Piirin lausunto Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistosta
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin lausunto Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineistosta
Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry toteaa, että kaavaprosessi on ollut yleisesti ottaen varsin hyvä ja rakentava. Taustaselvityksiä kaavan teemoista on tehty ja niistä on eri tilaisuuksissa keskusteltu sidosryhmien ja maakunnan asukkaiden kanssa.
Yleistä
Kaupan palveluverkon suunnittelun kohdalla on onnistuttu hyvin säilyttämään toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö. Myös esille nostettujen tuulivoima-alueiden jättäminen pois Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 luonnoksesta huomattavien linnustovaikutusten johdosta on perusteltua. Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoituskriteerit oli valittu pääsääntöisesti hyvin.
Turvetuotantoalueista
Turvetuotantoalueiden valintaprosessi oli pääsääntöisesti onnistunut, vaikka suhtaudumme hyvin kriittisesti kaavavalmistelun yhteydessä tehtyyn linjaukseen, että uutta suojelua ei esitetä kompensaatioksi esitetyille 3850 hehtaarin turvetuotantovarauksille. Uusia soita ei käytännössä synny ja erittäin voimaperäisesti käsitelty Satakunnan suoluonto on nykyisellään jo kautta maakunnan uhattuna. Satakunnan uhanalaisen suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan ei näin ollen kaikilta osin toteudu.
Uuden tuotantokäytön sijaan huomattava tarve olisi soiden luonnontilaa palauttaville ennallistamistoimenpiteille. Ilmastokriisin hillintä ja siihen liittyvät toimet, uudet energian ja kasvuturpeen tuotantomuodot, sekä turvetuotannon aiheuttamat mittavat vesistöhaitat tulevat vääjäämättä johtamaan turvetuotannon loppumiseen jo aivan lähitulevaisuudessa.
Jo nyt on valtakunnallisesti voimassa oleva energiaturpeen vähentämistavoite, jota jouduttaneen nopeuttamaan. Kasvu- ja ympäristöturpeen osalta taas uudet tuotantotavat, kuten rahkaturpeenkasvatus, tulevat lähitulvaisuudessa vähentämään kasvu- ja ympäristöturpeen tuotantoon varattavan pinta-alan tarvetta. Lisäksi uusien polttotekniikoiden käyttöönotto ja energiatuotantotapojen kehittyminen tulevat vähentämään turvetuotantoalueisiin varatun pinta-alan tarvetta.
Turvetuotannon vesistövaikutuksia arvioitaessa on Karvianjoen vesistöalueella huomioitava myös Etelä-Pohjanmaalle tulevat uudet turpeenkaivuualueet. Mikäli nämä toteutuvat, niin on arvioitava, kuinka paljon päästöjä on vähennettävä, kun puhtaan veden määrä vähenee. Vesistövaikutukset ulottuvat koko alapuoliseen vesistönosaan. Karvian luomat – Natura-alueen huomioiminen valintaprosessissa ei käy materiaalista yksiselitteisesti ilmi.
Turvetuotannon vesistövaikutuksista
Kaavaselostukseen on kirjattava vahva velvoite estää esitettyjen tuotantoalueiden haitalliset vesistövaikutukset sekä muu tuotantoaluetta ympäröivän luonnon ja sen tilan heikentäminen.
Turvetuotannon haittoja voidaan jonkin verran vähentää käyttämällä tehostettuja vesiensuojelumenetelmiä. Siitä huolimatta turvetuotannolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Turvetuotantoalueen ja sen ympäristön ojittaminen muuttaa alueen vesitasapainon nopeuttamalla sadeveden siirtymistä alapuolisiin vesistöihin. Soiden vesivarastojen pienentyminen vaikuttaa paikallisesti pohjaveden pinnan korkeuteen. Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Kiintoaines koostuu suurimmaksi osaksi liettyneestä turpeesta ja sen hajoaminen kuluttaa vesistössä olevaa happea, samentaa veden sekä liettää vesialueiden pohjia. Turpeenkaivuun vesistövaikutus on suuri, kun huomioidaan sekä tulva-aikaiset että kuivan turpeen pääsy vesistöihin rankkasateiden aikana. Ominaiskuormitusluvut perustuvat vain normaaliolosuhteisiin. Turvetuotannon ravinnekuormitus aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Humus liukenee vähin erin veteen, minkä seurauksena liukoinen humus kuluttaa veden happea. Alapuolisen vesistön happamoituminen taas lisää raskasmetallien kulkeutumista vesissä.
