Muutoksenhaku Lakeuden veden vesilupaan pohjaveden ottamisesta Karviassa

Vaihtoehto 1:

Vaadimme lupapäätöksen hylkäämistä.

Vaihtoehto 2:

Jos päätös pysyy voimassa, niin seuraavat ehdot on täytyttävä:

-ottomäärä on oltava merkittävästi pienempi

-Karvianjoen pääuomaan on tehtävä  biologisia tarkkailupisteitä luvassa jo mainittujen tarkailujen lisäksi

-hakijan ostettava ja ennallistettava omalla kustannuksellaan soita

-kalatalousmaksua on korotettava.

PERUSTELUT:

Pidämme voimassa edelleen ESAVI:n kaikki kirjoittamamme kommentit.

Lisäksi toteamme seuraavaa:

Vetoamme myös Varsinais- Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausuntoihin.

Vetoamme myös Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n, SLL:n Pohjanmaanpiiri ry:n, SLL:n Pirkanmaanpiiri ry:n ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n yhteisesti antamiin lausuntoihin.

Jos hakijalle myönnetään pohjavedenotto lupa Karvian Kantissa, niin puhtaan veden osuus Karvianjoella vähenee yhtä paljon. Kun vielä alueen turpeenkaivajat, suurimpana Vapo Oy, ovat laskeneet ja laskevat kuormituksensa vesistöön moninkertaisesti väärin. Lisätietoa aiheesta seuraavien linkkien takaa:

http://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/paastohuijaus
http://www.sll.fi/ajankohtaista/suurisuomalainenymparistohuijaus.pdf
http://www.sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/vapo-myonsi-turvepaastojen-laskennan-virheita

Virheet ovat rankkasateiden ja kevättulvien aikana mm. kiintoaines- ja humuspäästöjen osalta mittaustulosten mukaan 9-48 kertaiset.

Kun molemmat vaikuttavat yhtä aikaa Karvianjoen vesistöön, niin silloin ei tulla KOSKAAN SAAVUTTAMAAN VPD:N TAVOITETTA VEDEN HYVÄSTÄ TILASTA  AINAKAAN VESISTÖN YLÄPÄÄSSÄ.

Hakija vetoaa aina, että pohjaveden otto ei vaikuta ratkaisevasti virtaamiin. Kuitenkin ali- ja alialivirtaamilla luonnontilaisella pohjaveden purkauksella on suuri merkitys ja vaikutus. Lisäksi se on puhdasta vettä, joka parantaa veden laatua vesistössä. Lisäksi veden laatu on alivirtaamilla huonompilaatuista, koska vesistöön tulee kuitenkin normaali määrä jätevettä. Sadanta ei korvaa pohjavettä, kuten hakija väittää, koska se ei ole niin puhdasta, hapekasta ja PH arvoltaan neutraalia kuin pohjavesi.

Hakijalla on ylioptimistinen kuva vedenkulutuksen lisääntymisestä tulevaisuudessa. Lisäksi Altia Oy on luopunut bioetanolitehtaan rakentamisesta ja sen vedenkäyttö oli yksi peruste saada lisävettä, Hakijalla oli vuonna 2010 reservissä (luvat-kulutus) 6300 kuutiota ja lisäksi Seinäjoella on käyttämättä alueen vesivaroja. Lisäksi Jalasjärven ja Kurikan vesivaroista hyödynnetään hieman yli 30% ja Ilmajoen vähän alle 30%. Hakijalla on alueellaan käyttämätöntä vesivarantoa erittäin runsaasti.

Hakemuspapereista käy ilmi, että Seinäjoen seudulla on sopivia harjuja, joissa voi tehdä hyvälaatuista tekopohjavettä kuten Porissa on tehty jo kauan. Tekopohjaveden tekemiseen riittää varmasti pintavettä Etelä-Pohjanmaan joissa ja tekoaltaissa.

Vaikka hakija on luopunut Elliharjun pohjaveden ottokaivoista, niin hakupapereista ilmenee, että pohjavesialue on yhtenäinen aina Nummikankaalta Kantinkankaalle ja sen pinta lakee pohjoisesta etelään. Täten pohjaveden virtauskin on pohjoisesta etelään ja siten Kantinkankaan pohjavedenotto vaikutaa alentavasti myös Elliharjun pohjavedenpintaan, ainakin pitkällä tähtäyksellä, vaikuksia Kauhaneva-Pohjankankaan ja Karvian luomien Natura-alueiden tilaan heikentävästi.

