Korkein hallinto-oikeus

PL 180

00131 Helsinki

Viite: Vaasan hallinto-oikeuden päätösnumero: 16/0010/2

Antopäivä 25.01.2016

Dnro: 01516/14/5208

Dnro: 01517/14/5208

Dnro: 01518/14/5208

Dnro: 01519/14/5208

Dnro: 01520/14/5208

Dnro: 01521/14/5208

Dnro: 01522/14/5208

Dnro: 01523/14/5208

Asia:   Muutoksen haku Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen Lakeuden veden pohjavedenottolupaan Karvialla.

Muutoksen hakijat:

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Kankaanpään seudun luonnonystävät ry

Karvianjoen kalastusalue

VAATIMUKSET:

Vaihtoehto 1:

Vaadimme lupapäätöksen hylkäämistä.

Vaihtoehto 2:

Vaadimme lupapäätöksen palauttamista aluehallintoviraston käsiteltäväksi.

Lisäksi mitään töitä ei saa aloittaa ennen kuin lupa saa lain voiman.

PERUSTELUT:

Pidämme voimassa edelleen kaikki ESAVI:n ja VHO:n kirjoittamamme kommentit.

Lisäksi toteamme seuraavaa:

Kahden Natura-alueen, Pukanluoman ja Kaurakeitaan, arviot/selvitykset on tekemättä. Molemmat saavat osittain vetensä Pohjankankaan pohjavesialueen Kauraharjun osa-alueelta ja osin muualta Pohjankankaan pohjavesialueelta.

Hakija on aina tarkastellut vain vesistön osa-alueen pohjavesialuetta. Hakija ei ole tarkastellut oton vaikutuksia koko pohjavesialueelle.

Kauraharjun vedenoton kaivo sijaitsee tämän osa-alueen lähes pohjoispäässä ja samalla muodostelman matalemmassa päässä. Kauraharjun pohjavesiosa-alueen korkein pinta on Kauraharjun maanpinnan korkeimmalla kohdalla, joka on paljon etelämpänä kuin ottokaivo. Tästä kohtaa pohjaveden pinta alkaa laskea etelään päin aina Hämeenkankaalle asti. Vaikka osa-alueet onkin nimetty erikseen, niin alueella ei ole yhtään koko tätä pohjavesialuetta katkaisevaa kalliota tai maa-ainesta. Täten, kun Kuraharjun osa-alueen alapäästä pumpataan vettä pois, niin se laskee koko yläpuolisen alueen pohjaveden pintaa. Kun tämä on koko alueen korkein pohjaveden pinta, niin sen laskee myös pohjaveden painetta ja pintaa koko Pohjankankaan pohjavesialuetta. Pukanluoman Natura-alue saa lähes kaiken veden tältä alueelta. Koska edellä mainituista syistä veden määrä vähenee, niin Natura-alueen veden laatu huononee mm. lämpötilan nousun takia. Tällöin vesieliöstön elinolosuhteet huononevat ja alueet pienenevät ja tämä huonontaa endeemisen taimen elinolosuhteita.

Sama tilanne on Kantinkankaan-Elliharjun alueella aina Nummikankaalle asti. Pohjaveden pinta nousee eteläosasta Elliharjun pohjoispäähän asti ja jopa pohjoispuolella olevalle Nummikankaalle asti, joka on tämän pohjavesialueen pinnan korkein kohta. Täälläkään ei ole yhtään poikittaista pohjavedenkatkosta koko alueella, vaan pohjavesi virtaa vapaasti Nummikankaalta Kantinkankaalle asti. Kun Kantinkankaan kaivoista nostetaan vettä, niin se vaikuttaa koko tämän pohjavesialueen pinnan korkeuteen. Esim. Nummikankaan vedenottamo on jo kuivattanut Kauhanevan (Natura-alue) reunaa.