Suomen luonnonsuojeluliitto on vuonna 2014 julkistanut tutkimustulokset, jotka kyseenalaistavat aikaisemman turvetuotantoalueiden valumavesien humuspitoisuuden mittaamiskäytännön. Käytäntönä on ollut, että turvetuotantoalueelta vesistöön päätyvä kiintoainekuormitus on arvioitu luonnontilaisen suoalueen teoreettisen pintavalunnan perusteella. Turvetuotantoalueen pintavalunta on kuitenkin merkittävästi suurempi kuin luonnontilaisen suon. Tämä johtuu siitä, että kuoritun suon pinta ei ime vettä samassa määrin kuin luonnonsuo. Turvetuotantoalueen alapuoliset vesistöt ovatkin viime vuosikymmeninä kuormittuneet merkittävästi arvioitua enemmän. Lisäksi rankkasateet ovat aiheuttaneet ongelmia turvetuotantoalueiden valumavesien käsittelylle. Usein tällainen äkillinen, rankkasateista aiheutunut tulvavesipiikki on jouduttu johtamaan vesiensuojelujärjestelmien ohi suoraan vesistöön.
Turvetuotanto heikentää monilla Satakunnan valuma-alueilla pintavesien tilaa, jonka tulisi olla hyvä. Suurella osalla maakunnan vesistöalueista pintavedenlaatu on kuitenkin hyvää heikompi.
Suokohtaisesta aineistosta
Pääasiassa potentiaalisten turvetuotantoalueiden valintaprosessissa valikoitui turvetuotantoon sopivia kohteita, mutta jonkin verran ongelmallisia kohteita on päätynyt esitykseen uusiksi turvetuotantoalueiksi.
Luokan 2 suot olisi pitänyt karsia jo valintaprosessissa, vaikka jo tuotannossa olevien kolmen kohteen päätyminen kaavaesitykseen on hyväksyttävissä. Luokan 2 suot ovat vielä ennallistettavissa, koska niiden vesitalous ei vielä ole merkittävästi muuttunut ja ne sisältävät vielä ojittamattomia osia.
Eräät kohteet sijaitsevat aivan Natura2000- ja soidensuojelualueiden tuntumassa. Tällaisten kohteiden päätyminen kaavaan olisi varsin outoa. Muutama esitetty alue sijaitsee aivan järven, lammen tai muun pienveden tuntumassa, eikä näille alueille tule osoittaa tuotantoa. Turvetuotanto muuttaa merkittävästi lähivesien vedenlaatua ja korkeutta, mikä vaikuttaa hyvin haitallisesti vesistöjen laatuun ja niiden ekologiseen tilaan.
Usealla esitetyllä kohteella on ojittamaton, luonnontilansa kohtuullisesti säilyttänyt, keskusta kermirakenteineen, sekä hyvin säilynyt vesitalous. Nämä alueet eivät myöskään sovellu turvetuotantoon.
Joidenkin esitettyjen turvetuotantoalueiden vaikutukset veden laatuun ja mm. uhanalaisen taimenen elinolosuhteisiin vaativat myös erityishuomiota.
Kohde 5172, Eura, Omassuo. Kohde tulisi poistaa selvitysalueenakin, koska Aluehallintovirasto hylkäsi suolle esitetyn turvelupahakemuksen.
Kohde 15650, Honkajoki, Aittomäenkeidas. Kohteen vedet laskevat Karvianjokeen ja osa Saaresojaan. Ainakin Karvianjoessa esiintyy taimen ja mahdollisesti myös Saaresojassa. Alue on aivan Kuuskeitaan Soidensuojelualueen tuntumassa ja veden virtaussuunnassa. Vaikutukset Kuuskeitaan ekologiseen tilaan sisältävät huomattavan riskin.
Kohde 15653, Honkajoki, Jussinkeidas. Vedet laskevat Karvianjokeen. Kohde on taimenelle kunnostetun Vahokosken yläpuolella.
Kohde 15655, Honkajoki, Ketistönkeidas. Kohteen vedet laskevat Rynkäjokeen, ja ehkä osin Kodesjokeen. Rynkäjoessa on endeeminen taimenkanta ja ainakin Kodesjoen sivuluomissa.
Kohde 15656, Honkajoki, Kodesjoenkeidas. Kohteen vedet laskevat Kodesjokeen, jonka sivuuomissa on endeeminen taimenkanta.
Kohde 15657, Honkajoki, Kuuskeidas. Vedet laskevat Rynkäjokeen, jossa oma taimenkantansa.
Kohde 15695, Honkajoki, Pälvisaarenkeidas. Kohteen vedet laskevat Juurakkoluoman kautta Paholuomaan, jotka molemmat ovat taimenpuroja.
Kohde 15705, Honkajoki, Paholamminkeidas. Kohteen vedet laskevat Karvianjokeen purotaimenelle kunnostetun Pitkäkosken yläpuolelle.
