeusaseman taso alueella muuttuu. Asemakaavan toteuttamista
ohjaa vesitalouslupa, jonka lupamääräyksissä on annettu juoksutuksia koskien padotus- ja
juoksutusmääräyksiä sekä vedenkorkeuden noston ylin ja alin korkeustaso. Vaikutuksia vesistöön ja
vedenkorkeuteen on arvioitu asemakaavoituksen yhteydessä.” Tämä arviointi on syytä liittää
kaava-aineistoon. Asemakaavalla on selkeästi vaikutusta laajemmalla alueella.
Lopuksi
Toteamme, että asemakaavan on täytettävä MRL:n sisältövaatimukset (MRL 54§).
Asemakaavakartan pitää olla riittävän yksityskohtainen (MRL 55§)