Piirin kommentti koskien VAPO:n Jämijärven Vatilähteenevan turvetuotantoa koskevaa ympäristölupahakemusta
Piiri ja Kankaanpäänseudun luonnonystävät antoivat kommentin koskien VAPO Oy:n Jämijärven Vatilähteenevan turvetuotantoa koskevaa ympäristölupahakemusta:
Vatilähteennevan turvetuotantoa koskevasta ympäristölupahakemuksesta
Vaatimukset:
-vesistöön kohdistuvat kuormituslaskelmat, erityisesti kiintoainespäästöt, on saatava ajan tasalle.
-turpeenkaivuualueen veden käsittely on mitoitettava 30-50 vuoden välein toistuvan tulvan perusteella.
-vesien käsittelyrakenteet on oltava sellaiset, että estävät ohijuoksutukset/-virtaamat.
-käsitelty vesi on johdettava pois jatkuvatoimisen mittarin kautta.
-eristysojien aiheuttama kuormitus on myös huomioitava laskelmissa.
-kentältä leviävä kiintoaineksen, humuksen, aiheuttama kuormitus on myös huomioitava laskemissa.
-vesistökuormitusta laskettaessa on huomioitava VPD:n tavoitteet.
-kalatalousmaksu on määriteltävä kunnolliseksi.
-hakijan on osallistuttava vesistön kunnostuskustannuksiin.
-päästöille kertakohtaiset maksimiarvot.
-pölyn leviämisessä huomioitava nousuvirtaukset
-tuotannon loputtua alueet on palautettava kosteikoksi/järveksi.
Perustelut:
Rankkasateiden aiheuttamat hetkelliset kiintoainespiikit ja lumen sulamisesta johtuvan tulvahuipun aiheuttama kuormitus eivät ole huomioitu laskelmissa. Jo Sallantauksen pro gradussa vuodelta 1983 ilmenee, että tutkimusten mukaan ylivirtaamilla on ratkaiseva merkitys arvioitaessa kiintoainespäästöjä. Sama ilmenee vesi- ja ympäristöhallituksen valvontaohje nro 64:ssä vuodelta 1991, jossa todetaan ominaiskuormitusluvuissa, että rankkasateiden aikainen kuormitus on noin 25 kertainen normaali kesään verrattuna. Suomen luonnonsuojeluliitto paljasti tämän virheellisyyden tiedotustilaisuudessa 4.4.2014. Pj Risto Sulkavan tilaisuudessa esittämässä esityksessä, http://www.sll.fi/ajankohtaista/suurisuomalainenymparistohuijaus.pdf, lisätietoa. Tässä tiedotustilaisuudessa Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoi, että vesistöpäästöjä ei pitäisi arvioida nykyisellä tavalla keskiarvoihin perustuen. ”Ominaiskuormituslankenta on väärä”Yli-Kyyny myönsi.
Tällaisia hetkellisä päästöpiikkejä ei keritä mittaamaan manuaalisesti, vaan ne saadaan selville vain jatkuvatoimisella mittarilla mittaamalla. Tällaisesta mittaamisesta on myös maininta KHO:n päätöksissä 1322/2014 ja 1254/2014. Jokaiselle tuotantoalueelle on sijoitettava jatkuvatoiminen mittari selvittämään kuormitusta, koska jokaisen tuotantoalueen turve on erilaista ja jokainen kosteikko ja pintavaluntakenttä toimii erilailla. Tästä syystä ei voida kuormitusta selvittää keskimääräisillä kuormitusarvoilla.
Karvian kalaskunta on otattanut Karvianjoen vesistön Nummijoesta vesinäytteen rakkasateen jälkeen. Näyte otettu vasta ma, jolloin tulva oli jo laskenut noin kolmanneksen. Näyte otettu virtapaikasta. Tutkittiin vain osa pitoisuusarvoista, mm rauta oli hirveän korkea. Tätä tulosta pitää osviittana kaikkiin muihinkin päästöjen pitoisuusarvoihin ja kaikkiin turpeenkaivuualueiden alapuolisiin vesistöihin.( Liite )
Eristysojien eroosiota ja turvekentiltä niihin lentänyttä kiintoainesta ei ole huomioitu kuormituslaskelmissa. Se on huomioitava laskelmissa. Parempi vaihtoehto on, että eristysojien vedet johdetaan kentän vesienkäsittelyn kautta.
