Piirin kommentti Kotkankeitaan VAPO:n turvetuotantoa koskevasta ympäristölupahakemuksesta Honkajoella
Vaatimukset:
– vesistöön kohdistuvat kuormituslaskelmat, erityisesti kiintoainespäästöt, on saatava ajan tasalle.
– turpeenkaivuualueen veden käsittely on mitoitettava 30-50 vuoden välein toistuvan tulvan perusteella.
– vesien käsittelyrakenteet on oltava sellaiset, että estävät ohijuoksutukset/-virtaamat.
– käsitelty vesi on johdettava pois jatkuvatoimisen mittarin kautta.
– eristysojien aiheuttama kuormitus on myös huomioitava laskelmissa.
– vesistökuormitusta laskettaessa on huomioitava, että purkuvedet laskevat luonnonsuojelualueen puroon ja sitä kautta Karvianjoen koskien Natura-alueelle. Näiden veden laatu ei saa heiketä.
– vesistökuormitusta laskettaessa on huomioitava VPD:n tavoitteet.
– kalatalousmaksua on korotettava.
– hakijan on osallistuttava vesistön kunnostuskustannuksiin.
– ylijäämäkivet on kasattava alueelle.
Perustelut:
Rankasateiden aiheuttamat hetkelliset kiintoainespiikit ja lumen sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus eivät ole huomioitu laskelmissa. Jo Sallantauksen pro gradussa vuodelta 1983 ilmenee, että tutkimusten mukaan ylivirtaamilla on ratkaiseva merkitys arvioitaessa kiintoainespäästöjä. Sama ilmenee vesi-ja ympäristöhallituksen valvontaohje nro 64:ssä vuodelta 1991, jossa todetaan ominaiskuormitusluvuissa, että rankkasateiden aikainen kuormitus on noin 25 kertainen normaali kesään verrattuna. Suomen luonnonsuojeluliitto paljasti tämän virheellisyyden tiedotustilaisuudessa 4.4.2014. Pj Risto Sulkavan tilaisuudessa esittämässä esityksessä, http://www.sll.fi/ajankohtaista/suurisuomalainenymparistohuijaus.pdf, lisätietoa. Tässä tiedotustilaisuudessa Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi, että vesistöpäästöjä ei pitäisi arvioida nykyisellä tavalla keskiarvoihin perustuen. ”Ominaiskuormituslaskenta on väärä” Yli-Kyyny myönsi.
Tällaisia hetkellisiä päästöpiikkejä ei keritä mittaamaan manuaalisesti, vaan ne saadaan selville vain jatkuvatoimisella mittarilla mittaamalla. Tällaisesta mittaamisesta on myös maininta KHO:n päätöksissä 1322/2014 ja 1254/2014. Hyvä asia on se, että hakija on hakemuksen mukaan sijoittamassa Kotkankeitaan vesien purkupäähän mittakaivon ja jatkuvatoimisen mittarin.
Eristysojien eroosiota ja turvekentiltä niihin lentänyttä kiintoainesta ei ole huomioitu kuormituslaskelmissa. Se on huomioitava laskelmissa. Parempi vaihtoehto on, että eristysojien vedet johdetaan kentän vesienkäsittelyn kautta.
Pintavaluntakentät ja kosteikot eivät toimi talvella, kun niiden kasvillisuus on kuollut. Lisäksi niiden pinta on jäässä ja jos tällöin niille johdetaan vettä, niin se virtaa vain läpi puhdistumatta. Kesäisin on pintavaluntakentillä suuri mahdollisuus muodostua oikovirtauksia, jolloin kenttien puhdistusteho laskee.
Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, että vesistön kuormitus tulee laskemaan pikku hiljaa, kun kaivuukenttiä poistuu tuotannosta. Todellisuudessa niin ei tule tapahtumaan vähään aikaan, koska turvetta kaivetaan syvemmältä, eli vanhempaa turvetta, joka on hienojakoisempaa. Se liukenee helposti tulvien aikana veteen, josta sitä on erittäin vaikea poistaa ja siten se lisää kuormitusta.
Veteen liuennut humus reagoi vedessä olevan typen kanssa ja tämä reaktio kuluttaa vedessä olevaa happea. Tämä vähentää kalojen elinmahdollisuutta. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla jopa happikato.
Alueen vedet laskevat Leppäluomaan, jossa esiintyy endeemistä taimenta. Se on erityisen herkkä kiintoaineskuormitukselle. Sama asia koskee Karvianjoen koskien Natura-aluetta. Alueen koskiin, Leppäluoman alapuolelle, on istutettu mm. harjusta ja rapuja.
VPD:ssä Karvianjoen vedenlaadun hyvän tilan saavuttamista on siirretty vuoteen 2021 ja osin jopa vuoteen 2027. Paine kuormituksen vähentämiseen on erittäin suuri. Ensiksi, koska kiintoaineskuormitus on laskettu ja lasketaan edelleen ”päin honkia”. Toiseksi, koska Lakeuden vesi sai luvan ottaa Karvista 8500 kuutiota puhdasta vettä vuorokaudessa, joka muuten virtaisi Karvianjoessa ja parantaisi osaltaan veden laatua.
Kalatalousmaksua on korotettava reilusti, koska istutuskalojen hinnat ovat nousseet. Kun kiintoaineskuormitus on laskettu hurjasti alakanttiin, niin se on myös heikentänyt merkittävästi enemmän kalojen elinolosuhteita kuin arvioitu, joten tämä myös aiheuttaa kalatalousmaksun korottamisen tarpeen. Näistä syistä sopiva kalatalousmaksu on 2200 euroa.
Vesistössä on tehtävä koskialueiden kunnostuksia vielä lisää ja suvantopaikoista on imuruopattava humusta pois, jotta kaloille saadaan alkuperäistä elintilaa lisää. Näihin kustannuksiin on Vapo Oy:n myös osallistuttava osuudellaan. Osuutta laskettaessa on huomioitava edellä mainittu kiintoaineslaskennan huijaus.
Teiden ja aumojen pohjien jälkeen ylimääräisiksi jäävät kivet on kasattava alueelle sopiviksi kasoiksi, esim. kivitaskun pesimäpaikoiksi ja muiden eläinten suojapaikoiksi.
Varaamme mahdollisuuden kommentoida hakijan vastinetta.
Porissa 12.05.2014
Kari Ylikoski
puheenjohtaja
SLL Satakunnan piiri ry
Markku Suominen
puheenjohtaja
Kankaanpään seudun luonnonystävät ry