Natura-arviot ovat erittäin puutteeliset samoin luontoselvitykset. Mm. alueen purojen ja lähteiden hyönteismailmaa ei ole selvitetty. Hakija väittää, että Kauraharjun vedenottamolla ei ole vaikutuksia Pukanluoman ja Kaurakeitaan Natura-alueisiin. Pukanluoma on hakijan mukaan 13 km päässä vedenottamosta. Väite ei pidä paikkansa, vaan matka on noin 6-7 km:ä Pukanluoman sivupuron, Kaartiskaluoma, latvoille. Lisäksi Kauraharjun pohjavesialue jatkuu ainakin Kauraharjun korkeimmalle kohtaa ottokaivon eteläpuolelle noin 5 km ja ehkä etelämmäksikin, jolloin matka Kaartiskaluoman alkulähteille ei ole enää nimeksikään. Pohjaveden otto alentaa pohjaveden pintaa koko pohjavesialueella, joten sillä on erittäin merkittävä vaikutus Kaartiskaluoman vesitilanteeseen, sekä laatuu että määrään. Kaartiskaluoma on yksi parhaista Karvianjoen endeemisen purotaimenen lisääntymisalueista. Sieltä pyydetään ja on pyydetty kalanviljelaitokselle emokaloja eli luoma toimii purotaimenen ”pankkina”.

Kauraharjun korkein kohta on tasossa +169.04, eli paljon korkeammalla kuin Kaurakeitaan suoalue, joka on osin Natura-alue ja osin Satakunnan maakuntakaavan mukaista SL-aluetta. Kaurakeidas, Kauraharjun  ja Karviantien välissä, on Satakunnan maakuntakaavan taustaselvityksessä (Satakunnan luonnonsuojeluselvitys 1995-1998, Hakila Raimo) merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi perusteena mm. uhanalaislajisto. Alueen pohjaveden taso, Kauraharjussa, on myös korkeammalla kuin suon pinta, toisin kuin hakija väittää. Pohjavesialueesta tihkuu puhdasta vettä suoalueelle pitäen sen eliömailman arvokkaana..

Jos lupa myönnettään, niin pohjaveden ottomäärä on oltava huomattavasti pienempi, jotta puhtaan veden määrä Karvianjoessa säilyy mahdollisimman suurena ja siten on edes pieni mahdollisuus saavuttaa vesistössä VPD:n tavoitteet edes vuoteen 2027 mennessä.

Kun puhtaan veden määrä pidetään vesistössä mahdollisimman korkeana, niin endeemisellä purotaimenella ja sen avulla jokihelmisimpukalla, harrilla ja jokiravulla on edes pienet teoreettiset mahdollisuudet selvitä populaattioina hengissä vesistössä. Ali- ja alialivirtaamilla vesi on Karvianjoen pääuomallakin niin vähissä, että koskipaikoissa reunaosat ovat kuivilla ja suvannoissakaan ei ole erityisen paljon vettä, kun ne ovat täytyneet kiinoaines- ja humuspäästöistä.

Hakijan on perustettava ainakin kaksi biologista tarkkailupistettä Karvianjoen pääuomaan, Toinen perustetaan pohjaveden ottoalueen vaikutusten yläpuolelle ja toinen ottoalueen alapuolelle.

Jos hakija saa luvan vähentää Karvianjoen puhtaan veden määrää ja siten pienentää virtauksia, niin kopensaationa hakijan on hankittava ja ennallistettava ojitetteja soita,Vahokosken yläpuolelta, omalla kustannuksellaan. Kun suot ovat ennallistettu, niin ne tasaavat ainakin virtaamia vesistössä, vaikka niistä tihkuvan veden laatu ei vastaakkaan puhdasta pohjavettä.

Jos hakija saa luvan ottaan pohjavettä Kauraharjusta, niin hakijalle ei saa myöntää alueen lähteiden muuttamislupaa. Alueen lähteet ovat luonnontilaisia ja eliömailmaltaan erittäin rikkaita. Niistä on pienelläkin tutkimuksella löydetty uhanalaisia  sekä erittäin harvinaisia lajeja. Mitä kaikkea löytyisikään, jos tutkimukset tehtäisiin kattavasti. Varovaisuusperiaatetta pitää noudataa, joten muuttamislupaa ei saa myöntää.

Hakija on hakenut pohjaveden ottolupaa kuukausikeskiarvoina. Mitä jos pumppu on rikki 2 viikkoa ja kuukauden 2 viimeisellä viikolla vedetään pohjavettä ainakin kuukausikeskiarvon verran tai jossain tapauksissa vähän enemmän. Kun tällainen tilanne sattuu kuivana aikana, jolloin pohjaveden pinta on alimmillaan ja vesi vähimmillään vesistössä. Niin tällöin vasikutus on katasrofaalinen virtaamille ja sitä kautta koko vesistön eliömaailmalle.

Jos hakija saa ottaa alueelta puhdasta pohjavettä, niin sen vaikutus Karvianjoen vesistön eliömaailman säilymiseen merkittävästi heikentävä. Kalatalousmaksun suuruus on on siten määrättävä riittävän korkeaksi. Sopiva maksun suuruus on yhteensä molempien lupien osalta

12000 euroa/vuosi.

Porissa 23.05.2014

Kari Ylikoski

puheenjohtaja’

SLL Satakunnan piiri ry

Markku Suominen

puheenjohtaja

Kankaanpään seudun luonnonystävät ry