Näitä kokopohjavesialueisiin vaikuttavia seikkoja ei ole huomioitu Natura-arvioissa, vaan on tarkasteltu vain osa-alueiden pumppausten tulosten perusteella saatuja oton vaikutuksia.

Hakija väittää alueen lähteistä suurimman osan olevan orsivesilähteitä, mitä epäilemme suuresti. Kun tarkastelee niistä lähtevien purojen virtaamia kuivina aikoina, niin virtaamat eivät olisi niin suuria, jos lähteet olisivat vain orsivesilähteitä. Alueen orsivedet, jos ne niitä ovat, saavat täydennystä pohjavedestä, joko sopivaa ohutta vettä kuljettavan maakerroksen kautta tai vastaavaa maa-ainesta sisältävä reijän/reikien kautta. Kun pohjaveden pinta alueilla laskee ja paine pienenee, niin myös lähteiden virtaamat ja sitä kautta purojen virtaamat pienenevät. Täten vesieliöstön elin alueet pienenevät ja veden laatu heikkenee mm. lämpötilan nousun takia.

Kun tarkastellaan pohjaveden ottoa koko Karvianjoen yläpään, Vahokosken yläpuoli, aluetta, niin hakijalla on Kauhajoen Nummikankaalla vedenottamo, luvan mukainen otto 3000 kuutiota/d. Alueelta ottaa pohjavettä myös Karvian kunnan ottamo, Kauhajoen vesihuolto Oy:n siiviläkaivo-otto, monia yksityisiä vesiosuuskuntien ottamoita, kymmeniä jollei satoja yksityisiä kiinteistöjä. Arvioidaan niiden otoksi karkeasti 1500 kuutiota/d. Nämä yhteensä tekevät nykyiseksi pohjaveden otoksi alueella 4500 kuutiota/d. Nyt haussa oleva lupa antaa ottaa yht. 4500 kuutiota/d. Jos lupa myönnetään, niin alueelta poistuvan puhtaan pohjaveden määrä nousee 100 prosenttia. Kauhajoen vesihuolto Oy  hakee Siniharjuun ottolupaa 3000 kuutiota/d ottamiseksi. Jos tämäkin lupa myönnetään täysimääräisenä, niin alueelta poistuu pohjavettä yht.12000 kuutiota/d. Tällöin puhtaan pohjaveden poistumisen määrän nousu on jopa 167 prosenttia. Tämä vastaisi koko alueen puhtaasta pohjavedestä jo noin 33 prosenttia.

Yllä mainitun perusteella Karvianjoen veden laatu huononee erittäin paljon aliveden ja alialiveden aikoina. Runsas vetisinä aikoina veden laatu myös heikkenee, mutta ei niin paljon. Vähävetisinä aikoina veden laadun heikkeneminen vaikuttaa aina merelle asti, vaikka suurimmillaan se on lähellä Karvianjoen yläpäätä. Tällä on myös suuri vaikutus lähellä olevaan Karvianjoen kosket Natura-alueeseen ja erityisesti siellä elävään jokihelmisimpukkaan ja sen toukan väli-isäntään taimeneeseen.

Yllä esitetyn pohjaveden ottomäärällä, tai vähemmälläkin otolla, ei tulla koskaan saavuttamaan Karvianjoen yläpäässä VPD:n vaatimaa veden hyvää tilaa.

Luontoselvitykset ovat puutteellisia. Luonnonsuojelujärjestö tutkitutti alueella muutamista lähteistä sääksitutkimuksen. Tällä pienelläkin otannalla löytyi Satakunnalle uusi laji, joka myös luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Hakijan tulee selvittää lähteistä ja puroista kaikki hyönteiset, sekä ilmassa lentävät, että vedessä elävät. Myös jäkälät ja sammaleet on selvittämättä.

Mitähän kaikkea arvokasta sieltä löytyykään.

Kun lähteiden ja purojen virtaamat pienenevät pohjaveden oton seurauksena, niin että vesieliöstön elinalueet pienenevät ja veden laatu huononee mm. lämpötilan nousun vuoksi. Tämä johtaa vesieliöstön määrän pienenemiseen ja pahimmassa tapauksessa jopa häviämiseen. Myös ilmassa lentävien hyönteisten, tasaiseen viileään lämpötilaan tottuneiden, elinolosuhteet huononevat alueiden lämpötilojen noustessa. Endeemisen taimenen lisääntymisalueet myös pienenevät veden vähetessä. Endeemisen taimenen kudun kehittyminen vähenee veden lämpötilan nousun takia. Kun vesieliöstön ja lentävien hyönteisten määrä vähenee, niin endeemisen taimenen kasvu ja määrät pienenevät. Jos vesieliöstö häviää kokonaan, niin se on myös endeemisen taimen loppu.

Yllä mainitun ja aikaisemmin lausumiemme perusteella sekä varovaisuusperiaatetta noudattaen haettua lupaa ei tule myöntää.

Hakijan alkuperäisessä luvassa haettiin pohjaveden ottoa yhteensä 6500 kuutiota/d ja Nummikankaan ottomäärän vähentämistä 2500 kuutioon/d. Kun tähän lisätään edellä mainittu muu pohjaveden ottomäärä 1500 kuutiota/d. Tällöin hakijan muutettu ja haettu ottomäärä oli 9000 kuutiota/d. Tämä ottomäärä jo ylittää YVA- rajan ja kun tähän lisätään vielä muu alueella tapahtuva pohjaveden otto, niin ollaan 10500 kuutiossa/d määrässä. Tällaisen määrän kyseessä ollen olisi heti alussa viranomaisten pitänyt määrätä hakijan tekemään AVA-arvio YVA_asetuksen 7§ eri kohtien,

ainakin 1 a, 1b, 1c, 2b, 2c, 3c, 3d ja 3e perusteella.

Kun hakija hakuprosessin aikana luopui Elliharjun ottamisesta ja Nummikankaan oton vähenemisestä. Tämän jälkeen hakijan nykyinen ja luvan mukainen pohjaveden otto on yht. 7500 kuutiota/d. Tähän, kun lisätään muu nykyinen pohjaveden otto, niin ollaan ottomäärässä 9000 kuutiota/d. Vieläkin ollaan YVA-rajan yläpuolella eli viranomaisten olisi pitänyt vaatia hakijaa tekemään YVA-selvitys.

Tällöin olisi pystytty myös huomioimaan 2 vuotta myöhemmin tullut alueelle kohdistunut Kauhajoen kaupungin Siniharjun 3000 kuutiota/d lupahakemus.

Lisäksi tällöin olisi pystytty YVA arviota ainakin täydentämään vuoden 2014 lopussa eisiin tulleesta

syväpohjavesiesiintymästä Kurikassa tehtävällä arvioll.

”Tilanne Lakeuden Vesi Oy:n toimialueella on ratkaisevasti muuttunut. Kurikasta on  löydetty Suomessa ainutlaatuinen syväpohjavesiesiintymä. Löytö on merkittävä koko  seutukunnalle. (YLE uutiset 17.12.2014.)”

Kaiken yllämainitun ja aikaisemmin lausumamme perusteella lupahakemus pitää ainakin palauttaa AVI:n käsittelyyn. Tällöin on vaadittava Lakeuden Vesi Oy:n ja Kauhajoen vesihuolto Oy:n  tekemään yhdessä YVA-arvio. Arvioon on otettava mukaan myös Kurikan syväpohjavesiesiintymän hyödyntäminen.

Porissa 24.02.2016

Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

Kari Ylikoski

puheenjohtaja

Markku Suominen

varapuheenjohtaja

Kankaanpään seudun luonnonystävät ry

Markku Suominen

puheenjohtaja

Mikko Hietapakka

rahastonhoitaja

Karvianjoen kalastusalue

Markku Suominen

puheenjohtaja

Jaakko Hovi

varapuheenjohtaja