Kohde 15780, Honkajoki, Rupakistonneva. Kohteen vedet laskevat Rynkäjokeen, jossa oma taimenkantansa.
Kohde 416, Jämijärvi, Koppionneva (Erämaa). Suon avoin osa on luonnontilaisen kaltainen, eikä suolle tule osoittaa turvetuotantoa. Todennäköisesti merkittäviä luonnonarvoja. Lisäksi kohteen vedet laskevat osin kunnostettuun Jämijärveen.
Kohde 181, Kankaanpää, Rahkakeidas. Kohteen vedet laskevat Pikkujokeen, jossa oma taimenkanta. Isokeitaan vieressä ei aiempaa turvetuotantoa.
Kohde 182, Kankaanpää, Isokeidas. Kohteen vedet laskevat Pikkujokeen, jossa oma taimenkanta. Rahkakeitaan vieressä ei aiempaa turvetuotantoa.
Kohde 15791, Kankaanpää, Tahlasneva. Kohteen vedet laskevat Katajajärven kautta Sollahteen, joka on kunnostettu.
Kohde 15792, Kankaanpää, Markenneva. Kohteen vedet laskevat Katajajärven kautta Sollahteen, joka on kunnostettu.
Kohde 15799, Kankaanpää, Kortesneva. Kohteen vedet laskevat Ässälänjärven ja Vähäjoen kautta Leväsjokeen. Molemmat joet ovat kunnostettavissa.
Kohteet 485 ja 31112, Kokemäki, Pillikistönsuo E ja N. Mahdollisesti lähteikköjä ja näin olen pohjavesivaikutusta. Asia selvitettävä ennen kaavamerkintää.
Kohde 15922, Merikarvia, Airoskeidas. Kohteen vedet laskevat ilmeisesti Latonevan kautta Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen turvetuotannon vesistövaikutuksia ajatellen.
Rajauksen eteläpuolinen osa on ojittamaton, puuton neva. Mahdollisesti luonnonarvoja, jotka tulee selvittää perusteellisesti. Ojitetulle alueelle sijoittuva turvetuotanto heikentää merkittävästi ojittamattoman alueen luonnonoloja ja vesitaloutta.
Kohde 15926, Merikarvia, Räminkeidas. Kohteen vedet laskevat Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen turvetuotannon vesistövaikutuksia ajatellen.
Mahdollisesti luonnonarvoja, valtaosin ojittamaton ja säilynyt kermirakenne. Suolle ei tule osoittaa turvetuotantovarausta ilman perusteellisia luontoselvityksiä.
Kohde 15921, Merikarvia, Latoneva. Kohteen vedet laskevat Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen turvetuotannon vesistövaikutuksia ajatellen.
Kohde 5219, Pomarkku,Huhtainsuo. Vedet johtavat Pistoslamminnevaan, joka on avoin ja ojittamaton kosteikko. Lisäksi vedet laskevat Oravajokeen, johon on olemassa kunnostussuunnitelma. Vesistövaikutukset hyvin kriittiset.
Kohde 108, Pori, Ulvila, Lutaneva. Kohteen vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Vaikutukset Siikelinsuon alueeseen ja Lutalammi-nimisen pienveden läheisyys edellyttävät esityksestä luopumista.
Kohde 515, Pori, Rekikeidas. Vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Kohteelle ei tule osoittaa turvetuotantoa todennäköisten merkittävien vaikutuksien johdosta. Lutalammin sijainti on myös hyvin ongelmallinen turvetuotantoa ajatellen.
Kohde 517, Pori, Muuraisneva. Vedet laskevat Sääksjärveen. Siikelinsuon Natura2000 (SAC) alueen vieressä. Kohteelle ei tule osoittaa turvetuotantoa todennäköisten merkittävien vaikutuksien johdosta
Kohde 15684, Siikainen, Peräneva, Heikinneva. Vedet laskevat Tuorijokeen, jota ollaan suunnittelemassa lohikalojen kutualueeksi. Kesäveden alhainen korkeus on ongelmallinen turvetuotannon vesistövaikutuksia ajatellen.
Molemmat suot ovat keskiosiltaan ojittamattomia keidassoita. Kermirakenne on selkeästi nähtävissä ja keskiosiltaan ne ovat luonnontilaisen kaltaisia. Luonnontilaisuusluokka 2. Soita ei ehdottomasti tule osoittaa kaavalla turvetuotantoon.
Kohde 15688, Siikainen, Isokeidas. Vedet laskevat Saaresojaan, jossa on mahdollisesti taimenkanta.