Pintavaluntakentät ja kosteikot eivät toimi talvella, kun niiden kasvillisuus on kuollut. Lisäksi niiden pinta on jäässä ja jos tällöin niille johdetaan vettä, niin se virtaa vain läpi puhdistumatta. Kesäisin on pintavaluntakentillä suuri mahdollisuus muodostua oikovirtauksia, jolloin kenttien puhdistusteho laskee.
Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, että vesistön kuormitus tulee laskemaan pikku hiljaa, kun kaivuukenttiä poistuu tuotannosta. Todellisuudessa niin ei tule tapahtumaan vähään aikaan, koska turvetta kaivetaan syvemmältä, eli vanhempaa turvetta, joka on hienojakoisempaa. Se liukenee helposti tulvien aikana veteen, josta sitä on erittäin vaikea poistaa ja siten se lisää kuormitusta.
Kentältä vesistöihin leviävä turvepöly rehevöittää ja kuormittaa vesistöjä. Se on huomioitava kuormituslaskelmissa.
Veteen liuennut humus reagoi vedessä olevan typen kanssa ja tämä reaktio kuluttaa vedessä olevaa happea. Tämä vähentää kalojen elinmahdollisuutta. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla jopa happikato.
Jämijärven Seeksanlahti on erittäin rehevöitynyt, koska lahteen on kertynyt erittäin paljon humusta ja ravinteita. Sen seurauksena kasvillisuus lahdessa on lisääntynyt erittain runsaasti. Lahti on lähes umpeenkasvanut. Lahdessa veden laatu on todennäköisesti vain välttävä. Jotta VPD:n tavoitteet lahdella saavutetaan, on kuormitusta vähennettävä merkittävästi jopa yli määriteltyjen VPD:n tavoitevähennysten.
Jämijärven Seeksanlahti ja Jyvämyllynojan suvantopaikat ovat täyttyneet humuksesta virheellisten laskelmien seurauksena. Sen seurauksena vesistöt ovat alkaneet rehevöityä ja pyydykset ”paskastua”. Samoin ovat koskipaikat tiivistyneet (kunttaantuneet), jolloin eliöstön elinolosuhteet huonontuneet ratkaisevasti.
Päästöille on määrättävä kertakohtaiset maksimiarvot eikä mitään vuosikeskiarvoihin perustuvia arvoja. Tämä pistää hakijan panostamaan vesiensuojeluun. Jos maksimiarvot ylitetään, niin hakijalle määrätään jokin vesistön kunnostuskohde kunnostettavaksi omaan piikkiin.
Kalatalousmaksu on määriteltävä kunnolliseksi, koska istutuskalojen hinnat ovat nousseet. Kun kiintoaineskuormitus on laskettu hurjasti alakanttiin, niin se on myös heikentänyt merkittävästi enemmän kalojen elinolosuhteita kuin arvioitu, joten tämä myös aiheuttaa kalatalousmaksun korottamisen tarpeen. Näistä syistä sopiva kalatalousmaksu on 300 euroa/vuosi.
Teiden ja aumojen pohjien jälkeen ylimääräisiksi jäävät kivet on kasattava alueelle sopiviksi kasoiksi, esim. kivitaskun pesimäpaikoiksi ja muiden eläinten suojapaikoiksi.
Varaamme mahdollisuuden kommentoida hakijan vastinetta.
Kankaanpäässä 29.08.2016
Markku Suominen
puheenjohtaja
Kankaanpään seudun luonnonystävät ry
Kari Ylikoski
puheenjohtaja
SLL Satakunnan piiri ry