Kohde 95, Ulvila, Kivijärvensuo. Samaa kokonaisuutta Isosuon kanssa. Pikkujärviä tuntumassa. Suosta n. 50% ojittamaton. Alapuolisen Sääksjärven vesi on ekologisesti vain tyydyttävällä ja kemiallisesti hyvää huonommalla tasolla. Aluetta ei tule esittää turvetuotantoalueeksi, koska lähtökohtaisesti vesistöön ei tule tuoda lisäkuormitusta ennen kuin vesistössä on saavutettu vesipuitedirektiivissä ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi asetettu hyvä tila.
Kohde 104, Ulvila, Haukisuo. Alapuolisen Sääksjärven vesi on ekologisesti vain tyydyttävällä ja kemiallisesti hyvää huonommalla tasolla. Aluetta ei tule esittää turvetuotantoalueeksi, koska lähtökohtaisesti vesistöön ei tule tuoda lisäkuormitusta ennen kuin vesistössä on saavutettu vesipuitedirektiivissä ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi asetettu hyvä tila.
Kohde 31566, Ulvila, Isosuo. Samaa kokonaisuutta Kivijärvensuon kanssa. Pikkujärviä aivan suon tuntumassa. Ydinalue ojittamaton. Ei tule esittää turvetuotantoalueeksi, koska lähtökohtaisesti vesistöön ei tule tuoda lisäkuormitusta ennen kuin vesistössä on saavutettu vesipuitedirektiivissä ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi asetettu hyvä tila
Aurinkoenergian tuotantoalueet
Aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoituskriteerit oli valittu pääsääntöisesti hyvin. Haluamme tuoda kaavoittajan tiedoksi kuitenkin seuraavaa: Pomarkun Tervalammin nevan kohteen vieressä on lähes ojittamaton luonnontilainen lampi. Porin Lavian Kotiniemenmäen sijainti on maisemallisesti ongelmallinen Karhijärven ja vanhan Kullaan tien välissä.
Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet
On erittäin tärkeää, että arvokkaat maisema-alueet on merkitty maakuntakaavaan, jotta ne osataan huomioida paremmin myös paikallisessa maankäytön suunnittelussa. Maakunnallinen status nostaa alueiden arvot esiin, jolloin niiden tarjoamat mahdollisuudet huomataan paremmin myös paikallisesti. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin syytä selkiyttää jakoa maisema-alueiden ja rakennetun kulttuuriympäristön alueiden välillä, koska niiden kohdalla on nyt päällekkäisyyksiä. Vaikka kaavamääräys on molemmilla alueilla sama, eikä alueesta käytetyllä nimityksellä näin ollen ole merkitystä, kaavamerkintöjen tulisi kuitenkin olla helposti ymmärrettävissä ja perusteltavissa.
Erityisen tärkeää on, että Kokemäenjoen maisema-alue tulee nyt kaavaan yhtenä kokonaisuutena joen koko mitalta. Kokemäenjoen historialliset ja maisemalliset arvot ovat valtakunnallisesti merkittäviä eikä joen merkitystä koko maakunnalle voi liikaa korostaa.
Kokemäenjoki on tarjonnut tärkeän kulkuväylän ja ravinnon ihmisille jo tuhansia vuosia. Alueella on asuttu kivikaudelta alkaen ja joen varrella on merkittäviä muinaisjäännöksiä kuten Pispan kivikautinen asuinpaikka Kokemäellä. Jokivarren hedelmällisiä peltoja on alettu viljellä jo pronssikaudella ja alueella on keskiajalta periytyviä, edelleen asuttuja kyliä.
Luonnonarvoiltaan joen arvokkaimmat alueet ovat suiston ohella sen keskiosissa. Joki mutkittelee halki Huittisten ja Kokemäen alavien peltomaisemien muodostaen Suomen oloissa ainutlaatuisen jokimaiseman sivu-uomineen ja saarinen, joista Kiettareenluoto on Suomen suurin joessa oleva saari. Jokimaisemaan liittyy oleellisesti sen varrella sijaitseva Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto ja Kauvatsanjokilaakso. Kokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen näkymän kulttuurimaiseman syntyhistoriaan ja kehitykseen. Alue on valittu myös yhdeksi Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden luontokohteeksi (http://100luontohelmea.fi/).
Kokemäenjoki oli vielä 1970-luvulla hyvin saastunut, mutta on sen jälkeen puhdistunut ja nykyään joki on alueen asukkaille tärkeä virkistyksen lähde. Myös joen matkailukäyttöä on kehitetty viime vuosina. Mikä olisikaan parempaa mainosta ennen niin huonomaineiselle joelle kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen status? Sitä odotellessa maakunnallinen arvo on vähintä, mitä Kokemäenjoki ansaitsee.
Kari Ylikoski
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri